Kasvukivut romauttivat Finnairin täsmällisyyden

Joulukuussa jo enemmän kuin yksi lento neljästä myöhästyi. Yksikkötuottojen selkeä alamäki painaa vuoden 2016 tulosta.

Finnair
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tuotannon voimakas kasvattaminen on osoittautunut todella vaikeaksi haasteeksi Finnairin johdolle. Lisääntynyt paikkamäärä on jouduttu myymään entistä huonommilla hinnoilla. Nyt kasvikivut ovat alkaneet näkyä selvästi myös tuotteen eli Finnair-lentomatkan laadussa.

Yksi sen tärkeimmistä ja yksiselitteisimmistä mittareista on liikenteen täsmällisyys. Siinä Finnair on perinteisesti ollut huippuluokkaa. Viime vuoden lopulla täsmällisyysluvut kuitenkin taittuivat selvään laskuun.

Tiistaina 10. tammikuuta julkistettujen tietojen mukaan joulukuussa enää 72,7 prosenttia Finnairin lennoista kulki aikataulun mukaisesti eli saapui perille 15 minuutin sisään ilmoitetusta saapumisajasta. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli vielä 85,5 prosenttia.

Suuntaus oli sama myös marraskuussa. Silloin täsmällisyys rojahti edellisvuodesta yli 16 prosenttiyksikköä ja oli 75,9 prosenttia.

Loppusyksyn synkät luvut eivät ehtineet kokonaan pilata koko vuoden tilastoa.

Finnair itse ilmoittaa koko viime vuoden täsmällisyysprosentikseen 85,3 prosenttia. Sekin oli huonoin luku sitten vuoden 2012, jolloin oltiin luvussa 84,5 prosenttia. Toissa vuonna oltiin 89,5 prosentissa.

Kansainvälisessä vertailussa Finnair on viime vuosina pärjännyt hyvin. Ei enää.

Brittiläinen ilmailualan verkkojulkaisu FlightGlobal julkaisee vuosittain kansainvälisten lentoyhtiöiden täsmällisyysvertailun. Siinä Finnair voitti vuonna 2014 eurooppalaisten suurten lentoyhtiöiden sarjan tuloksella 90,58 prosenttia ja oli 2013 kakkossijalla.

Viime vuonna suomalaisyhtiö ei päässyt enää edes kymmenen täsmällisimmän yhtiön kärkijoukkoon. Voiton vei espanjalainen Iberia, jonka lennoista 88,18 prosenttia saapui perille aikataulun mukaisesti.

 

Finnairin aikatauluongelmien syyksi on kerrottu resurssipula. Pulaa on ennen kaikkea lentäjistä, joiden laajamittainen koulutus sitoo paljon olemassa olevia pilottiresursseja. Viime viikkoina tilannetta on lisäksi hankaloittanut kireä työehtosopimustilanne, jonka vuoksi lentäjät eivät suostu työvuorojoustoihin.

Täsmällisyyden lisäksi resurssipulan uskoisi vaikuttavan myös liikenteen säännöllisyyteen. Viime aikoina on usein raportoitu kokonaan lentämättä jääneistä vuoroista tai Finnairin koneiden korvaamisesta vierailla koneilla ja miehistöillä.

Yksittäiset, laajasti julkistetut ongelmat eivät kuitenkaan merkittävästi heikentäneet viime vuoden kokonaislukuja.

Finnair lensi viime vuonna 109 785 lentoa. Vain 0,8 prosenttia aikatauluun merkityistä vuoroista jäi lentämättä. Säännöllisyys oli hyvää kansainvälistä luokkaa.

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo sanoi elokuussa 2016, että Finnairin pitäisi nyt samaan aikaan sekä kiihdyttää että jarruttaa. Kiihdyttämistä edellyttää yhtiön historian suurin tuotannon kasvattaminen, jarruttamista jatkuva tarve pitää kustannukset kurissa.

Juuri nyt näyttää siltä, että molemmissa ohjaustoiminnoissa on ongelmia. Tuotannon kasvattaminen riittämättömillä resursseilla heikentää liikenteen täsmällisyyttä ja sitä kautta tuotteen laatua.

Jarruttamista varten piti tehdä uusi, 20 miljoonan euron säästöohjelma. Siitä ei ole kuulunut mitään.

Ylitarjonta pahentuu. Se pakottaa Finnairinkin myymään kyytejään selvästi entistä halvemmalla.

Finnairin vuoden 2016 luvuissa oli paljon plus-merkkejä. Matkustajamäärä kasvoi 5,6 prosenttia uuteen ennätykseen eli 10,9 miljoonaan.

Kokonaistarjonta henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 6,5 prosenttia ja myytyjen henkilökilometrien määrä 5,8. Tarjolla olleesta kapasiteetista 79,8 prosenttia pystyttiin myymään. Luku on lähes sama kuin 2015 ja kansainvälisessä vertailussa ihan hyvä.

Raportin huolestuttavin luku oli kuitenkin yksikkötuoton lasku viimeisellä vuosineljänneksellä. 3,2 prosentin pudotus osoittaa, että pahentuva ylitarjonta pakottaa Finnairinkin myymään kyytejään selvästi entistä halvempaan hintaan. Se taas edellyttää jatkuvaa kustannusjahtia, jos yhtiö aikoo pitää päänsä pinnalla.