Tietojärjestelmä Apotista yli viisikymmentä vaaratilanne­ilmoitusta Vantaalla – valvoja ei näe tarvetta aikalisään

Espoo ei halunnut sitoutua Apottiin "rahoittajana kädettömänä takapenkillä".
Kotimaa 10.9.2019 11:18
Tuula Malin
Apotti-koulutusta Peijaksen sairaalassa Vantaalla.
Apotti-koulutusta Peijaksen sairaalassa Vantaalla. © MARTTI KAINULAINEN / LK

Suomen Kuvalehti uutisoi kesäkuussa, että sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira oli vastaanottanut Husin Peijaksen sairaalasta ja Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä yhteensä yli 40 tietojärjestelmä Apottiin liittyvää vaaratilanneilmoitusta.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti otettiin käyttöön Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018.

Elokuun lopussa Valviran vaaratilannerekisterissä on jo 53 ilmoitusta Apotin aiheuttamista vaaratilanteista Vantaalla.

Heinä-elokuun aikana on tullut kuusi uutta ilmoitusta”, vahvistaa yli-insinööri Antti Härkönen Valvirasta.

Suurin osa vaaratilanneilmoituksista koskee Härkösen mukaan potilaiden sairaushistoriassa ja lääkehoidossa esiintyviä tietopuutteita.

Tarvittavat potilastiedot ovat puuttuneet kokonaan tai ne ovat olleet virheellisiä. On myös tilanteita, joissa tietoja ei ole saatu tarpeen vaatiessa näkyville. Vaaratilanteita ovat ilmoitusten mukaan aiheuttaneet myös käyttöliittymien heikko käytettävyys ja tietoturvan aukkopaikat.

Härkösen mukaan Valvira seuraa tiiviisti Apotti-järjestelmän käyttöönoton etenemistä, muttei näe edelleenkään tarvetta aikalisään käyttöönottojen suhteen.

”Olemme olleet kesän aikana yhteydessä Apotti Oy:n edustajiin sekä Apotti-järjestelmän taustalla vaikuttavaan Epic Systemsiin. Tulemme myös järjestämään syyskuun aikana Husin edustajien kanssa yhteistyökokouksen, jossa käymme läpi järjestelmän tilannetta, Härkönen selvittää.

 

Vantaalla Apotti otetaan tämän syksyn aikana yhä syvemmälle kaupungin sote-palveluihin. Mukaan tulee vaiheittain uusia yksiköitä.

Vuosien 2019-2020 aikana Apottiin liittyy Vantaan Peijaksen sairaalan lisäksi myös muita Hus-alueen sairaaloita sekä kaupunkien omia sote-yksiköitä Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Keravalla ja Tuusulassa.

Toisin kuin Vantaa ja Helsinki, Espoon kaupunki ei ole mukana Apotissa. Espoon sosiaalijohtaja Juha Metso kertoo, ettei Espoo ole halunnut sitoutua yhden toimittajan varassa olevaan järjestelmään.

 Emme halua, että Epic istuu etupenkillä kuskin paikalla ja kaupunki järjestelmän tilaajana sekä rahoittajana kädettömänä takapenkillä. Espoo haluaa olla aktiivisessa roolissa asiakas- ja potilastietojärjestelmien ohjaksissa”, kiteyttää sosiaalijohtaja Metso järjestelmävalinnan perusteita.

 Espoon kaupunki on mukana Apotin kanssa kilpailevassa UNA-tietojärjestelmähankkeessa. UNA on niin sanottu modulaarinen ekosysteemi, jossa ydinsovellusta ympäröivälle kaarelle kerätään kilpailuttamalla toimialakohtaisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä.

UNA ei ole niin haavoittuva kuin yhden toimittajan toteuttama Apotti”, Metso toteaa.

 

UNA on Apottia selvästi suurempi hanke. Apotti rajautuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelle. Valtakunnallisesti kehiteltävän UNA-hankkeen väestöpohja on laskutavasta riippuen 3,4 miljoonasta neljään miljoonaan suomalaiseen.  Mukana ovat 19 sairaanhoitopiiriä ja Ahvenanmaa.

Apotin ja UNA-hankkeen yhteistyö Uudellamaalla tulee tuottamaan haasteita. Jorvin sairaala Espoossa menee Apottiin, kaupungin sote-palvelut UNA-systeemiin.

Meidän on kyettävä luomaan järjestelmien välille yhteinen rajapinta, jotta keskusteluyhteys säilyy ja potilaiden tiedot ovat kaikkien toimijoiden käytettävissä. Tällä hetkellä rajapinta on vielä kysymysmerkki, ensi vuonna asiassa on päästävä eteenpäin”, sanoo UNA Oy:n toimitusjohtaja Katja Rantala.