Rahaa rakentamalla
Halpa lainaraha kiihdytti rakentamista ja Suomen koko talouden kasvua.
Suomessa on rakennettu uutterasti kuluneet kaksi ja puoli vuotta. Ihmiset sijoittavat omistusasuntoihin, yritykset rakentavat uusia taloja, vanhoja remontoidaan. Rakentaminen onkin vetänyt Suomen koko taloutta kerrosta ylemmäksi.
Syy rakentamisen piristymiselle on ollut yksinkertainen: Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkonsa nollan tuntumaan vuonna 2014, koska Euroopan talous mateli ja työttömyys kasvoi. EKP joutui aloittamaan myös mittavan rahaelvytyksen, sillä pelkkä ohjauskoron laskeminen ei ollut riittävä toimi korjaamaan euroalueen velkakriisiä.
Reilun kolmen vuoden aikana EKP on ostanut yli 2 000 miljardilla eurolla julkisen sektorin velkapapereita sekä joukko- ja yrityslainoja. Valtavan elvytysoperaation seurauksena yritykset ja kuluttajat ovat saaneet halpaa lainaa. Myös valtiolainojen korot ovat olleet matalat jo vuosia etenkin Saksassa ja Suomessa.
Vallitseva markkinatilanne on sopinut rakennuttajille, asuntosijoittajille ja omistusasunnoissa asuville.
Varjopuolena voidaan kuitenkin pitää sitä, että halpa lainaraha usein hakee suurempia tuottoja osakkeista ja kiinteistöistä, jolloin kuplan vaarat kasvavat. Myös sijoittajien riskit kasvavat.
kiivain nousukausi näyttäisi kuitenkin hieman laantuvan.
Esimerkiksi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen totesi 24. marraskuuta 2017 julkaistussa tiedotteessa, että toimistorakentaminen kasvaa hyvän suhdanteen seurauksena, mutta teollisuuden puolella kuva on ”varsin tahmea”.
Pakarisen näkemystä tukevat Tilastokeskuksen uusimmat tilastotiedot, joiden mukaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi edelleen 2017, mutta kasvu ei ollut yhtä voimakasta kuin vuonna 2016. Esimerkiksi teiden, satamien, siltojen, vesiväylien ja tietoliikenne- sekä sähköverkkojen rakentaminen supistui, vaikka rakentamisen kokonaiskuva oli edelleen myönteinen.
Rakentaminen on hyvin suhdanneherkkä ala ja eri tahojen panostuksiin vaikuttavat monet tekijät.
Yksi suurista tekijöistä on julkinen sektori, joka omistaa perusinfrastruktuurin. Kuntien ja valtion rakentamisen määrä lähitulevaisuudessa on vielä jonkinlainen mysteeri. Viime vuosina vanhoja sairaaloita on korjattu ja uusia hoivakoteja rakennettu. Sote-yritykset ovat rakentaneet uusia hoitolaitoksia ympäri maata.
Rakennusteollisuuden arvio kuitenkin on, että rakentamisen nousu vaatisi lisää suuria julkisia hankkeita, joita ei ole näköpiirissä.
Myös tieverkostoa on korjattu verkkaisesti. Lisärahan saaminen tiehankkeisiin valtion budjetista on joka kevään murhe, josta media kertoo useiden juttujen voimalla. Tieverkoston korjausvelka ei ole juuri pienentynyt. Se tarkoittaa sitä, että maaseudun teiden kunto ei ole ainakaan parantunut.
Poliitikkojen mahdollisuudet kasvattaa julkisia menoja ovat edelleen rajalliset, sillä Juha Sipilän (kesk) hallitus on sitoutunut julkisen talouden menojen leikkauksiin. Niillä pyritään velkaantumisen taittamiseen vuoteen 2021 mennessä.
Jos kunnilla ja valtiolla riittäisi rohkeutta, olisi nyt hyvä aika ainakin harkita lisäpanostuksia esimerkiksi homeesta kärsivien koulujen ja päiväkotien remontointeihin. Lainaraha on vielä toistaiseksi suhteellisen edullista.