Väitöstutkimus: mielenterveyden häiriöistä kärsiviä pidetään heikkoina ja arvaamattomina

Kotimaa 5.12.2011 12:39
Masennukseen liittyy edelleen voimakas häpeäleima. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva.

Mielenterveyden häiriöistä kärsiviin henkilöihin kohdistuva leimaava asennoituminen on edelleen yleistä. Heitä pidetään heikkoina ja arvaamattomina ja heidän kanssaan puhuminen koetaan vaikeaksi. Havainnot käyvät ilmi VTM Esa Aromaan väitöstutkimuksesta.

Aromaan mukaan mielenterveyshäiriöistä kärsivät pelkäävät, että ongelmista kertominen voi johtaa ystävien kaikkoamiseen ja syrjintään työpaikoilla tai terveyspalveluissa. Vaikka masentuneet usein kokevat ympäristön leimaavaksi ja leimaavat myös itseään, he kuitenkin hakevat apua, kunhan masennus on riittävän vakavaa.

Väitöstutkimuksessaan Aromaa havaitsi, että masentunnuksesta itse kärsivät henkilöt osoittivat suurempaa suvaitsevaisuutta mielenterveyden ongelmista kärsiviä kohtaan, ja heidän suhtautumisensa masennuslääkkeisiin oli myönteisempää. Toisaalta he olivat pessimistisempiä hoidon tulosten ja häiriöistä toipumisen suhteen.

Masentuneet myös pelkäsivät useammin tulevansa terveydenhuollon henkilökunnan leimaamiksi.

Aromaan mukaan viesti masennuksesta oikeana sairautena ei edelleenkään ole riittävä häpeäleiman eli stigman vähentämiseen tähtäävissä hankkeissa. Tärkeää on korostaa, että masennus ei ole sairastuneen omaa syytä eikä hänen tarvitse toipua siitä omin voimin.

Väitöstyössään Aromaa tutki leimaavien asenteiden esiintymistä länsisuomalaisessa väestössä. Tulosten mukaan enemmistö vastaajista ei katsonut masennuksesta kärsiviä henkilöitä syyllisinä sairastumiseensa, mutta toisaalta heitä pidettiin vastuullisina toipumisestaan. Naisilla, korkeammin koulutetuilla ja ruotsia äidinkielenään puhuvilla oli vähemmän masennukseen liittyviä kielteisiä kaavamaisia ajatuksia.

Esa Aromaan psykologian väitöskirja Attitudes towards people with mental disorders in a general population in Finland tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa lauantaina 10. joulukuuta.

Uutisoinnilla on vaikutuksia mielenterveyteen

Runsas viikko sitten Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri puuttui siihen, millaisia vaikutuksia poliitikkojen puheilla on kansalaisten mielenterveyteen.

Jatkuva uutisointi esimerkiksi euroalueen ja sitä myötä maailmantalouden luhistumisesta ja poliittisen keskustelun keskittyminen päämäärien sijasta välineisiin ei tue kansalaisten mielenterveyttä, vaan on omiaan horjuttamaan sitä.

Saurin mukaan esimerkiksi masennukseen liittyy tyypillisesti motivaation ja tulevaisuudenuskon murtuminen. Jos yhteiskunnan iso kuva on poliitikoilta hukassa, on yksilönkin työläs hahmottaa oman elämänsä tiekarttaa.

Mielenterveysongelmilla on hyvin laaja-alaisia vaikutuksia henkilöiden käytännön elämään. Marraskuun lopulla julkaistun Mielenterveysbarometrin mukaan lähes puolet hoito-, sairauskulu- tai henkivakuutusta hakeneista mielenterveyspotilaista ja -kuntoutujista on saanut kielteisen päätöksen sairautensa tai saamansa psykoterapian vuoksi.

Joka vuosi tuhat alle 35-vuotiasta suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Masennuksesta on tullut Suomen yleisin kansantauti.