Venäjä painostaa – Tutkijat: Suomen varauduttava paremmin, lännen kanssa puolustusyhteistyö järkevää
Ulkopoliittisen instituutin tutkijat varoittavat suomalaisia tekemästä strategisia suurinvestointeja Venäjälle.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijat kehottavat Suomea valmistautumaan nykyistä paremmin Venäjän aggressiivisiin toimiin, joilla se ajaa ulkopoliittisia tavoitteitaan.
Venäjän tavoitteet ovat jo pitkään olleet samoja. Keinot ovat kuitenkin muuttuneet aggressiivisemmiksi samalla kun Venäjän sotilaallinen voima ja kyky informaatiovaikuttamiseen ovat kohonneet. Sen vuoksi Suomen on tärkeä analysoida tarkasti muutosten vaikutuksia, UPI:n tutkijat toteavat raportissaan, joka julkistettiin tiistaina 30. elokuuta.
Tutkijoiden mukaan Venäjä on pyrkinyt läpimurtoihin yksittäisillä sotateollisuuden aloilla ja kuromaan umpeen teknologista välimatkaa länsimaihin. Armeijan toimintakykyä ryhdyttiin parantamaan jo ennen Vladimir Putinin kolmatta presidenttikautta.
Venäjä korostaa rooliaan suurvaltana ja vastustaa Yhdysvaltain johtoasemaa maailmassa. Se pyrkii vahvistamaan maailmanjärjestyksen moninapaisuutta toimimalla yhdessä Kiinan ja muiden nousevien valtojen kanssa. Se näkee ulkopolitiikan nollasummapelinä, jossa yhden osapuolen voitto on aina toisen tappio.
Aggressiivinen ulkopolitiikka näkyy tällä hetkellä sodankäyntinä Ukrainassa ja Syyriassa.
Samaan aikaan Venäjä on vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan Itämeren alueella. Esimerkkejä tästä ovat toistuvat ilmatila- ja aluevesiloukkaukset. Sen lisäksi Venäjä on harjoitellut Ruotsiin maalitettua ydinaseiskua ja kiusannut Yhdysvaltain laivaston alusta häirintälennoilla kansainvälisellä merialueella.
Viime vuosina Venäjä on lisännyt sotilaallista harjoittelua arktisella alueella ja järjestänyt sotaharjoituksia myös ilman ennakkoilmoitusta. Se on nostanut sotilasdoktriinissaan arktisen alueen yhdeksi avainalueeksi yhdessä Krimin ja Kaliningradin kanssa.
Samaan aikaan Venäjä on pyrkinyt lisäämään yhteistyötä energiapolitiikassa, mistä paras merkki on Pyhäjoelle nouseva Fennovoiman ydinvoimala.
UPI:n tutkijat pitävät tilannetta Suomen kannalta hankalana, sillä Pyhäjoen projekti on politisoitunut. Heidän mielestään Suomen viranomaisten tulee jatkaa työtään omista lähtökohdistaan. Samalla venäläisille pitää tehdä selväksi, että Suomen viranomaiset eivät ole poliittisessa ohjauksessa.
UPI:n mukaan Säteilyturvakeskuksella on tässä erityisen merkittävä rooli, sillä se selvittää Pyhäjoen voimalan turvallisuuden. Stuk on havainnut projektissa huolestuttavia puutteita. Jatkossa on varauduttava myös Venäjän vaikutusyrityksiin, sillä hanke on presidentti Putinin ohjauksessa.
Ulkopoliittinen instituutti kehottaa Suomea suhtautumaan varauksellisesti Venäjän suunnittelemaan Itämeren toiseen kaasuputkeen, Nord Stream II:een, koska siihen liittyy kaupallisten tavoitteiden lisäksi Venäjän strategisia tavoitteita. Suomen pitäisi painottaa EU:n yhteistä kantaa, sillä Nord Stream II -hanke lyö kiilaa Saksan ja muun EU:n välille ja aiheuttaa vakavan uskottavuusongelman EU:n energiapolitiikalle sekä sen suhteille Ukrainaan.
Viime talvena Venäjä osoitti, että se pystyy halutessaan ohjaamaan Suomeen ja sen kautta Schengen-alueelle turvapaikanhakijoita. Muuttovirta saatiin tyrehtymään kahdenvälisten neuvottelujen jälkeen. Venäjän viranomaiset vihjailivat kuitenkin, että ongelma saattaa puhjeta uudelleen, sillä maassa asuu yli 11 miljoonaa ulkomaalaista.
