Yksitoista miljoonaa päivässä

Suuri osa miljardien eurojen yritystuista jaetaan suuryrityksille. Tukien leikkaaminen on poliitikoille vaikeaa.

Talous 05.04.2018 15:45
Mikko Huotari

Yritystukien uudistamista pohtineen parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen esitteli työryhmän loppuraporttia tiedotustilaisuudessa Helsingissä 5. huhtikuuta 2018. © ANTTI AIMO-KOIVISTO / Lehtikuva

Yritystukien uudistamista yrittänyt työryhmä epäonnistui tehtävässään. Eduskunnan varapuhemiehen Mauri Pekkarisen (kesk) luotsaama parlamentaarinen työryhmä yritti tehdä muutoksia yritystukiin, mutta yhteistä linjaa ei löytynyt. Ehdotus kaatui keskiviikkona 4. huhtikuuta.

Jo lähtökohtaisesti tavoite oli vaatimaton. Työryhmän pohjaehdotuksen perusteella kokonaisvaikutus valtiontalouteen olisi ollut vain 60,4 miljoonaa euroa vuodessa. Suomessa maksettiin 4,1 miljardia euroa yritystukia vuonna 2016; se tarkoittaa noin 11 miljoonaa euroa joka päivä.

Työryhmän ehdotuksilla yritystukia olisi karsittu vain vähän yli prosentin verran.

Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) kirjoitti Twitterissä: ”Yritystukiryhmän täysfloppi heikentää uskoani suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskykyyn ylipäänsä. Helsingin Yliopistolta voidaan ottaa 80 miljoonaa mutta veronmaksaja tukee entiseen tapaan Itämeren juopporisteilyjä, maatalouden lomailua ja muuta järjetöntä”.

Yritystuista noin miljardi euroa on suoria tukia, joihin kuuluvat muun muassa Tekesin yritysavustukset ja uusiutuvan energian tuki.

Noin kolme miljardia euroa on verotukea, joka on kohdennettu tietyille elinkeinoille ja kohderyhmille. Verotuki tarkoittaa käytännössä sitä, että huojennuksien vuoksi yhteiskunnan kassaan jää tulematta kolmen miljardin euron veropotti.

Parlamentaarisen yritystukityöryhmän työskentelytavat ovat ehtineet jo herättää närää.

Kansanedustaja Antero Vartian (vihr) tviitti paljastaa, että edunvalvojilla on paljon valtaa tukipolitiikassa. Yritystukityöryhmän varajäsenenä toiminut Vartia ei saanut jäädä kokoukseen, jossa varsinainen päätös oli tarkoitus tehdä, mutta lobbarit saivat jäädä paikalle.

”Yritystukityöryhmä kaatui tänään. En tiedä, mitä kokouksessa tapahtui, sillä puheenjohtaja laittoi päätöskokouksesta varajäsenet pihalle. Kokoukseen jäivät kuitenkin EK, SY, SAK, MTK ja Metsäteollisuus. Huomisesta alkaen olen vapaa puhumaan työryhmän työstä. Kerrottavaa riittää”, Vartia kirjoitti Twitterissä 4. huhtikuuta.

 

”Surullistahan se on, ettei yritystukien uudistaminen onnistu. Me olemme historian vankeja. Monenlaiset eturyhmät teollisuudessa ja muualla haluavat pitää kiinni tuista. Kukapa nyt haluaisi kieltäytyä puoli-ilmaisesta rahasta”, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n vanhempi tutkija Hannu Karhunen.

Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja puolueet kautta linjan puhuivat turhien yritystukien leikkaamisesta. Samaan aikaan, kun muun muassa korkeakouluihin on kohdistettu yli puolen miljardin euron leikkaukset, yritystukien kokonaispotti on jatkanut kasvamistaan.

Esimerkiksi energiatukien määrä kaksinkertaistui vuosien 2013–2017 aikana. Energiaa paljon kuluttavat suuryritykset hyötyvät näistä tuista, joihin kuluu vuosittain jo yli puoli miljardia euroa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimuksen perusteella energiatuelle asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Tuki ei näytä parantavan yritysten kilpailukykyä. VATT:n mukaan on syytä kysyä, miksi julkisia varoja hukataan paljon energiaa kuluttavien yritysten verotukeen.

Energiatuki on yritystukiviidakossa vain yksi osa. Kaikkein suurin tukikakku jaetaan tällä hetkellä liikenteelle. Muita suuria tukimuotoja ovat muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminta, maatalous ja työllisyys- ja aluepolitiikka.

Ylen selvityksen mukaan kolme suurinta tuen saajaa vuonna 2016 olivat UPM, Metsä Group ja Outokumpu. Suomen valtio jakaa siis rahaa pörssiyrityksille, jotka samaan aikaan voivat jakaa suuria osinkoja.

”Jos yritystuille ei tehdä mitään, niin tällä tasolla seuraavan 10 vuoden aikana meidän yhteisiä rahoja laitetaan yritystukiin arviolta 40 miljardia euroa – tietämättä oikein, mitä tällä lopulta saavutetaan”, Karhunen pohtii.

Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on tänä vuonna 55,7 miljardia euroa.

