Turvapaikanhakijoilla tehtiin rahaa: Luona kääntyi voitolliseksi – liikevaihto nousi yli 12 miljoonaa
Luona maksoi avainhenkilöilleen bonuksen joulukuussa 2015, kertoo toimitusjohtaja.
Muun muassa Espoon Nihtisillassa vastaanottokeskustoimintaa pyörittävän Luona Oy:n liikevaihto kasvoi ”räjähdysmäisesti” vuonna 2015, kun turvapakanhakijoita alkoi saapua Suomeen.
Kaupparekisterin ja talousanalyysejä tekevän Balance Consultingin tietojen mukaan vuonna 2014 pääasiassa terveydenhuollon henkilöstövuokrausta tehneelle yritykselle liikevaihtoa kertyi 3,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna Luona laajensi liiketoimintaansa vastaanottokeskustoimintaan ja sen liikevaihto nousi 16,3 miljoonaan euroon.
Liikevaihto kasvoi vuodessa 12,8 miljoonaa euroa, eli noin 366 prosenttia. Tilinpäätöstiedoista on oikaistu muun muassa kertaluontoiset erät, kuten konserniavustukset.
Luona Oy teki viime vuonna voitollista tulosta noin 65 000 euroa. Voitto ei ole liikevaihdon kasvuun nähden suuri. Edellisenä vuonna 2014 Luona teki tappiota 103 000 euroa.
Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi selittää, että yhtiö teki vuonna 2015 merkittäviä investointeja, jotka liittyivät kriisimajoitukseen, tuettuun asumiseen ja vastaanottokeskuspalveluihin.
”Nämä aloitukseen liittyvät kustannukset ovat vaikuttaneet yhtiön kannattavuuteen”, Saksi sanoo.
Luona kasvatti pakolaiskriisin edetessä myös yhtiön henkilöstömäärää huimasti. Alkuvuonna 2015 Luonan palkkalistoilla oli noin 10 henkilöä. Loppuvuodesta työntekijöitä oli jo noin 250. Henkilöstökustannukset ovat nousseet täten merkittävästi ja johtoryhmään on palkattu lisää väkeä verrattuna vuoteen 2014.
”Vastaanottokeskuksien perustamisvaiheessa mukana olleille avainhenkilöille on maksettu bonus joulukuussa 2015”, Saksi sanoo.
Suomen Kuvalehti pyysi Maahanmuuttovirastolta jo maaliskuussa 2016 tietoja vastaanottokeskustoiminnan vuoden 2015 menoista. Tilinpidosta selvisi, että turvapaikanhakijoiden määrä aiheutti valtiolle kustannuksia yhteensä 197,5 miljoonaa euroa.
Yksityisistä vastaanottokeskuksista esimerkiksi Luona Oy laskutti valtiota noin 14,9 miljoonalla eurolla. Maahanmuuttoviraston tilinpidon mukaan Espoon Nihtisillan menot olivat vuonna 2015 noin 1,9 miljoonaa euroa.
Nihtisillan vastaanottokeskusta on kritisoitu liian vähäisestä henkilökunnasta ja turvapaikanhakijat ovat valittaneet huonosta kohtelusta.
Myös viranomaisten toiminta oli sekavaa syksyllä 2015, sillä yksityisiä vastaanottokeskuksia ei pystytty kilpailuttamaan hankintalain edellyttämällä tavalla.
Joissakin tilanteissa yksityinen vastaanottokeskustoiminnan järjestäminen on koitunut liian kalliiksi. Suomen Kuvalehti uutisoi aiheesta maaliskuussa 2016.
Tuolloin työ- ja elinkeinoministeriön kilpailupolitiikkaan perehtynyt hallitusneuvos Elise Pekkala sanoi SK:lle, että viranomaisten täytyy jatkossa kilpailuttaa yksityiset vastaanottokeskukset ja myös tarkoin määritellä tarjouspyynnössä se, mitä palveluntuottajilta vaaditaan.
Myös sisäministeriön elokuussa 2016 julkaistu tarkastusraportti päätyi siihen tulokseen, että Maahanmuuttoviraston tekemät sopimukset yksityisten vastaanottokeskusten kanssa olivat osittain ongelmallisia ja toiminnan kustannukset kasvoivat merkittävästi.
Vastaanottokeskusten määriä on nyt vähennetty ja menoja on saatu pienemmäksi. Myös sopimuksia on aikomus neuvotella uusiksi yritysten kanssa.
Vuonna 2015 Suomeen tuli noin 32 500 turvapaikanhakijaa. Juha Sipilän (kesk) hallituksen linjausten mukaisesti ja Maahanmuuttoviraston päätösten tuloksena heistä noin kolmannes saa kielteisen turvapaikkapäätöksen. Tänä vuonna turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen arviolta 10 000.