Jyri Raivion Finnair-analyysi: Vastahakoisesta lentoyhtiöstä tuli tupo-draaman tähti
Työmarkkinoiden laajan tulopoliittisen kokonaisratkaisun kohtalon oli määrä ratketa vasta viimeisinä tunteina ennen perjantain klo 16 takarajaa.
Pitkän tupoteatterin viime vaiheissa tyylilajiksi muotoutui tragikomedia ja päätähdeksi nousi yksi yritys, noin kuudentuhannen työntekijän valtioenemmistöinen lentoyhtiö Finnair.
Sen kokematon, vasta kesäkuussa tehtäväänsä tullut toimitusjohtaja Pekka Vauramo pantiin paljon haltijaksi.
Vauramo sanoi perjantaina ennen puoltapäivää yhtiönsä osavuosikatsauksen julkistamistilaisuudessa, ettei yhtiö kaada tupoa, joka neuvotellaan työmarkkinajärjestöjen kesken. Ne eivät kuitenkaan olleet valmiita ratkaisuun, ellei Finnair olisi pystynyt sopimaan säästöohjelmastaan omien työntekijöidensä kanssa.
Yksi yritys tikun nokassa
Vauramon mukaan yhtiö oli suostumassa tupoon vain, jos työntekijäpuoli suostuisi korkeintaan muutaman kuukauden päässä olevaan päivämäärään, jota ennen sovitaan yhtiön erittäin kunnianhimoisesta, yhteensä 50 miljoonan euron henkilöstösäästöohjelmasta. Jos tämä kriisilauseke hyväksyttäisiin, Finnair hyväksyisi kokonaisratkaisun ja tarjoaisi samalla väelleen kahden vuoden irtisanomissuojan.
Yhden yrityksen nostaminen tikun nokkaan näin jättimäisessä, kansallisessa asiassa osoittaa ainakin vakavia puutteita koko neuvottelujärjestelmässä. Vauramo ja muut finnairilaiset ovat tuskin innostuneita tämäntyyppisestä megajulkisuudesta. Heillä on kädet täynnä työtä omassa yhtiössään.
Sen ylivoimaisesti tärkeimmän eli kolmannen neljänneksen tulos oli kohtuullisen hyvä, joskin vähän edellisvuotista heikompi. Voittoa tuli 38 miljoonaa euroa eli 24 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Tärkein syy oli liikevaihdon pienentyminen, ja sen tärkein syy taas Japanin jenin heikentyminen noin 30 prosentilla vuodentakaisesta. Finnairin koneiden täyttöasteet ovat hyvin korkeita ja valuuttamääräisesti kyydeistä maksetaan yhä kohtuullisen hyvää hintaakin.
Ongelma on vain se huono vaihtokurssi, jolla kassaan Japanissa kilahdelleet jenit muutetaan tilinpäätöksen euroiksi. Japani on Suomen jälkeen Finnairin toiseksi tärkein myyntimaa.
Kustannusjahti on tuottanut tulosta
Muuten osavuosikatsauksessa oli korkeiden käyttöasteiden lisäksi paljon muutakin hyvää. Kustannusjahti on tuottanut tulosta. Yksikkökustannukset ilman polttoaineen vaikutusta laskivat 6,2 prosenttia.
Nyt laskivat myös kokonaisyksikkökustannukset, jossa mukana siis on suurin yksittäinen kulutekijä eli polttoaine. Vähennystä tuli 4,6 prosenttia.
Tämä osoittaa, että polttoaineen hinnan nousu on taittunut.
Lentoyhtiöiden kansainvälisen järjestön IATA:n mukaan lentopetroli on nyt Euroopassa 6,5 ja Aasiassa 6,1 prosenttia halvempaa kuin lokakuussa 2012. Finnairin polttoainelasku kasvoi yhä kolmannella neljänneksellä, mutta paljon vähemmän kuin yhtiön kokonaistuotanto.
Alenevan suuntauksen ennustetaan jatkuvan ensi vuonna. Pienilläkin prosenttialennuksilla päästään suuriin säästöihin. Finnairin polttoainelasku oli viime vuonna 670 miljoonaa euroa.
Toimialan yleisnäkymä on muutenkin positiivinen. Euroopan ja maailman taloudet ovat selvästi elpymässä. Muutama eurooppalainen surkimusyhtiö häälyy konkurssin partaalla, mutta kasvu ja sen ennuste ovat vahvoja ja alan kannattavuuskin selvässä kasvussa. Finnair on taseeltaan yksi toimialan terveimmistä.
Sitä suurempi olikin yllätys, kun yhtiö antoi tulosvaroituksen torstai-iltana, 17,5 tuntia ennen osavuosikatsauksen julkistamisajankohtaa.
Tulosvaroituksen perusteet eivät vaikuta kovin dramaattisilta
Uuden tulosohjeistuksen mukaan ”lentoliikenteen kehityksen heikko näkyvyys jatkuu Euroopan epävarmojen talousnäkymien ja Aasian hidastuvan kasvun vuoksi. Polttoainekustannusten odotetaan pysyvän korkeina vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä ja lentoliikenteen kysynnän kasvavan maltillisesti”. Näistä perusteista voi olla toistakin mieltä.
Jeni rasittaa tulosvaroituksen mukaan Japanin myynnin yksikkötuottoja, ja myös rahti- ja lomaliikenteen tuotot ovat heikentyneet, minkä vuoksi liikevaihto jää tänä vuonna pienemmäksi kuin viime vuonna.
Kustannusten lasku jatkuu, mutta jos myös yksikkötuottojen voimakas lasku jatkuu viimeisellä neljänneksellä, toiminnallinen tulos koko vuodelta voi jäädä tappiolliseksi, sanotaan tulosvaroituksessa.
Tulosvaroituksen perusteet eivät vaikuta kovin dramaattisilta ja sen ajoitus herätti heti kysymyksen, liittyykö tämäkin toimi yhtiön rooliin tupoteatterissa?
Ei missään tapauksessa, vastataan Finnairista. Yhtiön hallitus oli koolla torstaina ja heikentyneet näkymät on julkistettava heti, kun niistä saadaan tieto. Markkinoilla varoitus otettiin vakavasti.
Yhtiön osakekurssi rojahti torstaina yli 10 prosenttia, mutta elpyi osavuosikatsauksen jälkeen perjantaina yli kahden prosentin vauhtia.
Area ja SMT yhdistetään – lopultakin
Säästötalkoot ovat johtamassa vihdoin myös siihen, että Finnair yhdistää kaksi täyden palvelun matkatoimistoaan Arean ja Suomen Matkatoimiston eli SMT:n.
Vuosien 1960-1987 pääjohtaja Gunnar Korhonen perusteli aikoinaan kahden samantyyppisen yrityksen ylläpitämistä sillä, että mitä enemmän onkia on vedessä, sitä enemmän kalaa voidaan saada. Hänen seuraajansa ovat monesti todenneet, että heillä on tärkeämpääkin tekemistä kuin askarrella matkatoimistojen parissa.
Nyt yhtiöt siis yhdistetään. Vauramon mukaan kyse on vain ”back office” -toimintojen eli lähinnä hallinnon yhdistämisestä, Finnairin tiedote puhuu täydellisestä fuusiosta, jossa muodostuvan uuden matkatoimiston johtajaksi tulisi SMT:n Kirsi Paakkari. Yhdistelmällä on nyt 230 työntekijää. Vauramon arvion mukaan määrä vähentyy yt-prosessissa noin 45:llä.