Lääkärit: Apotti riski potilasturvallisuudelle

Valvira on saanut uuden potilastietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen 48 vaaratapahtumailmoitusta. Puolet niistä liittyy lääkehoitoon.

Kotimaa 19.06.2019 13:35
Tuula Malin
Apotti-koulutusta Peijaksen sairaalassa Vantaalla.
Apotti-koulutusta Peijaksen sairaalassa Vantaalla. © MARTTI KAINULAINEN / LK

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on saanut 48 vaaratapahtumasta kertovaa poikkeamisilmoitusta sen jälkeen, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä otettiin marraskuussa käyttöön Apotti-potilastietojärjestelmä. Lähes puolet ilmoituksista liittyy lääkehoitoon.

”Pääosa ilmoituksista on yhä selvittelyn alla, joten emme anna vielä täsmällisempää tietoa ilmoitusten yksityiskohtaisesta sisällöstä”, sanoo yli-insinööri Antti Härkönen Valvirasta.

Apotin käytön aloitti Peijaksen sairaala Vantaalla. Sairaalan lääkärit tyrmäävät ennen muuta Apotin lääkeosion.

”Lääkeosio on tuottanut selviä vaaratilanteita. Kuolemaan johtaneita annosteluvirheitä ei ole tiedossamme, sen sijaan läheltä piti -tilanteita kylläkin”, kertoo Peijaksen sairaalassa työskentelevien lääkäreiden luottamusmies, keuhkosairauksien erikoislääkäri Eeva-Maija Nieminen.

 

Peijaksen lääkäreiden mukaan Apotti-tietojärjestelmä muodostaa nykyisellään selvän riskin potilasturvallisuudelle. Lääkärit ovat viestineet havaitsemistaan tietojärjestelmän puutteista Husin tietohallintoon ja valvontaviranomaisille. Lääkäreiden luottamusmies Eeva-Maija Nieminen kertoo, että lääkeosion korjaamiseksi on lääkäreiden vaatimuksesta perustettu useampia työryhmiä ilman sanottavia tuloksia.

”On vaikea ymmärtää, miksei järjestelmän puutteita kyetä korjaamaan, vaikka kehitystyötä on tehty käyttöönoton jälkeen ahkerasti. Lääkeosiota on välttämätöntä korjata ennen kuin käyttö laajenee Husin muihin yksiköihin”, sanoo Eeva-Maija Nieminen.

 

Suomen Kuvalehti uutisoi kesäkuun alussa Apotti- tietojärjestelmässä havaituista kirjauspuutteista. Apottiin on jäänyt siirtämättä Uranus-järjestelmästä potilaiden diagnooseja ja henkilötietoja. Pääosa potilastietojen siirrosta on sälytetty vastaanottotyötä tekevien lääkäreiden vastuulle.

Peijaksessa työskentelevien lääkäreiden mukaan potilastietojen siirtovastuu on tehnyt lääkäreistä sihteereitä, joiden täytyy kiireessä poimia olennainen potilastieto vanhasta järjestelmästä uuteen virkavastuulla, potilasturvallisuutta vaarantamatta. Potilaiden sairaushistoriat ovat usein laajoja, ja niiden perkaaminen vie aikaa. Tietojen varmistaminen on haasteellista, koska yhden alan erikoislääkäri ei ole jokaisen erikoisalan asiantuntija.

”Siellä on päällekkäisiä diagnooseja, jotka täytyy varmistaa ennen siirtoa. Esimerkiksi saman potilaan diabeteksesta tai astmasta voi olla useita eri kirjauksia. Lääkärin täytyy arvioida, mikä on se oikea diagnoosi ja poistaa muut. On pohdittava, millaisia seurauksia tietojen poistamisella on potilaan hoidolle myöhemmin”, sanoo Nieminen.

Apotti-ohjeistuksen mukaan ylimääräiset diagnoosit pitää deletoida, ellei niitä kyetä varmistamaan. Nieminen sanoo itse jättävänsä vanhan diagnoosin mieluummin järjestelmään kuin poistaa sen lopullisesti.

”Esimerkiksi vanhat psykiatriset diagnoosit ovat hankalia. Niiden varmistaminen saattaa olla toisen erikoisalan lääkärille mahdotonta. Tilanne mutkistuu entisestään, jos potilas kertoo, ettei diagnoosi pidä paikkaansa, koska sen on tehnyt joku lääkäri joskus kiusallaan.”

Peijaksessa hämmästellään, miksi hoitohenkilökunnalle kiirehdittiin työvälineeksi potilastietojärjestelmä, jossa piilee vakavia puutteita ja potilasturvallisuusriskejä.

”Apotti ei ole edes puolivalmis järjestelmä, siinä on runsaasti korjattavaa”, kiteyttää Nieminen Peijaksen lääkäreiden kokemukset.

 

Apottia käyttäneet lääkärit kokevat, että sairaanhoitopiirin johto syyllistää lääkäreitä kirjausvirheistä, jotka johtuvat ennen muuta järjestelmän puutteista, eivät lääkäreiden hutiloinnista. Peijaksen lääkärit ovat närkästyneitä siitä, että Apotin diagnoosivirheet ja puutteet on käsitetty sairaanhoitopiirin johdossa lääkäreiden muutosvastarinnasta tai tulkinta- ja valintavirheistä johtuviksi.

”Teemme toki työn, jonka työnantaja meiltä vaatii. Toisaalta työnantajan on ymmärrettävä, että potilastietojen varmistaminen ja siirtäminen vievät aikaa. Potilaiden hoitaminen on antoisaa, mutta työnantajan velvollisuus on tarjota meille aikaresurssi ja toimivat työvälineet työn toteuttamiseksi”, Nieminen sanoo.

 

Apotin ytimenä on amerikkalainen Epic-tietojärjestelmä, joka on käytössä myös Tanskassa. Tanskalaiset lääkärit kuvaavat järjestelmän käyttöönottoa tien rakentamiseksi ja käyttämiseksi samaan aikaan.

Husissa Apotti otetaan käyttöön vaiheittain. Vantaan jälkeen siihen liittyvät Lohja, Porvoo, Raasepori ja Jorvin sairaala.

Pilotointivaihe ennen Peijasta oli suppea.

”Järjestelmän testaus kuulostaa ikävältä vantaalaisten potilaiden näkökulmasta. Peijas on suuri sairaalaa, jossa toteutetaan vaativaa, osin yliopistosairaalatasoista hoitoa”, Nieminen toteaa.

Peijaksen kenttäkokemusta arvostetaan sairaanhoitopiirissä.

”Hyvä, että järjestelmää testataan sairaanhoitopiirin reuna-alueilla, ennen kuin se tuodaan Husin ytimeen Meilahteen ja Töölöön. Peijaksen kokemukset ovat ratkaisevia jatkosuunnitelmien kannalta. Toivon, että Peijaksessa todetut puutteet korjataan ennen Apotin laajennusta”, sanoo Hus-lääkäreiden pääluottamusmies Risto Avela.

Valvira lupaa varmistaa potilasturvallisuuden haasteiden keskellä. Toistaiseksi järjestelmän käyttöönottoa ei aiota keskeyttää.

Sisältö