Rantautuvatko geenimuunnellut lajikkeet sittenkin Suomeen?

Minna Kontkanen
Talous 8.11.2009 11:01

Geenimuunneltu tärkkelysperuna pääsee suomalaisille pelloille, mikäli uusi lakiesitys menee läpi EU:ssa. Kuka maksaa, jos muunneltu laji karkaakin naapurin peltoon?

GMO Geenimuuntelu herättää taas intohimoja. Suomessa ei viljellä kaupallisesti geenimuunneltuja lajikkeita, koska EU:n lupamenettelyn läpäisseet GMO-kasvilajikkeet eivät sovi Suomen ilmastoon. Asiasta valmistellaan kuitenkin uutta lakia, joka on tarkoitus käsitellä hallituksessa lähiaikoina.

EU:n elintarvikevirasto on tällä hetkellä hyväksynyt viljelyyn yhteensä 26 lajiketta muuntogeenistä maissia, rapsia, soijapapua, sokerijuurikasta ja puuvillaa. Lajikkeista kaksitoista kuuluu pahamaineiselle amerikkalaisjätille Monsantolle, joka on muissa maanosissa ajanut viljelijöitä jopa vararikkoon laskuttamalla heiltä ”lisenssimaksuja” siemenlajikkeidensa käytöstä.

Toisaalta Saksa, Ranska, Itävalta, Kreikka, Unkari ja Luxemburg ovat rajoittaneet tai kokonaan kieltäneet geenimuunneltujen elintarvikkeiden myynnin tai kasvien viljelyn alueellaan.

Nyt EU:ssa hyväksyntää odottaa ensimmäinen lajike, joka kasvaisi myös Suomessa. Saksalainen kemianteollisuusjätti BASF tahtoo tuoda markkinoille tärkkelysperunan, jonka DNA on käsitelty tuottamaan entistä enemmän tärkkelystä. Tärkkelysperunaa käyttää maassamme lähinnä paperiteollisuus.

Geenimuuntelua luomuun?

Muuntogeenikasvien viljely on Suomessa luvanvaraista. Uuden lain tärkeimpinä tarkoituksina on määrittää suojavyöhykkeet GMO-peltojen ja muuntyyppisten peltojen välille sekä korvaukset siitä, jos GMO-lajikkeet pääsevät leviämään tavallisten lajikkeiden peltoon.

Vakavin GMO-viljelyä kohtaan tunnettu pelko on, että muuntogeeniset kasvit olisivat tavanomaisia tai luomuserkkujaan vahvempia, että ne valtaisivat pellot, sotkisivat ekosysteemit ja ajautuisivat lopulta vastentahtoisenkin kuluttajan elimistöön.

”Säädösten mukaan luomu- tai tavanomaisessa sadossa saa olla 0,9 prosenttia muuntogeenistä lajiketta, jotta satoa saa kutsua luomuksi”, sanoo esitystä valmisteleva maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

”Jos muuntogeenisiä lajikkeita leviää naapurin peltoon, GMO-viljelijän on itse korvattava naapurin peltojen ennallistaminen sekä maksettava erotus, joka naapurilta mahdollisesti jää saamatta, kun hän joutuu myymään satonsa aiottua alempaan hintaan.”

GMO-peltojen ja muiden peltojen välille määrättävä suojavyöhyke tulee olemaan leveämpi tai kapeampi viljelykasvista riippuen. Tuulipölytteisten kasvien, kuten rapsin, suojavyöhykettä lakiesitys ei määrittele, koska EU:n elintarvikevirasto ei ole antanut lupaa Suomessa menestyvälle GMO-rapsille.

Mukulakasvit, esimerkiksi peruna, taas eivät leviä paikasta toiseen läheskään yhtä helposti, joten niiden suojavyöhykkeestä tulee kapeampi.

Lain noudattamista valvoo Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Teksti Minna Kontkanen
Kuvitus Janne Tervamäki

Keskustelu

Ennen peläteltiin ja pelättiin noitia. Nyt jotkut edelleen pelottelevat ja pelkäävät ilman todellista faktaa GMOta. Maailmassa lienee jo miljardeja ihmisiä, jotka ovat vuosia syöneet GMO-tuotteita ilman mitään havaintoja haitoista.
Tervetuloa GMO meillekin!

Pete Hyvä
Monet kansanterveydelliset ongelmat ovat viime vuosikymmeninä ”räjähtäneet käsiin”. Yksin GMO:ta ei niistä kannata syyttäää, vaan koko pääoman tuoton tehokkuuden ja harvojen suuryritysten ehdoilla rakennettua teollista ravintojärjestelmää. Tätä taustaa vasten GMO:n vastaanottaminen avosylin on varsin naivia.

Mistä tavallinen kuluttaja enää saa puhdasta ruokaa???? millä pystyy varmistumaan ettei raaka-aineissa ole käytetty GMO:ta rahan ahneudella tuhotaan kaikki ei meidän poliitikot välitä mitään ihmisen ei tule puuttua luonnon järjestelmiin siitä seuraava tuho on niin massiivinen ja kerrannainen ettei sitä kukaan pysty todentamaan IHMISELLÄ EI OLE OIKEUTTA LEIKKIÄ JUMALAA!