Monet toimialat ovat rakentaneet toimintaansa maksetun edun ympärille.

Suomen yritystukien järjestelmä on muotoutunut vuosikymmenten aikana. Siitä on tullut rakenteellinen osa taloutta, minkä vuoksi tuista irti pääseminen on hyvin vaikeaa.

”Osa yritystuista on muuttanut meidän taloutemme rakennetta sellaiseen suuntaan, joka ei ole ehkä hyvä asia tulevaisuuden kannalta”, Karhunen sanoo.

Esimerkiksi energiatuki kannustaa lisäämään energian käyttöä, vaikka Suomen tavoitteena on pitkällä aikavälillä päästöjen vähentäminen.

”Energiaintensiivinen teollisuus saa tuen avulla kilpailuetua verrattuna muihin toimialoihin.”

Karhusen mukaan poliitikkojen on hyvin vaikea irtaantua yritystuista, koska monet toimialat ovat rakentaneet toimintaansa maksetun edun ympärille.

Kaikki tuet eivät kuitenkaan ole turhia.

”Yritystuilla on paikkansa silloin, kun niillä pyritään korjaamaan markkinoiden epäonnistumisia. Esimerkiksi voidaan parantaa nuorten ja pienien yrityksien rahoitusmahdollisuuksia, kun rahoitusmarkkinat eivät toimi”, Karhunen sanoo.

Lisäksi yritystuet voivat lisätä investointeja esimerkiksi tutkimukseen, johon firmat eivät välttämättä muuten käyttäisi rahaa.

Ylevistä päämääristä huolimatta yritystukiin liittyy valtavasti politikointia. Päättäjät ovat hyvin lähellä tukia saavia tahoja ja heidän lobbareitaan.

”Poliitikoilla on melko vähän keinoja parantaa maailmaa haluamaansa suuntaan. Yritystuet ovat yksi näkyvä poliittinen keino ohjata asioita, ja sen vuoksi tukien kokonaissumma on kasvanut ajan myötä valtavaksi.”

 

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV havaitsi viime vuonna tehdyssä tarkastuksessa ongelmia yritystukien tarpeellisuuden arvioinnissa.

VTV:n johtava tilintarkastaja Jenni Leppälahti sanoo, että lain mukaan valtiontuen pitää olla tarpeellinen. Tarpeellisuuden määrittely ja arviointi on kuitenkin hankalaa, koska on vaikea arvioida, minkälaista toiminta olisi ilman tukea.

”Tarkastetuissa hankkeissa koettiin, että on vaikea perustella sitä, että jokin tuki ei olisi tarpeellinen”, Leppälahti sanoo.

Lain tausta-asiakirjat mahdollistavat melkein aina sellaisen tulkinnan, että yritystuki on tarpeellinen, koska lisärahoituksella hanke voidaan toteuttaa laajemmin tai nopeammin.

Yritystuet eivät kuitenkaan saisi olla tukiautomaatteja silloin, kun muutakin rahoitusta on saatavissa. Tarpeellisuusharkinnan perusteella on vaikea estää se, että yritystukia myönnetään hyvinkin kannattaville suuryrityksille.

Jos yrityksellä olisi lähtökohtaisesti mahdollisuus rahoittaa kyseinen hanke itse tai saada sitä varten esimerkiksi pankista lainaa, tuki ei olisi tarpeen.

Menestyville suuryrityksille myönnettyjä tukia on kuitenkin perusteltu sillä, että esimerkiksi yrityksen sisällä olevalla tutkimusyksiköllä ei ole budjettia toteuttaa jotain tiettyä hanketta ilman lisärahoitusta.

”Meidän mielestämme tulisi selkeyttää lainsäädäntöä tai lainsäädännöllä johdettavia kriteerejä, mikä on tarpeellista ja mikä ei”, Leppälahti sanoo.

”Arviointi ei saa olla konsulttitoimintaa, vaan sen pitäisi olla tieteellistä tutkimusta.”

Yritystukien ensisijainen tarkoitus on korjata markkinoiden toimintaa, mutta useasti ne näyttävät pikemminkin häiritsevän sitä.

Poliittisen paineen vuoksi tukien määrä on kasvanut, eikä parlamentaarinen yritystukityöryhmä onnistunut karsimaan edes sadasosaa valtavasta tukipotista. Miten markkinoita häiritsevää tukijärjestelmää voitaisiin keventää?

”Tukia pitäisi arvioida ja uudelleen kohdentaa jatkuvasti. Arviointi ei saa olla konsulttitoimintaa, vaan sen pitäisi olla tieteellistä tutkimusta. Yritystukien ja niiden tavoitteiden pitäisi olla läpinäkyviä jo budjetissa, jotta pysytään kärryillä, mitä nämä tuet ovat”, PT:n Karhunen vastaa.

Vaikka yritystukien massiivisesta paisumisesta syytetään poliitikkoja ja lobbareita, Karhusen mukaan myös tutkijat voivat katsoa peiliin.

”Me tutkijat olemme epäonnistuneet kertomaan kansalaisille ja poliitikoille, kuinka valtava asia tämä on”, Karhunen sanoo.

Sisältö