"Uskossaan ehdottomat" - näin kristillisdemokraatit vastasivat SK:n kyselyssä

kirkko
Teksti
Matti Simula
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kristilliset
Kuvitus Vesa Lehtimäki.

Kristillisdemokraatit on pienin hallituspuolue ja pienin eduskuntapuolue. Se on epäilemättä myös tuntemattomin eduskuntapuolue.

Kristillisdemokraatit nousivat juhannuksen alla hallitukseen. Puheenjohtaja Päivi Räsänen sai painavan sisäministerin salkun. Myös kirkolliset asiat kuuluvat puolueen ainoan ministerin hallinnonalaan.

SK:ssa 33/2011 käsitellään kristillisdemokraattisen puolueen taustalla vaikuttavia uskonnollisia yhteisöjä.

SK lähetti juttua tehtäessä kyselyn kristillisdemokraattien seitsemälle keskeiselle vaikuttajalle. Kuudelle kansanedustajalle ja puolueen ainoalle europarlamentaarikolle esitettiin sähköpostitse seuraavat kysymykset:

1. Kuulutko evankelisluterilaiseen (tai ortodoksiseen) kansankirkkoon?

2. Jos kuulut evankelisluterilaiseen, lukeudutko johonkin herätysliikkeeseen (rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus, lestadiolaisuus, viides herätysliike)?

3. Ellet kuulu kumpaankaan kansankirkkoon, kuulutko helluntaiseurakuntaan, vapaakirkkoon, baptisteihin, adventisteihin, metodisteihin, katoliseen kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhteisöön?

4. Miten edustamasi uskonnollisen yhteisön arvot ohjaavat toimintaasi politiikassa?

Tässä vastaukset:

KristillisetPuheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen

“Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon. Herätysliikkeet ovat minulle tuttuja, mutta en ole minkään liikkeen jäsen. Poliittisen toimintani lähtökohtana ovat kristillisdemokraattiset arvot. En koe, että uskonnollinen yhteisöni, evankelisluterilainen kirkko mitenkään erityisellä tavalla ohjaisi toimintaani.”


Peter ÖstmanKansanedustaja, puoluesihteeri Peter Östman

“Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon. Hengelliset juureni ovat Rauhan Sanassa. Herätysliike toimii Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen pohjalta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Rauhan Sana on yksi osa lestadiolaista herätysliikettä.”

“Politiikassa toimin eri elämänalueella kuin seurakunnassa. Poliitikkona en ota kantaa kristillisten seurakuntien, enkä muidenkaan uskontokuntien opillisiin katsomuksiin. Poliittisessa työssäni en ole vastuussa millekään herätysliikkeelle, vaan äänestäjilleni, jotka ovat eri taustoista; myös muista kirkkokunnista, koostuen eri ammattiryhmistä ja yrittäjistä.”


Sauli AhvenjärviKansanedustaja Sauli Ahvenjärvi

“Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kotitaustani on sekoitus useampaa herätysliikettä, mutta itselleni läheisin on ns. viidesläinen herätysliike.”

“Neljäs kysymys on omituinen. Olen tottunut toimimaan erilaisissa herätysliike- ja tunnustusrajat ylittävissä yhteyksissä, jollainen myös kristillisdemokraattinen puolue on. Tällöin on toimittava kokonaisuudesta käsin, kuten politiikassa muutenkin. Mutta toisaalta tietysti sopusoinnussa omantunnon ja henkilökohtaisen vakaumuksen kanssa. En ole vastuussa millekään herätysliikkeelle, vaan äänestäjilleni, joita on hyvin erilaisista taustoista.”

Jouko JääskeläinenKansanedustaja Jouko Jääskeläinen

“Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon ja toimin viidennessä herätysliikkeessä, mutta olen varsin ekumeeninen varmaan johtuen myös pitkähköstä kokemuksesta politiikassa.”

“Tietenkin tärkeitä ovat nuo aivan klassisen kristinuskon perusasioista nousevat arvot: maailmamme ja tietenkin ihminen ovat Jumalan luomia; meillä on vastuu teoistamme ja itse asiassa tärkeämpää on huolehtia omasta toiminnastaan kuin toisten; ihmiselämän kunnioitus ja arvostus sekä raittiit elämäntavat.”

“Kaiken kaikkiaan Jeesuksen opetuksen kautta luetut Raamatun käskyt on tarkoitettu elämämme suojaksi. Kokemus siitä, että Jumalalta saatu anteeksiantamus johtaa myös, kaikessa keskeneräisyydessämme, parempaan elämään ihmisten kesken. Varmaan näitäkin peruja on myös ajatus vastuustamme kaukaisemmista lähimmäisistämme (lähetys- ja kehitysyhteistyö).”


Sari PalmKansanedustaja Sari Palm

“Kuulun evankelisluterilaiseen seurakuntaan kotikaupungissani Kouvolassa. Jos mietin työtäni uskoni näkökulmasta tai hengellisestä näkökulmasta, ajattelen niin, että työni perusta on koko kristinuskon perusviesti, se, joka kiteytyy toisaalta ihmistä suojaavassa kymmenessä käskyssä ja toisaalta Jeesuksen opettamassa nk. kaksoiskäskyssä.”

Leena RauhalaKansanedustaja Leena Rauhala

“Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon. En lukeudu mihinkään tiettyyn herätysliikkeeseen, mutta käyn myös eri liikkeiden ja muiden seurakuntien tilaisuuksissa.”

“Ihmisen arvot näkyvät kaikessa mitä hän tekee, myös politiikassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kristillisdemokraattien kansanedustaja edustaisi jotain tiettyä uskonnollista yhteisöä tai seurakuntaa.”

Sari EssayahEuroparlamentaarikko Sari Essayah

“Kysymykset ovat periaatteessa ymmärrettäviä, joskin mietin mielessäni, mitähän muissa puolueissa tuumattaisiin, jos vaikkapa Urpilaisen, Kantolan ja Mitro Revon tulisi eritellä aktiivisina kristittyinä seurakuntataustojensa vaikutusta poliittiseen toimintaan sosiaalidemokraatteina.”

“Oma helluntailaisuuteni on varmaan ollut urheiluajoista asti esillä.”

“Neljäs kysymys sitä vastoin on kristillisdemokraattisesta näkökulmasta outo. Periaateohjelmassamme todetaan: Kristinusko ei ole poliittinen ideologia, mutta kristillisdemokratia on. Poliittisena puolueena emme ota kantaa kristillisten seurakuntien eikä muidenkaan uskontokuntien opillisiin katsomuksiin.”

“Henkilökohtaisesti toivon, että kristillinen arvomaailma näkyisi elämän pohjavireenä kaikilla elämän osa-alueilla, vaikka körttialueen kasvattina tiedän, että “armon varassa” se on loppuun asti. Vaikea on sitä vastoin nähdä, miten teologiset painotukset esim. kastekysymys näkyisi politiikan agendalla.”

“Kuulun Euroopan Parlamentissa sen suurimpaan EPP-ryhmään, jonka ydin koostuu eurooppalaisista kristillisdemokraattisista puolueista. Joukossa on katolilaisia, ortodokseja ja joka lajin protestantteja, joita kaikkia yhdistää kristillisdemokraattinen eetos ihmisarvosta, perheen ja lähiyhteisöjen merkityksestä, vapauden ja vastuun tasapainosta, yritteliäisyyden arvostuksesta ym. ideologian keskeisistä periaatteista. Jos kirkkokuntien opilliset painotukset sitä vastoin olisivat osa aatetta, yhteistyö voisi olla kokolailla haasteellista.”