Pallon vanki

Pekka Anttila
Talous 5.12.2007 14:09

Karttapalloa pyöriteltiin moneen kertaan, kun toimitusjohtaja Jukka Hienonen kertoi Lontoossa sijoittajille, mihin Finnair tarvitsee kahta miljardia euroa.jukka hienonen

Teksti Pekka Anttila, Lontoo
Kuva Kaisa Rautaheimo
(SK 49/2007)

Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen harppoo Great Russell Streetin yli Lontoossa takinliepeet heiluen. Finnairin marraskuussa julkaisemat suunnitelmat historiansa suurimmista investoinneista ovat pitäneet ennestäänkin eloisan Hienosen, 46, vähintäänkin terhakkaana.

Nyt hän on tullut Lontooseen esittelemään yhtiön kuulumisia sijoittajille, suurten rahastojen salkunhoitajille ja analyytikoille. Maapallo on tässä hyvänä apuna.

”Otin sen kerran esille Tukholmassa sijoittajatapaamisessa ja puhkuin ja puhalsin pallon täyteen. Porukka ihmetteli, että mitä helevettiä sille nyt tapahtui. Sitten heitin pallon yleisön joukkoon ja sanoin, että katselkaa nyt etäisyyksiä siitä”, Hienonen kertoo naureskellen hotellinsa edessä.

Suosiota saaneen tempun jälkeen maapallon muovinen matkaversio on ollut Hienosen mukana kaikilla esittelymatkoilla.

Täällä Lontoossa tulevaisuutta markkinoiva Jukka Hienonen on tavannut jo aamutuimaan kaksi sijoitusjohtajaa nokakkain erillisissä kokouksissa. Sijoittajia kiinnostavat Finnairin 10 vuoden päähän ulottuvat huimat visiot. Yhtiö investoi konehankintoihin kaksi miljardia euroa, tähtää 20 miljoonan matkustajan kuljettamiseen vuosittain ja järjestää 250 miljoonan euron osakeannin. Sen merkintä on nyt meneillään.

Vaikka Hienonen on jaellut maapalloja aikaisemminkin, kaikki eivät englantilaisessa metropolissa ole selvillä Suomen sijainnista.

”Tapaamisten alussa sijoittajat tenttaavat kyselemällä yhtiön strategiasta. Kysymyksistä paistaa joskus epäusko; miksi joku haluaisi lentää Aasiaan Helsingin kautta. Sitten kun ne ymmärtävät, että tässähän voi olla järkeäkin, kysymykset siirtyvät Finnairin kustannusrakenteeseen ja toimialan haasteisiin”, Hienonen kertoo tapaamisten sisällöstä.

Ennen puolta päivää Hienonen kiitää seuraavaan tapaamiseen Finsbury-kadulla sijaitsevaan UBS-pankkiin kintereillään talousjohtaja Lasse Heinonen ja viestintäpäällikkö Taneli Hassinen. Neuvotteluhuoneessa häntä odottaa kymmenkunta lontoolaista analyytikkoa ja meklaria muistilehtiöt valmiina. UBS on Danske Marketsin lisäksi Finnairin osakeannin toinen pääjärjestäjä ja siten tärkeä yhteistyökumppani.

Hienonen aloittaa keventämällä ilmapiiriä.

”Siitä huolimatta, että täällä on paikalla Hienosta, Heinosta ja Hassista, Finnair ei ole perheyhtiö.”

Investointipankin asiantuntijoiden tehtävänä on myös kaupata osakeantia sijoittajille, joten Hienosen katsauksella Finnairin asemista on erityistä painoarvoa. Tapaamisen jälkeen Hienonen kertoo, että muuten kohteliaat ja asialliset brittiläiset pääomamarkkinoiden edustajat ovat kysymyksissään hyvin päällekäyviä.

”Täällä on etenkin politiikassa ja mediassa sellainen kulttuuri, että tullaan härskisti päälle – hyökätään jollain kysymyksellä. Mutta se on täällä ihan normaalia elämää, ei sitä pidetä mitenkään erikoisena.”

Entäs se maapallo?

”Itse asiassa tälle porukalle on vissiin taidettu se jo näyttääkin.”

