Tampereella on eniten 24-vuotiaita, Hailuodossa 72-vuotiaita, Ylivieskassa 3-vuotiaita – Entä sinun kunnassasi?
Suurimpien ikäluokkien tarkastelu nostaa esiin kuntien luonne-eroja ja osoittaa suomalaisten sosiaalisten todellisuuksien erot.
Mitä yhteistä on Rovaniemellä, Jyväskylällä, Oululla ja Turulla? Ainakin se, että kaikkien neljän kaupungin suurin yksittäinen ikäryhmä vuonna 2017 olivat 23-vuotiaat.
Suomen kuntien väliset ikäerot ovat nykyisin suuret. Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan Suomen ikäjakauma pysyi pitkään melko tasaisena hyvän syntyvyyden vuoksi.
Lapsia syntyy kuitenkin vuosi vuodelta vähemmän: vuonna 2017 syntyvyys oli matalampi kuin koskaan, ja yksi nainen sai keskimäärin 1,49 lasta.
Seurauksena on ennen yhtenäisen Suomen jakautuminen hyvin eri ikäisiin kuntiin.
”Suomalaisten sosiaaliset todellisuudet ovat eriytyneet”, Aro sanoo. ”Ikäerot värittävät paitsi katukuvaa, myös alueen poliittista keskustelua ja palvelurakennetta.”
Karttaa klikkaamalla näet kaikkien Suomen kuntien suurimmat ikäryhmät ja niiden koot sekä vertailun vuoksi muutamiin muihin ikäryhmiin kuuluvien määrän. Mitä vaaleampi kunnan väri on, sitä nuorempi suurin ikäryhmä on.
Suurimpien ikäryhmien kartta nostaa esille ääripäitä. Vaikka suomalaisten keski-ikä oli 42,7 vuotta vuonna 2017, harvan kunnan suurin yksittäinen ikäryhmä osuu 30–50-vuoden välille.
Esimerkiksi 30 isoimmasta kaupungista jopa kolmasosassa suurin ikäluokka on vähintään 65-vuotias ja toisessa kolmasosassa 21–27-vuotias.
”Suurimpien ikäryhmien tilasto korostaa ääripäitä”, Aro sanoo. ”Tosiasiassa suurimmassa osassa kunnista suurin osa ihmisistä on keski-ikäisiä”.
Kolmi-nelikymppiset ovat näkyvästi esillä Uudellamaalla, pääkaupunkia ympäröivissä kunnissa. Vantaalla ja Järvenpäässä on eniten 34-vuotiaita, Espoossa 35-vuotiaita.
Ikäryhmien tarkastelu vuoden tarkkuudella ei ole mielekästä, kun arvioidaan kuntien palveluiden tarvetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL jakaakin väestön kolmeen ryhmään: 0–15-vuotiaisiin, 16–64-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin. Yleistä on myös tarkastella alueita keski-iän perusteella.
Kunnan taloutta suunniteltaessa olennaisinta on, paljonko työikäisiä on suhteessa hoivaa tarvitseviin lapsiin ja eläkeläisiin.
Nuoria aikuisia on kaikissa ilmansuunnissa, kun vain opiskelumahdollisuudet ovat kohdillaan.
Vaikka muut tilastot ovat yleiskäyttöisempiä, tuovat suurimmat ikäluokat esiin kuntien luonne-eroja.
Pohjois-Pohjanmaalla lestadiolaisuus näkyy suurina lapsimäärinä. Missään muussa maakunnassa ei ole yhtä paljoa kuntia, joissa suurimmat ikäluokat ovat lapsia. Pohjois-Pohjanmaalta löytyvät myös sekä vanhimmat että nuorimmat yksittäiset ikäluokat.
Alle tuhannen hengen saaressa Hailuodossa on eniten 72-vuotiaita. Merijärvellä puolestaan on eniten kaksivuotiaita, Ylivieskassa kolmevuotiaita.
Korkeakouluopiskelijat näkyvät kaupunkien muuttovirroissa. Maarianhamina oli ainut alle 60 000 asukkaan kunta, jossa suurin ikäluokka oli 20–30-vuoden väliltä.
Nuoria aikuisia on kaikissa ilmansuunnissa, kun vain opiskelumahdollisuudet ovat kohdillaan. Rovaniemellä, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä on eniten 23-vuotiaita, Joensuussa, Seinäjoella ja Vaasassa 22-vuotiaita, Lappeenrannassa 21-vuotiaita ja Kuopiossa 25-vuotiaita.
On myös kaupunkeja, jotka selvästi eivät vetoa nuoriin.
Savonlinnassa, Porissa, Kotkassa ja Salossa on eniten 70-vuotiaita.
Erot ovat merkittäviä myös maakuntien sisällä. Esimerkiksi Pirkanmaalla on sekä nuorten aikuisten, lasten että vanhusten keskittymiä.
Opiskelijoita puoleensa vetävällä Tampereella asuu eniten 24-vuotiaita. Lapsiperheet suosivat kaupungin ympäryskuntia, joissa hyvät kulkuyhteydet ja luonnon rauha yhdistyvät – Lempäälässä on eniten kuusi- ja Ylöjärvellä viisivuotiaita.
Syrjäisempiin maaseudun kuntiin jää iäkkäämpi väestö, joka perinteisesti pysyy paikallaan nuorten muuttaessa. Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla suurimman ikäluokan muodostavat 70-vuotiaat.
Väestön mittaaminen perustuu oletukseen, että kaikilla on koti jossakin. Lisääntyvä ilmiö on kuitenkin monipaikkaisuus: ihmisellä on useita koteja tai hän on töissä useilla eri paikkakunnilla.
Yhdyskuntasuunnittelun professorin Kimmo Lapintien mukaan monipaikkaisuuden yleisyyttä on toistaiseksi mahdoton määrittää varmasti. Ilmiö kuitenkin kiinnostaa tutkijoita ja lisää muuttoliikkeiden monisuuntaisuutta.
Toinen aikamme suuri ilmiö on kaupungistuminen. Nuoret aikuiset haluavat yhä useammin jäädä kaupunkeihin myös lasten saannin jälkeen.
Kaupunkimaantieteen ja aluetutkimuksen yliopistonlehtorin Pia Bäcklundin mielestä kaupunkisuunnittelun ei pitäisi rajata ihmisiä liian tiukasti iän mukaan palvelutarjontaa mietittäessä.
”Elämäntyyli on tärkeämpi kuin ikä”, Bäcklund sanoo. ”Vanhuksilla voi olla samoja tarpeita kuin nuorilla: Osalla eläkeläisistä on paljon aikaa, rahaa ja kiinnostusta kulttuuriin.”
Tilastot: Timo Aro.