Lentoyhtiöt koronaviruksen armoilla: Pieni turbulenssi muuttui täydelliseksi myrskyksi

Virus on leikkaamassa lentomatkustamisen kasvua ja tekemässä ilmastolle sen, mihin veroilla ja lentohäpeällä ei ole päästy.
Talous 2.3.2020 11:04
Korean Air -yhtiön henkilökuntaa Los Angelesin kansainvälisen lentokentän terminaalissa 28. helmikuuta 2020. © Mario Tama/Lehtikuva/Getty Images/AFP

Vielä alkutalvesta tilanne vaikutti melko normaalilta. Kiinasta oli lähtenyt liikkeelle virus, joka johti tiukkoihin toimiin, mutta vain Kiinassa. Valtavia määriä ihmisiä määrättiin karanteeniin. Lentoliikenne Kiinaan ja Kiinassa tyssäsi lähes kokonaan, mutta lentoyhtiöt uskoivat tai ainakin toivoivat tilanteen menevän ohi nopeasti.

Alusta saakka yksi pahimmin uhatuista lentoyhtiöistä on ollut Finnair. Kiina ja Aasia muodostavat sen liikenteestä suuremman osan kuin yhdelläkään eurooppalaisella kilpailijalla.

Finnair suhtautui kuitenkin rauhallisesti. Esitellessään yhtiönsä tilinpäätöstä helmikuun 7. päivänä toimitusjohtaja Topi Manner ilmoitti manner-Kiinan lentojen lopettamisesta ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun saakka. Se merkitsisi kuitenkin vain prosentin leikkaamista yhtiön kokonaiskapasiteetista.

 

Nyt ankara todellisuus on käsillä. Virus leviää ympäri maailmaa ja lentoliikenne on joutumassa erittäin suuriin vaikeuksiin.

Kolme viikkoa Mannerin rauhoittavan viestin jälkeen eli perjantaina 28. helmikuuta Finnair julkisti tulosvaroituksen, joka muutti täysin yhtiön aiemmat näkymät. Koronaviruksen vuoksi tulos jää selvästi viime vuotta huonommaksi sekä vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä että koko vuonna 2020.

Kapasiteettia leikataan, ja yhtiö hakee 40–50 miljoonan euron säästöjä. Ne edellyttävät varmasti raskaita yt-neuvotteluja.

Samanlaisia viestejä kuuluu kaikkialta maailmasta. Varovainen optimismi on vaihtunut synkäksi pessimismiksi, alan jatkuvaa kasvua uhannut hento turbulenssi on pian täydellinen myrsky eikä kukaan tiedä, kuinka kauan se jatkuu.

 

Reittiliikennelentoyhtiöiden yhdistys IATA julkisti oman arvionsa 20. helmikuuta.

Sen mukaan Aasian-Tyynenmeren alueen lentoliikenne supistuu koko tänä vuonna 13 prosenttia, kun ennen virusta sen arvioitiin kasvavan 4,8 prosenttia. Tämän alueen lentoyhtiöiden liikevaihdosta leikkautuu lähes 28 miljardia dollaria, josta 13 miljardia häviää yksin Kiinassa.

Tämä arvio perustuu siihen, että virus saataisiin rajattua Aasiaan, ennen kaikkea Kiinaan. Niinpä IATA ennusti muun maailman lentoyhtiöiden menettävän yhteensä vain 1,5 miljardin dollarin liikevaihdon. Virus vähentäisi maailman lentoliikenteen kokonaiskysyntää 4,7 prosenttia.

Nyt virus etenee lähes kaikkialla maailmassa ja tällaiset arviot joutavat romukoppaan. Kukaan ei osaa ennustaa, kuinka laajalle kriisi leviää ja kuinka kauan se kestää.

Suurimmat vaikutukset koetaan ilmeisesti viruksen lähtömaassa. Kiinan lentoliikenne on jo nyt kärsinyt massiivisia tappioita. Aviation Week -lehden mukaan helmikuussa lennettiin vain kolmasosa maan sisäisistä lennoista. Suurin osa maan lähes 4 000 matkustajakoneesta seisoo maassa.