Neuvottelusopimuksen mukaan rajanylitykset Lapin kahdella rajanylityspisteellä sallittiin puoleksi vuodeksi ainoastaan Venäjän, Valko-Venäjän ja Suomen kansalaisille sekä heidän perheilleen.
Tutkijoiden mukaan löyhässä valtioliitossa Venäjän kanssa olevan Valko-Venäjän sisällyttäminen sopimukseen sekä EU- ja Schengen-maiden kansalaisten jättäminen sen ulkopuolelle osoittaa, että Venäjä pystyi jälleen kerran luomaan keinon Suomen painostamiseksi.
Tutkijat pitävät mahdollisena, että turvapaikanhakijoita alkaa ilmestyä rajalle uudestaan sopimuksen päättymisen jälkeen. He saattavat suunnata jatkossa myös Pietarista helpommin saavutettaville eteläisemmille rajanylityspaikoille, jotka eivät ole sopimuksen piirissä.
UPI:n mielestä Suomen ja muiden Venäjän naapurimaiden on panostettava nykyistä enemmän puolustuspolitiikkaansa.
Konfliktin laajeneminen Baltiassa johtaisi tutkijoiden mukaan todennäköisesti siihen, että sekä Nato että Venäjä haluaisivat käyttää Suomea ja Ruotsia tukialueina operaatioissaan. Konflikti saattaisi kärjistyä vahingossa tahattoman yhteentörmäyksen tai onnettomuuden jälkeen.
Toinen mahdollisuus on tahallinen provokaatio, jota käytettäisiin tekosyynä voimankäyttöön.
Tukijat eivät usko, että Venäjän ulko- ja sotilaspolitiikan logiikka muuttuu lähiaikoina, vaikka siinä voikin tapahtua lyhytaikaisia liennytyksiä tai taktisia vetäytymisiä. Suomi voi kuitenkin omilla toimillaan pienentää riskejä sekä ylläpitää yhteistyötä ja vuoropuhelua.
UPI:n mukaan Suomen olisi panostettava nykyistä enemmän yhteiskunnan kriisinsietokykyyn sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Suomalaisten kannattaa koordinoida EU-kumppanien kanssa keskusteluyhteyksiään Venäjän kanssa. Omin päin Venäjän kanssa harjoitettu kahdenvälinen politiikka asettaisi Suomen riskialttiiseen asemaan.
Samalla Suomen kannattaa aktiivisesti viestiä, että pakotteista huolimatta Venäjää ja venäläisiä ei pyritä eristämään, vaan taloudellista, tieteellistä ja kulttuurista yhteistyötä halutaan laajentaa ja kehittää niillä alueilla, jotka eivät kuulu pakotteiden piiriin.
Ulkopoliittisen instituutin turkijat varoittavat suomalaisia suorista strategisista suurinvestoinneista Venäjälle, vaikka Venäjä näyttää suomalaisesta perspektiivistä suurelta markkina-alueelta.
Sen sijaan investointeja kannattaa suunnata ei-strategisille ja mahdollisimman vakaille aloille. Parhaimmassa asemassa ovat yritykset, jotka voivat siirtää tuotantoaan paikan päälle valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseksi.
Raportissa kiinnitetään huomiota myös venäläisten tekemiin maakauppoihin Suomen kriittisten infrastruktuuri- ja sotilaskohteiden lähellä. Tutkijoiden mukaan tällaiset investoinnit eivät välttämättä tarkoita suoraa uhkaa, mutta ne saattavat luoda pohjaa tulevan tarpeen varalle.
Raportissa ehdotetaan, että maakauppojen ja erilaisten bulvaanien avulla tehtävien strategisten hankkeiden varalle luotaisiin systemaattinen kartoitusjärjestelmä.
Tutkijat pitävät puolustusyhteistyön tiivistämistä lännen kanssa järkevänä politiikkana.
Samalla Suomen pitää kuitenkin pitää huolta omasta puolustuskyvystään. Raportin mukaan se on oikea viesti sekä itään että länteen: Venäjää kohtaan se korostaa Suomen suvereniteettia ja valmiutta puolustaa omaa aluettaan. Läntisen yhteistyön näkökulmasta se osoittaa, ettei Suomi ole turvallisuuden vapaamatkustaja vaan sen tuottaja.
UPI vaatii avointa keskustelua turvallisuuspolitiikasta. Raportissa ei oteta kuitenkaan suoraa kantaa Naton jäsenyyteen eikä siihen liittyviin riskeihin. Niitä on analysoitu tarkemmin ulkoasiainministeriön kesäkuisessa selvityksessä.
Toivo Martikainen, Katri Pynnöniemi, Sinikukka Saari & Ulkopoliittisen instituutin työryhmä: Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla