Hornetien päivittämisestä miljardilasku – vastakaupat silti tekemättä

Talous 19.11.2010 07:03

Hornet-hävittäjien päivittämiseen käytetyistä euroista vain joka kymmenes tuo työtä suomalaisille.

Hornetit Hornetien myyjä osti kokoamisen Suomesta. Ensimmäiset ”suomalaiset Hornetit” valmistuivat keväällä 1993 Valmet lentokoneteollisuuden Kuoreveden tehtaalla. Kuva Juha Kärkkäinen / Lehtikuva.

Suomen ilmavoimat ilmoitti 1992 ostavansa Yhdysvalloista 64 Hornet-hävittäjää. Kahdessa osassa tehdyn kaupan kokonaishinnaksi ilmoitettiin 13 miljardia Suomen markkaa eli vajaat 2,2 miljardia euroa.

Ostopäätös tehtiin keskellä rajua taantumaa. Vastakaupat olivat avainsana, kun kauppa runnottiin poliittisen päätöksentekokoneiston läpi.

Myyjältä, silloiselta McDonnell Douglas -yhtymältä (joka sittemmin sulautettiin Boeingiin) edellytettiin sadan prosentin vastakauppoja. Hornet-miljardien luvattiin tuovan miljardien arvosta työtä suomalaisille yrityksille.

Loppujen lopuksi Hornetit maksoivat 3,45 miljardia dollaria. Taalan nykykurssilla se on 2,5 miljardia euroa.

Eduskunta vahvisti 2002, että vastakauppoja, nykynimeltään teollisia yhteistyöjärjestelyjä, on edellytettävä kaikissa 10 miljoonan euron rajan ylittävissä puolustusmateriaalihankinnoissa.

Hornetien osto oli Suomen suurin asekauppa. Nyt valtiontalous on jälleen ahtaalla ja Horneteihin käytetään taas miljarditolkulla rahaa. Koneiden järjestelmiä uusitaan ja Hornetit varustetaan toimimaan ”ilmasta maahan” eli pudottamaan pommeja.

Paljon pieniä kauppoja

Nyt luvassa ei kuitenkaan ole juuri lainkaan vastakauppoja. Hornetien muodistamiseen kahden niin kutsutun MLU-ohjelman (Mid-Life Update) puitteissa on tehty sopimuksia 1 025 miljoonan euron arvosta.

Vastakauppoja on tehty neljästä MLU-hankinnasta. Niiden yhteisarvo on 105 miljoonaa euroa. Suomen historian toiseksi suurimman asehankinnan vastakauppaprosentti jää normaalin sadan asemasta kymmeneen.

Ilmavoimissa ja puolustusministeriössä tilannetta selitetään kahdella syyllä: MLU toteutetaan suurella määrällä erillisiä sopimuksia useiden eri valmistajien kanssa. Vain harvat niistä ylittävät vastakauppavelvoitteen edellyttämän kymmenen miljoonan euron rajan.

Lisäksi ison osan MLU-työstä tekee ja laskuttaa Yhdysvaltain puolustusministeriö. Se, lähinnä Hornetien pääkäyttäjä laivasto, toimittaa muun muassa uusittuja tietokoneohjelmistoja, eikä Yhdysvaltion liittovaltio halua kuullakaan mistään vastakauppavelvoitteista.

Amerikkalaiset suhtautuvat happamasti ”teolliseen yhteistyöhön”, jonka katsotaan vääristävän asekaupankäyntiä ja aiheuttavan tarpeettomia lisäkustannuksia.

Aiheesta lisää SK:ssa 46/2010 (ilm. 19.11.).