Sama kehitys leviää myös muualle. Kysyntänäkymät ovat synkät. Turismi hyytyy.

Monet kansainväliset suuryritykset kieltävät väkeään matkustamasta, mikä vaikuttaa tuottoisaan matkustukseen kalleimmissa luokissa. Kansainvälisen kaupan hidastuminen iskee jo pitkään muutenkin ongelmissa olleeseen lentorahtiliikenteeseen.

 

Hyvin monet maat joutuvat nyt pohtimaan hyvinkin dramaattisia toimia lentoyhtiöidensä ja monille maille elintärkeän turismin pelastamiseksi.

Kiinan hallitus on jo antanut alennuksia lentoyhtiöiltä perittäviin maksuihin ja myöntänyt niille verohelpotuksia. Hainanin maakunta on ottamassa suoraan omistuksensa suuren, konkurssin partaalla horjuvan lentoyhtiöryppään HNA Groupin ja sen lippulaivayhtiön Hainan Airlinesin.

Samanlaisia pelastustoimia toteutetaan muuallakin Aasiassa. Etelä-Korea antaa neljännesmiljardi dollaria luottoja sikäläisille lentoyhtiöille ja myöntää alennuksia lentokenttien käyttömaksuista. Singaporessa suora tuki on 80 miljoonan dollarin arvoinen.

Euroopassa suoriin tukiin ei vielä ole menty. Pohjois-Italian koronaviruskriisi vaikuttaa kuitenkin huomattavalla tavalla etenkin kahteen halpalentojättiin, Ryanairiin ja EasyJetiin, jotka ovat suurimpia operaattoreita Pohjois-Italiassa.

Myös jo vuosia käytännössä konkurssissa ollut Alitalia voi saada koronaviruksen aiheuttamasta kysynnän laskusta ratkaisevan iskun, jota ei enää voida hoitaa edes vuosia jaetuilla, EU:n valtiontukisäädöksiä uhmaavilla valtion tukiaisilla.

 

Korona on jo nyt vaikuttanut myös ilmailualan infrastruktuuriin. Yksi, tosin pieni esimerkki löytyy Suomesta.

Valtion lennonjohtoyhtiö ANS Finland kerää reilut tuotot ylilentomaksuista. Iso osa Suomen ilmatilaa käyttävistä pitkän matkan koneista on matkalla Aasiaan tai Aasiasta.

ANS Finlandin toimitusjohtajan Raine Luojuksen mukaan ylilentoja on normaalipäivänä noin 120. Niistä ensimmäisellä vuosineljänneksellä on vähentynyt keskimäärin kymmenen. Puoli miljoonaa euroa maksuja jää saamatta.

Koronan vaikutukset tuntuvat myös lentokonebisneksessä. Vaikeuksiin joutuneet lentoyhtiöt ovat jo hakeneet leasing-maksujen siirtoja tai alennuksia. Monet miettivät uusiksi kalustoinvestointejaan.

 

Alalle pahinta on täydellinen epätietoisuus. Jos koronavirus saadaan hallintaan muutamassa kuukaudessa, vaikutukset jäävät verrattain vähäisiksi.

Pitkäkestoisempi epidemia johtaisi arvaamattomiin vaikutuksiin. Yhtiöitä kaatuisi, sadattuhannet jäisivät työttömiksi, mutta ilmasto kiittäisi. Jo nyt koronavirus johtaa suurella todennäköisyydellä siihen, että lentoliikenteen kokonaispäästöt jäävät vuonna 2020 edellisvuotta pienemmiksi.

Virus leikkaa lentomatkustamisen kasvua ja tekee siis sen, mihin veroilla ja lentohäpeällä ei ole päästy. Samalla se vahvistaa kehitystä, joka on ollut ilmeinen jo ennen viruskriisin ilmaantumistakin: lentoliikenteen kymmenen vuotta kestänyt hurja kasvupyrähdys on ohi.

Niinpä myöskään sen osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ei ole kasvamassa nykyistä paria prosenttia korkeammaksi.