Pienten pulmat

Korttelin päässä ABN Amro-pankin lasitornissa kuunnellaan Jukka Hienosen lausumia visioita tarkalla korvalla. Yksi Finnairia seuraavista analyytikoista on Andrew Lobbenberg, joka on Euroopan johtavia ilmailualan asiantuntijoita.

Lobbenbergin mielestä kahden miljardin euron konekauppojen mittasuhde on oikea. Kaikki vanhat MD11-koneet on korvattava, ja sen lisäksi Finnairin on vielä panostettava kasvuun ja kannattavuuteen.

Laivaston rungoksi on tulossa 15 Airbusin A350XWB-konetta, jotka vielä toistaiseksi ovat suunnittelupöydällä.

”Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että Finnairin kädet on nyt sidottu Aasian kasvusuunnitelmiin pitkäksi aikaa. Toivottavasti yhtiöön jää vielä tämän jälkeen sen verran joustavuutta, että jos huono suhdanne tulee vastaan, kasvua on mahdollista hidastaa tai jopa ottaa pari vuotta takapakkia.”

Kasvua varten on valjastettu myös valtion liikelaitos Finavia, entinen Ilmailulaitos. Se on käynnistänyt 143 miljoonan euron hankkeen, jolla muun muassa laajennetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalia.

Euroopassa kaukoliikenne on keskittymässä isojen poikien kuten Lufthansan ja Air France-KLM:n käsiin. Pienet ja keskisuuret kansalliset lentoyhtiöt eivät pysty hoitamaan sitä kannattavasti.

”Finnair näyttäisi olevan poikkeus. Sillä on selvä maantieteellinen etu, josta osataan ottaa hyöty irti”, Lobbenberg kertoo.

Vilkaisu maapalloon kertoo paljon muutakin mielenkiintoista. Esimerkiksi Shanghain ja Rio de Janeiron välinen suora lento on 18 240 kilometriä. Helsingin kautta lennettynä matka on vain 200 kilometriä pitempi. Moskovasta on Rioon matkaa 11 500 kilometriä, Helsingistä 400 kilometriä enemmän.

Jokohan Jukka Hienonen on hahmotellut Finnairille reittejä Brasiliaan?

Intia huolestuttaa

Finnairia on moitittu siitä, että yhtiö on laittanut kaikki munansa samaan koriin (SK 37/2006). Ratkaisu saattaa osoittautua riskipeliksi, sillä lähes koko toiminta on valjastettu vain yhtä päätarkoitusta varten.

Noin puolet Finnairin tuotoista tulee Aasian liikenteestä.

Lobbenbergin mukaan muita vaihtoehtoja ei juuri ole. Olisi hullua kuvitella, että Finnair pystyy lentämään joka puolelle maapalloa.

”Kilpaillakseen eri puolille maailmaa suuntautuvassa kaukoliikenteessä Finnairilla pitäisi olla isot kotimarkkinat, josta se syöttäisi matkustajia pitkän matkan koneisiinsa. Kaikella kunnioituksella – tämä voidaan Finnairin tapauksessa unohtaa.”

Finnair pyrkiikin haalimaan matkustajia pohjois- ja keskieurooppalaisista kaupungeista, joista ei ole suoria yhteyksiä Aasiaan. Toistaiseksi taktiikka on toiminut hyvin. Yhtiöllä on Euroopassa hämmästyttävät 50 kohdetta.

Euroopan liikennettä hoidetaan 30 Airbus-koneen voimin. Laivastoa täydentävät brasilialaiset Embraer-koneet, joita Finnair hankkii vuoteen 2009 mennessä 20 kappaletta.

Näillä pienillä suihkukoneilla pystytään avaamaan Eurooppaan uusia reittejä, jotka suuremmalla konetyypillä eivät olisi kannattavia. Näin syötetään matkustajia Helsingistä lähteville Aasian lennoille ja tarjotaan jatkoyhteyksiä Aasiasta saapuville matkustajille.

Ratkaisu on perusteltu, koska noin 75 prosenttia Aasiasta Helsinkiin saapuvista matkustajista jatkaa Eurooppaan Finnairin koneilla.

Erikoinen esimerkki on Ljubljanan kaupunki Sloveniassa. Kohdetta kokeiltiin ensin Embraerilla, mutta jo kuukauden päästä reitille oli laitettava isompi Airbus, koska asiakkaita oli niin paljon.

