Venäläisiä karkotettiin Suomesta eniten – ”Syyt moninaisia”
Suojelupoliisin esityksestä Suomesta on karkotettu 2010-luvulla yksi henkilö terrorismiepäilyn vuoksi.
Suomesta on kahden kuluneen vuoden aikana karkotettu maasta ennätyksellisen paljon ulkomaalaisia ihmisiä. Eniten karkotuspäätöksiä ovat saaneet Venäjän kansalaiset. Toiseksi eniten karkotuspäätöksiä tehtiin irakilaisille ja kolmanneksi eniten virolaisille.
Yhteensä Suomesta karkotettiin viime vuonna 258 ihmistä, joista 30 Venäjälle, 27 Irakiin ja 17 Viroon. Karkotuspäätöksien määrät ovat nousseet muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta koko 2000-luvun. Vuosi 2013 oli ennätyksellinen: silloin karkotuksen sai Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 273 ihmistä.
Karkottamisen syy on lähes joka kolmannessa tapauksessa rikosperusteinen, eli karkotettava on syyllistynyt johonkin vakavaan rikokseen. Yleisin syy on kuitenkin se, että henkilö on luvatta maassa.
”Useimmiten virolaisia karkotetaan törkeiden huumausainerikosten vuoksi. Venäläisillä karkottamisperusteet ovat yleensä moninaisempia. He ovat joko syyllistyneet vakaviin rikoksiin tai heille ei ole voitu myöntää uutta oleskelulupaa esimerkiksi perhe-elämän päättymisen vuoksi”, sanoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti.
Venäläisten ja virolaisten korkeat karkotusmäärät selittyvät osin myös sillä, että heitä asuu Suomessa eniten ulkomaalaistaustaisista ihmisistä. Irakilaisia asui Suomessa vuoden 2013 tilastojen mukaan seitsemänneksi eniten.
Tarkkoja tietoja karkotuksista saa hiukan hajanaisesti eri viranomaisilta. Maahanmuuttoviraston tilastoihin ei ole yksilöity esimerkiksi sitä, kuinka monta karkotusesitystä ja päätöstä on tehty terrorismiepäilyjen vuoksi, ja minkä maan kansalaisista mahdollisesti on kyse.
Suojelupoliisi (Supo) tekee terrorismiepäilyistä karkottamisesitykset, joiden tarkkaa lukumäärää ei kerrota Maahanmuuttovirastosta.
Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala kertoo, että Supon esityksestä vuoden 2010 jälkeen on karkotettu yksi henkilö. Hän oli EU-kansalainen. Syy karkotukseen oli se, että kyseinen henkilö muodosti yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle välittömän ja vakavan uhan.
Tapaus liittynee Turun Sanomien uutisoimaan tapaukseen, jonka mukaan Suomi karkotti ääri-islamistina pidetyn miehen joulukuussa 2014. Miehen epäiltiin levittäneen ääri-islamilaista propagandaa ja yrittäneen värvätä henkilöitä terroristisiksi luokiteltuihin järjestöihin.
Poliisiammattikorkeakoulun tilastoissa on maininta, että Suomesta karkotettiin viime vuonna neljä ihmistä, joiden katsottiin aiheuttavan ”vaaraa muiden turvallisuudelle”. Lisäksi karkotettiin neljä ihmistä, joiden karkottamissyy oli ”välitön ja riittävän vakava uhka yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle”.
Karkotuspäätöksiin on otettu kantaa myös poliittisesti. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) ja Maahanmuuttovirasto ovat kertoneet haluavansa nopeuttaa ulkomaalaisten karkotuspäätösten täytäntöönpanoa Suomessa. Tällä hetkellä karkotuspäätöksen täytäntöönpano voi kestää jopa kolme vuotta.
Suomessa karkotusesityksiä tekevät poliisi ja rajatarkastusviranomainen, mutta lopullinen päätös on Maahanmuuttovirastolla. Viime vuonna 138 henkilöä ei karkotettu, vaikka heistä oli tehty karkotusesitys.
Syyt karkotusesityksen hylkäämiseen ovat aina tapauskohtaisia. Vahvat perhesiteet ja pitkä työsuhde Suomeen voivat vaikuttaa karkotusesityksen hylkäämiseen, siitä huolimatta, että taustalla olisi vakaviakin rikoksia.