Eurooppaa on elvytetty jo valtavasti: 2 120 miljardia euroa kolmessa vuodessa – Vieläkään ei riitä

Reippaampi palkkaratkaisu koko euroalueella voisi kiihdyttää inflaatiota kohti parin prosentin tavoitetta.
Talous 31.10.2017 12:49
Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi ilmoitti torstaina 26. lokakuuta 2017, että osto-ohjelmaa jatketaan eikä ohjauskorko nouse.
Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi ilmoitti torstaina 26. lokakuuta 2017, että osto-ohjelmaa jatketaan eikä ohjauskorko nouse. © ARNE DEDERT / AP / Lehtikuva

Euroopan keskuspankki EKP on elvyttänyt euroalueen taloutta kolmisen vuotta ja velkapapereiden osto-ohjelmaa jatketaan näillä näkymin ainakin syksyyn 2018.

Syyskuun lopussa 2017 elvytyksen kokonaissumma nousi 2 120 miljardiin euroon. Se vastaa lähes 40:ää Suomen valtion budjettia.

Suomen Pankin tilastoista selviää, että valtaosa osto-ohjelmasta on käytetty julkisen sektorin velkapapereiden haalimiseen (1 748 miljardia). Joukkolainoja EKP on ostanut 231 miljardilla ja yrityslainoja 114 miljardin euron edestä.

Riskipitoisiksi kutsuttuja ABS-lainojakin on ostettu 24 miljardilla eurolla – niillä on pyritty helpottamaan pankkien luotonantoa muun muassa yrityksille.

Valtavalla elvytysprojektilla pyritään nujertamaan euroalueen taantuma ja talouden apatia.

Operaatioon osallistuu myös Suomen Pankki, joka on ostanut 25 miljardilla eurolla Suomen valtionlainoja ja muita julkisen sektorin velkapapereita. Yrityslainojakin se on ostanut neljän miljardin euron edestä ja katettuja joukkolainoja viidellä miljardilla eurolla.

 

Elvytyksen ja osto-ohjelmien yksi perustavoite on ollut saada euroalueen inflaatio kahteen prosenttiin. Sitä pidetään yleisesti kohtuullisena inflaatiotasona: rahan arvo ei heikkene liikaa ja rahaa myös kulutetaan.

Jo kolme vuotta kestäneestä elvytyksestä huolimatta inflaatio liikkuu euroalueella noin 1,5 prosentissa. Suomessa kuluttajahintojen kallistuminen sen sijaan on jämähtänyt alle prosentin.

Miksi inflaatio ei nouse mittavasta elvytysoperaatiosta huolimatta? Euroopan talous on kuitenkin kasvanut jo viitisen vuotta, ja Suomessakin neljän vuoden apatia kääntyi kainoksi hymyksi vuonna 2015.

Helsingin yliopiston taloustieteen tutkija Juha Tervalan mukaan EKP:n elvyttävä rahapolitiikka ja arvopapereiden osto-ohjelmat ovat vetäneet taloutta parempaan suuntaan, mutta vaikutus inflaatioon on jäänyt toistaiseksi varsin vaatimattomaksi.

”Taustalla on heikko kysyntä, jonka takia yrityksen eivät voi nostaa hintoja. Taustalla ovat myös matalat palkankorotukset, joiden takia kustannukset eivät kasva nopeasti”, Tervala sanoo.

Ajankohtaiset palkkaratkaisut vaikuttavat inflaatioon huomattavasti. Tervalan laskee, että Suomen yksikkötyökustannukset suhteessa muihin euromaihin ovat 7,5 prosenttia suuremmat kuin ennen talouskriisiä.

Suomen pitäisikin harjoittaa maltillisia palkkaratkaisuja vielä vuosia, jotta hintakilpailukyky petraantuisi verrokkimaihin nähden. 

”Järkevä palkankorotusten taso olisi vähän alle prosentin vuodessa. On syytä muistaa, että Suomessa palkat nousevat palkkaliukumien takia aina enemmän kuin sopimuskorotukset antavat ymmärtää”, Tervala sanoo.

Talous onkin tasapainoilua kilpailukyvyn ja inflaation välillä.

Johtavat makrotaloustieteilijät eivät ole kyenneet selittämään inflaation junnaamista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälän mielestä ilman EKP:n osto-ohjelmaa korot olisivat nykyistä korkeammalla ja euron kurssi vahvempi kuin tällä hetkellä. Kumpikin olisi heikentänyt kasvua sekä euroalueella että Suomessa.

”Samalla elvytysohjelma on nostanut varallisuushintoja ehkä kestämättömällä tavalla, auttanut huonoja yrityksiä ja pankkeja pysymään pystyssä. Se on todennäköisesti myös heikentänyt eräiden maiden tahtoa parantaa julkisen talouden kestävyyttä”, Vihriälä huomauttaa.

Syy inflaation junnaamiselle kaikesta elvytyksestä huolimatta on Vihriälän mielestä ”hankala kysymys”, johon maailman johtavat makrotaloustieteilijät eivät ole kyenneet omastakaan mielestään antamaan tyydyttävää vastausta.

”Esimerkiksi teknologian kehityksen aikaansaama uusi kilpailu ja väestön ikääntyminen on mainittu potentiaalisina syinä”, Vihriälä sanoo.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki on samoilla linjoilla kuin Tervala ja Vihriälä. Inflaatio on suhdannetilanteeseen nähden poikkeuksellisen matala. Suomen korkea työttömyys ja sen seurauksena tulleet matalat palkankorotuspaineet ovat yksi selittävä tekijä alhaiselle inflaatiotasolle.

”Suomen inflaatio alittaa EU:n keskiarvon, koska meidän työvoimakustannuksemme ovat nousseet hitaammin. Myös elintarvikkeiden halpuuttaminen on vaikuttanut”, Kuoppamäki sanoo.

Suomen työttömyysaste on liikkunut 8,5 prosentin tuntumassa, ja Juha Sipilän (kesk) hallituksen 72 prosentin työllisyysasteesta ollaan vielä kaukana.

Pari edellistä palkkaratkaisua ovat olleet myös maltillisia, ja inflaatioon on vaikuttanut lisäksi kiky-sopimus, jossa muun muassa julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 prosenttia.

 

Teknologiateollisuuden ja SAK:laisen Teollisuusliiton aikaansaama kahden vuoden työehtosopimus nostaa palkkoja kahden vuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia. Tämä osaltaan nostaa inflaatiota Suomessa.

Myös muiden maiden palkankorotukset kiihdyttävät hintojen kallistumista. Esimerkiksi Ruotsissa korotettiin teollisuuden palkkoja kolmivuotisella sopimuksella yhteensä 6,5 prosenttia.