Alun perin kovinkaan moni ei reittiin uskonut. Eikä siihenkään, että Finnair nousee Euroopan
ja Aasian välisen liikenteen neljänneksi suurimmaksi peluriksi Air Francen, Lufthansan ja British Airwaysin jälkeen.

”Se mikä minua huolestuttaa on Finnairin Intian liikenne. Intia on merkittävä kasvumarkkina, mutta pystyykö Finnair menestymään lennättämällä ihmisiä pohjoisesta Euroopasta Intiaan? Vai päätyykö se myymään liikennettä Britanniasta Intiaan? Se on roskaliikennettä, jossa on erittäin
pienet tuotot”, Lobbenberg uskoo.

Intian liikenteen avulla Finnair pystyy kuitenkin avaamaan nopeita yhteyksiä Pohjois-Amerikan ja Intian välillä. Ajatus tästä on kytenyt yhtiössä pitkään. Huolellisen pohdinnan jälkeen siinä nähtiin bisnesmahdollisuuksia. Lisäksi se hajauttaa riskejä.

”Kyseinen reitti on hyvin pieni mahdollisuus eikä tule tekemään Finnairia rikkaaksi”, Lobbenberg vastaa.

Riski vai mahdollisuus?

UBS:n investointipankkiirien tapaamisesta Jukka Hienonen rientää suoraan ulkona oven edessä odottavaan autoon. Päivää varten on rakennettu minuuttiaikataulu. Miljoonakaupungissa sen noudattaminen ei ole helppoa.

Seuraava kohde on Euroopan suurin talousuutisia välittävä CNBC-televisiokanava Fleet Placella. Myös siellä ollaan kiinnostuneita Finnairin suunnitelmista ja osakeannista.

Matkalla toimitusjohtaja Hienonen kuuntelee auton takapenkillä Lobbenbergin kommentteja tarkasti.

”Intiasta hän on ennenkin kysellyt meiltä. Kyllä sillä tavallaan on pointtinsa siinä. Mutta silti Suomesta on sinne tuhat kilometriä lyhyempi matka kuin Saksasta.”

Hienonen ei näe Finnairin voimakasta panostusta Aasiaan vaaratekijänä.

”Ehdottomasti suurempi riski olisi jättää Aasian tarjoamat mahdollisuudet käyttämättä. Ei kasvu ole meille itsetarkoitus. Lähdemme siitä, että meillä ei temppuilla kannattavuuden kustannuksella. Kyllä tässä täytyy rahaakin tehdä. Ja jos talouskehitys Aasiassa pysähtyy, Finnair ei ole ainoa yhtiö, jota se kirpaisee.”

Televisioyhtiön ala-aulassa vahtimestari iskee Hienosen rintaan vierailijakortin. Kuudennessa kerroksessa hänet istutetaan pariksi minuutiksi pieneen odotushuoneeseen. Ihmisiä kulkee toimituksen käytävillä sinne tänne – ketään eivät suuremmin kiinnosta suomalaiset vieraat.

Lopulta lähetyksen juontaja Anna Martin hakee Hienosen avaraan ja tunnelmalliseen studioon, jossa ei heidän lisäkseen näy muita lähimaillakaan. Kameroiden takana ei seiso ketään, niitä ohjaillaan kaukosäätimillä.

Martin ja Hienonen istuvat leppoisasti tuoleihinsa ja lähetys alkaa.

Hienonen selviää lyhyestä, tasan neljän minuutin haastattelusta rutiinilla. UBS:n entinen analyytikko Anna Martin kysyy muun muassa öljyn hinnasta, suojauksesta ja siitä aikooko Finnair hankkia Air busin uuden A380-superjumbon. Hienonen toteaa, että Finnair on siihen liian pieni lentoyhtiö.

Kysymykseen Suomen valtion suunnitelmista luopua Finnairin osake-enemmistöstä Hienonen vastaa, että asiasta ei ole käyty poliittista keskustelua.

”Hodari riittää”

Televisiohaastattelun jälkeen Hienonen esikuntineen hyppää jälleen autoon. Katsellessaan
auton ikkunasta kymmenien pankkien valomainoksia Hienonen pohtii osakeantia ja Finnairin kasvustrategiaa.

