Uusi peruskoulun tuntijako määrittää, miten Suomessa menestyy

Kotimaa 19.8.2009 14:00

Nyt viitoitetaan nykyisten vauvojen koulutie. Peruskoulun tavoitteet ja tuntijako uudistetaan jälleen.

Timo LankinenPeruskoulu saa uuden tuntijaon syksyllä 2014. Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen vetää asiaa valmistelevaa työryhmää. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva

Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen on asetettu johtamaan hieman epäkiitollista työtä: jo nyt hän tietää, ettei kukaan ylistä tuloksia.

”Peruskoulun tuntijako on aina konsensusratkaisu”, Lankinen toteaa, ”johon kukaan ei ole kauhean tyytyväinen.”

Peruskoulun nykyiset tavoitteet ja tuntijako ovat vuodelta 2001. Lankisen vetämällä työryhmällä on ensi vappuun asti aikaa valmistella uudistusehdotus. Päätöksen siitä tekee hallitus 2011 ja kouluihin asti muutos ehtii 2014-15.

”Tämä on iso linjaus. Minkälaisella osaamisella Suomessa jatkossa menestytään? Se on iso tulevaisuuden arvaus ja viime kädessä arvovalintaa.”

Lankinen mukailee mielellään Harvardin yliopiston professorin Tony Wagnerin listaamia avaintaitoja. Tulevaisuuden nuoren pitäisi osata ratkaista ongelmia, ajatella kriittisesti ja ilmaista itseään puhuen ja kirjoittaen. Hänen tulisi kyetä yhteistyöhön ja yrittäjyyteen sekä olla joustava, utelias ja luova.

”Lisäisin näihin vielä empaattisuuden ja globaalin ymmärryksen erilaisista yhteiskunnista.”

Lisää taitoa ja taidetta

Jo nyt tiedetään, että taito- ja taideaineiden asemaa vahvistetaan. Se on kirjattu hallitusohjelmaan, joten päätökset siitä on tehtävä nykyisen hallituskauden aikana – juuri tämän uudistuksen yhteydessä.

Pakkoruotsidebatti kuumentunee jälleen, samoin keskustelu uskonnonopetuksen määrästä. Valinnaisuuden laajuus ja valinnaiskurssien laatu puhututtanevat myös.

Viime uudistuksen uutuusaine oli terveystieto. Nopeasti tuntijakoon lisätty ja silloisen opetusministerin Maija Raskin (sd) lempilapseksi leimautunut aine jakoi mielipiteitä, mutta on Lankisen mukaan saavuttanut viidessä vuodessa hyviä tuloksia ja oppilaiden suosion.

Uusista oppiaineista päättäisi eduskunta. Ehdotuksia on ilmassa jo 20-30. Esimerkiksi ihmisyystaitoa ja turvallisuutta on väläytetty uudisaineiksi.

”Koulu on maailma, jonka kautta halutaan toteuttaa niin kovin montaa asiaa. Jos oppiaineiden määrää lisätään olennaisesti, se johtaa helposti pirstaloitumiseen”, Lankinen toppuuttelee.

”Jo tämä nykyinen oppiainejakoisuus saattaa olla ongelma. Se rajaa ongelmalähtöistä, projektimaista oppimista, joka kuitenkin nähdään selvästi tulevaisuuden oikeaksi oppimisen muodoksi.”

Oppiaineiden rajat ylittäviä teemoja, aihekokonaisuuksia, on upotettu kouluopetukseen jo viitisen vuotta. Koulut päättävät itse, minkä oppiaineiden kautta kehittyvät esimerkiksi yrittäjyystaidot, mediataidot ja kulttuuri-identiteetti.

Nykyiset tuntimäärät

Koulusurmien varjossa

Peruskoulua uudistetaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa koulusurmien varjossa. Uudistus käynnistyi Jokelan ja Kauhajoen tapahtumista riippumatta.

”Mutta jos niitä ei olisi lainkaan tapahtunut, kyllä työssä olisi erilainen sävel”, Lankinen sanoo.

”Elämme maailmassa, jossa meidän tulee säilyttää kilpailukykymme ja toisaalta hyvinvointimme. Kilpailu on kovaa, kaikki maat käyvät osaamisen kamppailua. Mutta haaste ei ole vain tiedollinen ja taidollinen. Samanaikaisesti kun tullaan vahvaksi, pitäisi pysyä pehmeänä. Siis kasvaa ihmisenä.”

Uudistustyössä hyödynnetään tutkimustietoa esimerkiksi oppimistuloksista sekä opettaja- ja rehtorikentän tunnoista.

”Väistämättä tämä on silti enemmän arvovalintakysymys kuin pelkästään yksittäisiin tietolähteisiin perustuva päätös.”

Työryhmä on määrätty kuulemaan myös koululaisia. Lankinen uumoilee, että tavalla tai toisella avuksi valjastetaan sosiaalinen media – kenties jopa Habbo ja Second Life.

Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa valmistelevassa työryhmässä ovat edustettuina opetushallitus, kunta-ala, elinkeinoelämä, rehtorit, opettajat, SAK, vanhempainjärjestöt ja yksityiskoulut. Puolueita edustavat kansanedustajat Tuomo Hänninen (kesk), Raija Vahasalo (kok), Tommy Tabermann (sd) ja Mikaela Nylander (r) sekä rehtori Risto Rönnberg (vihr).