Velkakriisin käytännön vaikutukset Suomeen: Varovaisuutta, ei hätää

Talous 22.12.2011 11:24
Tilastokeskuksen mukaan inflaatio hidastui marraskuussa Suomessa lokakuuhun verrattuna. Kuluttajahintoja kuitenkin nosti viime vuodesta asumisen ja ravinnon kallistuminen. Kuva Daniel Roland / AFP / Lehtikuva.

Euroopan talouskriisin vaikutukset alkavat tuntua yhä voimakkaammin Suomessa. Yleisen epävarmuuden lisääntyessä suomalaiset ovat alkaneet lykätä asuntojen ja autojen kaltaisia isoja hankintojaan. Myös yritykset ovat hyvin varovaisia investoinneissaan.

Varainhoitoyhtiö Taaleritehtaan salkunhoitajan Mika Heikkilän mukaan nyt saadaan ensimmäisiä vastauksia siihen, millaisia käytännön vaikutuksia eurokriisillä on Suomeen.

”Syksyn aikana poliitikot ovat väitelleet, pitäisikö Suomen osallistua erilaisiin rahoitusjärjestelyihin, kuinka paljon meidän pitäisi kantaa vastuuta esimerkiksi Kreikan rahoittamisesta. Epävarmuus on kasvanut, kun edes pankit eivät ole varmoja asiasta”, Heikkilä sanoo.

Tiedoissa ja erilaisissa analyyseissä on kuitenkin tulkinnanvaraa.

Taloudellisesti ajateltuna suurella osalla suomalaisilla ei ole hätää, kunhan vain työpaikka säilyy. Palkat kohoavat, korot eivät nouse eikä inflaatiokaan laukkaa huolestuttavasti.

”Tällä hetkellä faktat ja henkisen puolen arviot taistelevat keskenään. On mielenkiintoista nähdä, missä vaiheessa kuluttajat toteavat, että ei meillä kaikilla suurta hätää olekaan, eikä säästölinjalla elämistä tarvitse jatkaa loputtomiin”, Heikkilä pohtii.

Vielä viime vuoden syyskuussa Tilastokeskus kertoi, että kuluttajien luottamus talouteen nousi vahvemmaksi kuin koskaan aiemmin.

Yleisestä varovaisuudesta kertoo esimerkiksi se, että pankit ovat nostaneet asuntolainojensa korkomarginaaleja, ja jopa kieltäytyvät myöntämästä uusia lainoja ellei asiakas suostu ottamaan aiemmin vapaaehtoista korkokattoa asuntolainansa suojaksi.

”Jos kuluttajat eivät uskalla hankkia asuntoja ja ottaa uutta lainaa, sillä on merkittäviä heijastusvaikutuksia. Rakennusliikkeet alkavat miettiä tarkasti, käynnistävätkö ne ensi keväänä yhtä paljon uusien asuntojen rakentamisprojekteja kuin esimerkiksi viime keväänä. Tämä voi johtaa rakennusalalla kasvavaan työttömyyteen”, Heikkilä arvioi.

Lomautuksia voi olla edessä esimerkiksi paperikoneita valmistavien yhtiöiden työntekijöille, jos vaikkapa koneiden tilaukset siirtyvät aiottua pidemmälle.

”Tämä tarkoittaisi, että tehtaan rakennuttaja ei ehkä tilaakaan metallia koneeseen Rautaruukilta tai Outokummulta, jolloin kysyntä siellä on pienempää. Epävarmuuden aiheuttama huono tilanne voi ketjuuntua kautta linjan.”

Huonojen uutisten talvi

Osakemarkkinoilla sen sijaan on päästy jälleen kerran toteamaan, että markkinat ovat aina oikeassa, kun osakkeiden hinnoissa tapahtui elokuussa merkittävä pudotus. Vanhan lainalaisuuden mukaan osakemarkkinat ennustavat kuuden kuukauden tähtäimellä reaalitalouden tulossa olevia tapahtumia. Osakemarkkinoiden kehitystä kannattaa siis seurata, vaikka itse ei arvopapereita omistaisikaan.

Nyt myös jotkin ennustelaitokset ovat kertoneet, että Suomi on taantumassa.

”Sijoitusmarkkinoiden silmin me olemme Euroopassa tällä hetkellä taantumassa. Tämä on kuultavissa muun muassa yritysten kommenteista ja näkyy pörssikursseissa. Talvi tulee olemaan huonojen uutisten talvi. Suuressa mittakaavassa yhtiöt saattavat lykätä esimerkiksi suuria investointejaan. Kun kyse on usean kymmenen vuoden investoinnista, päätösten tekemistä voi helposti siirtää puolella vuodella”, Heikkilä selittää.

”Epätietoisuuden ja taantuman estämiseksi Euroopassa olisi pitänyt pystyä tekemään syksyllä selkeitä ratkaisuja velkakriisin hoitamisessa. Nyt markkinoilla odotetaan koko ajan uusia päätöksiä, joilla tilanne saataisiin vakiintumaan. Etelä-Euroopan isojen maiden Italian ja Espanjan pitäisi saada lainaa sellaisella korolla, että niiden voitaisiin olettaa pärjäävän pidemmällä aikavälillä. Rahoitettavaa on ensi kevään aikana vielä paljon.”

Kiltit lainanmaksajat

Vaikka asuntolainojen kallistuminen hillitseekin niiden ottamista, tällä ei ole suurta vaikutusta pankkien liiketoiminnan kannattavuuteen. Lainojen korkeampi hinta kattaa sen, että nostettujen lainojen lukumäärä laskee.

Pankkien kannalta asuntolainat ovat perinteisesti hyvin vähäriskisiä. Suomalaiset maksavat lainansa kiltisti. Tilannetta, jossa 1990-luvulla pankit joutuivat realisoimaan asuntoja, ei ole nyt näköpiirissä. Suurimpaan riskikategoriaan kuuluvat pienet yritykset.

Eräänlainen pulma on Heikkilän mukaan kuitenkin se, että pankeille tuodaan lisää sääntelyä tilanteessa, jossa pitäisi saada aikaan talouskasvua. Sääntelyä toteutetaan joko omaa pääomaa lisäämällä tai tasetta pienentämällä. Yksi mahdollisuus pienentää tasetta on myydä tiettyjä osia pankista pois.

”Pankeilta vaaditaan nyt enemmän pääomia ja sen seurauksena niillä ei ehkä ole samanlaista halukkuutta lainojen myöntämiseen kuin vielä pari vuotta sitten. Tämä taas aiheuttaa sen, että talouskasvu hidastuu. Sääntelijät, poliitikot ja viranomaiset haluavat vahvistaa pankkeja, mutta kun se toteutetaan näin nopealla aikataululla, niin itse asiassa talouskasvulle tehdään hallaa”, Heikkilä sanoo.