”Tässä on kyse myös siitä, että kenellä on talous sellaisessa kunnossa, että pystyy investoimaan uusiin koneisiin tässä mittakaavassa. Ei se ole mikään itsestäänselvyys.
Maailmassa on paljon lentoyhtiöitä, jotka ovat niin huonossa hapessa, että eivät enää
pysty investoimaan.”

”Emme mekään voi heitellä kevyesti lukuja ilmaan. Analyytikot nappaavat heti kiinni, jos olemme kolme vuotta sitten luvanneet jotain, mutta asiat ovatkin nyt ihan ylösalaisin. Kyllä niillä pyörii turbaanin alla herne kovaa kyytiä”, Hienonen uskoo.

Päivän ensimmäinen levähdyshetki on Cavendish Squarella sijaitsevassa ravintolapubissa. ”Mun ruokavaatimukset ei ole nyt suuren suuria. Hodari riittää”, Hienonen ilmoittaa. Pöytään tulee hampurilainen ja olut.

Finnairin Aasian tarinaa on juuri päättyneen kolmannen vuosineljänneksen jälkeen helpottavaa kaupata sijoittajille. Liikevaihto, matkustajaliikenne ja liikevoitto kasvoivat. Yrityksellä on kuitenkin oltava ajatuksia myös siitä mihin tulevaisuudessa tähdätään.

”Edeltäjäni Keijo Suilan aikana lanseerattiin visio: Pohjolan paras ja eturivin eurooppalainen.
Se on nyt toteutettu. Tämän vuoksi me mietimme, millä eväillä me pärjäämme myös kymmenen vuoden kuluttua. Nyt tavoitteena on olla pohjoisen pallonpuoliskon halutuin kaukoliikenneyhtiö.”

Kellon lähestyessä neljää Hienosella on edessään vielä yksi punnerrus: henkilökohtainen
tapaaminen Centaurus Capitalin norjalaisen sijoitusjohtajan kanssa. Sekä sen jälkeen hikinen sessio Goldman-Sachsin analyytikkotiimin kanssa.

Myöhemmin illalla pitkän päivän päätteeksi Hienonen voi vihdoin löysätä solmiotaan istuutuessaan pöytään vaatimattoman indonesialaisen ravintolan kellarikerroksessa Covent Gardenissa.

Loppuilta sujuu leppoisissa merkeissä Andrew Lobbenbergin kanssa. Keskusteluissa pohdiskellaan mahdollisia lentoyhtiöfuusioita Euroopassa sekä uusien koneiden pienemmän polttoainekulutuksen vaikutuksia yksikkökustannuksiin.

Läpihuutojuttu

Noin viikko Lontoon matkan jälkeen Jukka Hienonen nousee puhujakorokkeelle hotelli Crowne Plazan kokoustiloissa Helsingissä. Edessä on Finnairin ylimääräinen yhtiökokous, jossa on tarkoitus päättää osakeannin järjestämisestä.

Paikalle on kokoontunut noin sata osakkeenomistajaa, jotka edustavat yhdessä runsasta 58 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Tälle porukalle ei tarvitse puhallella muovisia maapalloja.

Tavallisesti hyvin rennosti ja epämuodollisesti esiintyvällä Hienosella on nyt ylimääräistä jämäkkyyttä äänessään. Hän julistaa, että julkisuudessa Finnairin strategiaa on epäilty riskialttiiksi. Eri puolilta maata saapuneet piensijoittajat saavat kuitenkin kuulla, että ilman Aasian liikennettä Finnairin asema itsenäisenä yhtiönä olisi uhanalainen.

”Vuodesta 2007 tulee vuosituhannen ennätystulos Finnairille!” Hienonen jyrähtää.

Sillä samalla hetkellä anti on kaupattu jokaiselle piensijoittajalle. Yksi tosin toteaa, että ”me näköjään hyväksymme mitä tahansa ja milloin hyvänsä”.

Mutta sitten onkin jo vuorossa kahvia ja konvehteja hotellin talvipuutarhassa.

Aiheesta lisää
Rising oil’s impact on airlines
Jukka Hienosen videohaastattelu (CNBC)

Keskustelu