Ulkomaalaistaustainen tuomitaan useammin raiskauksesta ehdottomaan vankeuteen kuin suomalaistaustainen

Teon törkeys ja nöyryyttävyys vaikuttavat rangaistustasoon.
Kotimaa 8.12.2015 18:30

Oulun oikeustalo 26. marraskuuta 2015. © LEHTIKUVA / Markku Ruottinen

Ulkomaalaistaustaisille tuomitaan enemmän ehdottomia vankeusrangaistuksia kuin suomalaistaustaisille, kun kyse on raiskausrikoksista.

Suomen Kuvalehti pyysi Tilastokeskukselta tiedot vuosien 2008–2014 tuomioista, joiden rikosnimike on raiskaus, raiskauksen yritys, törkeä raiskaus, törkeän raiskauksen yritys, pakottaminen sukupuoliyhteyteen ja sukupuoliyhteyteen pakottamisen yritys.

Tilastohaku osoitti, että tuona aikana Suomessa tuomittiin yhteensä 443 suomalaistaustaista ja 186 ulkomaalaistaustaista henkilöä raiskausrikoksesta.

Suomalaistaustaisista ehdottoman vankeusrangaistuksen sai noin 36 prosenttia tuomituista. Sen sijaan ulkomaalaistaustaisista lähes 56 prosenttia tuomittiin ehdottomaan vankeuteen.

Viisi suomalaistaustaista sai pelkän sakkotuomion, ulkomaalaistaustaisista sakkotuomiota ei saanut yksikään. Neljä suomalaistaustaista jätettiin kokonaan tuomitsematta, ulkomaalaistaustaisista yksi.

 

Tutkija Hannu Niemi Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kävi läpi Tilastokeskuksen lukuja, jotka hivenen poikkeavat hänen omista tilastohauistaan. Ero ehdottomien tuomioiden osalta on kuitenkin selvä Niemen ja Tilastokeskuksen yliaktuaarien Kimmo Haapakankaan ja Salla Tuominiemen laskelmissa.

”Ero on kyllä kohtalaisen merkittävä eli ulkomaalaisia tuomitaan enemmän ehdottomiin vankeusrangaistuksiin kuin suomalaisia”, Niemi sanoo.

Niemen mielestä yksi selitys erolle voi olla se, että ulkomaalaistaustaisia on tuomittu suhteellisesti enemmän törkeästä raiskauksesta kuin kantasuomalaisia.

”Jos näin on, se vaikuttaa jonkin verran tällaiseen jakaumaan, joskin törkeitä tapauksia on selvästi vähemmän kuin perusmuodon tapauksia. Tämän vuoksi vaikutus on rajallinen.”

Yleisellä tasolla teon törkeys esimerkiksi käytetyn väkivallan määrä ja teon nöyryyttävyys vaikuttavat rangaistustasoon. Samoin rikoksen uusimisella on vaikutusta.

”Tällaisten seikkojen jakaumasta ei voi sanoa mitään tilaston perusteella. Emme siis tunne riittävästi niitä mahdollisia eroja itse rikoksissa, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset on tuomittu”, Niemi huomauttaa.

Tutkijan mielestä pitäisi pystyä vertaaman olosuhteiltaan samanlaisia tekoja, jotta voitaisiin sanoa jonkun ryhmän saavan ankarampia tuomioita kuin jonkun toisen. Tällaista tutkimusta Suomessa ei tiettävästi ole toteutettu.

 

Muidenkin tuomioiden kohdalla on eroja, kun tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten tekemiä rikoksia.

Tutkija Niemi ottaa esimerkkinä törkeän pahoinpitelyn. Hän teki tilastohaun samalle aikavälille kuin raiskausrikoksissa, eli vuosille 2008–2014.

Tulos oli raiskauksiin verrattuna päinvastainen. Suomalaisista 54 prosenttia tuomituista sai ehdottoman ja 43 prosenttia ehdolliseen vankeusrangaistuksen. Ulkomaalaisista ehdottoman sai 38 prosenttia ja ehdollisen 61 prosenttia.

Kyseisessä rikostyypissä vertailu on selkeämpää kuin raiskausrikoksissa, sillä kaikki tapaukset olivat törkeitä pahoinpitelyjä.

Eroa saattaa selittää rikosten uusiminen eli suomalaisista voi olla saatavilla rikosrekisterimerkintähistoriaa toisin kuin ulkomaalaisista, jotka ovat olleet Suomessa vähän aikaa.