Finnair-johtajan asuntokauppa: Vehviläinen tienasi 650 000 euroa

asuntokauppa
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mika Vehviläinen sai bruttona 650 000 euroa asuntokaupastaan Ilmarisen kanssa. Hän ei pidä saamaansa tuottoa poikkeuksellisena.

Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen asuu Helsingin keskustassa työsuhdeasunnossa, jonka 6.800 euron vuokran Finnair maksaa. Kuva Petri Kaipiainen.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen maksoi 273 neliön huoneistosta 1,15 miljoonaa euroa, kun hän osti heinäkuussa 2005 hyväkuntoisen arvoasunnon Bulevardilta. Vehviläinen vahvistaa SK:n tiedot oikeiksi.

Myyntihinta oli 1,8 miljoonaa euroa, kun Vehviläinen myi saman asunnon helmikuussa 2011 eläkeyhtiö Ilmariselle. Hän sai siis sijoitukselleen 56 prosentin bruttotuoton. Keskimääräinen vuotuinen tuottoprosentti – korkoa korolle – oli yhdeksän.

Samalla Vehviläinen sai huoneistoon takaisinosto-oikeuden, mikäli hän on valmis maksamaan enemmän kuin muut tarjoajat asunnon tullessa myyntiin. Asuntokaupoissa tällainen osto-optio on harvinainen. Yleensä sillä on kauppahintaa alentava vaikutus.

Vehviläinen: “Käypä markkinahinta”

Keskustelussa Vehviläisen asuntokaupasta on kysytty, maksoiko Ilmarinen ylihintaa. Asian arvioiminen on vaikeaa, koska suuret arvoasunnot ovat yksilöitä, kauppoja tehdään vähän ja neliöhinnat voivat vaihdella paljon asunnon ja taloyhtiön mukaan.

Vehviläinen itse ei pidä asunnosta saamaansa tuottoa poikkeuksellisena. Hän viittaa siihen, että tilastojen mukaan Helsingin keskustan asuntojen hinnat nousivat 2005-2011 noin 40 prosenttia.

“Kun lisäksi otetaan huomioon massiivinen remontti, joka asuntoon oli pakko tehdä, myyntihinta oli kohtuullinen.”

Vehviläisen mukaan remontti kesti kahdeksan kuukautta. Tarkkaa summaa hän ei enää muista, mutta hänen mukaansa vastaavien remonttien neliöhinta nousi tuolloinkin jopa yli 1000 euron.

Vehviläinen muistuttaa, että hinnanmäärityksestä oli samaa mieltä paitsi hänen ottamansa arvioija myös Ilmarisen käyttämä ulkopuolinen kiinteistönvälittäjä.

“Markkinoiden yleiskehitys ja arviot osoittavat, että kyseessä oli käypä markkinahinta.”

Keskimääräistä parempi tuotto?

Tuhannen euron neliöhinnan mukaan asunnon kunnostus olisi siis voinut maksaa reilusti yli 200000 euroa. Remontin arvo ei kuitenkaan välttämättä siirry sellaisenaan asunnon hintaan – ei varsinkaan silloin, kun myyjä jää itse asumaan huoneistoon.

Helsingin Sanomain tietojen mukaan Vehviläisen asunto oli vuonna 2010 kaupan yhdeksän kuukautta. Pyyntihinta oli 1,95 miljoonaa euroa. Kaksikin asunnonvälittäjää yritti myydä huoneistoa, kunnes Vehviläinen ryhtyi itse etsimään ostajaa.

Sitten ostajaksi ilmaantui Ilmarinen. Neliöhinnaksi sovittiin 6593,40 euroa neliöltä. Hinta ylitti HS:n mukaan saman seudun 40-80 neliömetrin asuntojen keskihinnan, joka oli 6395 euroa neliöltä, vaikka yleensä pienten ja keskikokoisten asuntojen neliöhinnat ovat suurempia kuin suurten.

Vehviläisen asunnon hintaero suuriin, 250-300 neliömetrin asuntoihin oli vielä suurempi. SK:n tiedon mukaan suurasuntojen viimeaikaisten kauppojen korkein neliöhinta postinumeroalueella 00120 on ollut 4943 euroa. Kyseinen kauppa tehtiin marraskuussa 2011. Sen kohde sijaitsee Lönnrotinkadulla.

Periaatteessa hyvän vertailukohdan tarjoaa Tilastokeskuksen vanhojen asuntojen hintaindeksi, johon Vehviläinen itsekin viittaa. Sen mukaan Helsingin postinumeroalueilla 00100-00180 kolmiot ja yli kolmen huoneen asunnot kallistuivat 44 prosenttia kesäkuusta 2005 joulukuuhun 2011.

Käytännössä tieto 44 prosentin noususta johtaa todennäköisesti harhaan, kun puhutaan “vanhoista” asunnoista sanan varsinaisessa merkityksessä. Tilastoa vääristää se, että siinä on mukana paljon 2000-luvun uustuotantoa, jota on jo ehtinyt “vanhojen” asuntojen markkinoille. Keskiarvoa nostavat varsinkin kalliit kohteet Bulevardi 50 eli Koffin kortteli ja Eiranranta.

Kouri asui samassa kämpässä

Vuonna 1898 rakennettua Falken-taloa pidetään yhtenä Helsingin hienoimmista patriisitaloista. Vehviläisen asunto kuului aikoinaan legendaariselle sijoittaja-ekonomisti Pentti J. K. Kourille. Taiteesta kiinnostunut Kouri uudisti asuntoa esimerkiksi teettämällä siihen jättimäisen kylpyhuoneen freskoineen.

Helmikuun 2011 järjestely oli Vehviläisen kehittämä malli, jolla toteutettiin hänen Finnairilta saamansa asuntoetu. Hän myi asuntonsa eläkeyhtiö Ilmariselle, mutta jäi siihen vuokralaiseksi. 6800 euron vuokran maksaa Finnair. Luontaisedun verotusarvo on 2 300 euroa, mistä Vehviläinen maksaa veroa noin 1 200 euroa kuukaudessa.

Kuvion paljasti Helsingin Sanomat 14. helmikuuta. Asuntokaupasta käytiin sen jälkeen vilkasta kriittistä keskustelua. Samalla keskusteltiin myös pörssiyhtiöiden ja eläkeyhtiöiden hyvästä hallinnosta ja sijoitustoiminnasta.

Ilmarista ja Finnairia epäiltiin “hyvä veli” -järjestelmästä, sillä Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas on Finnairin hallituksen puheenjohtaja, kun taas Finnairin toimitusjohtaja Vehviläinen kuuluu Ilmarisen hallintoneuvostoon.

Kuitenkin järjestelyn tekohetkellä Finnairin hallituksen puheenjohtajana toimi ministeri Christoffer Taxell ja Sailas oli varapuheenjohtaja. Juuri Taxell vastasi vuonna 2009 Vehviläisen palkkaamisesta yhtiöön ja myöhemmin toimitusjohtajan asuntojärjestelyn antamisesta Ilmarisen hoidettavaksi. Sailas taas jääväsi itsensä asuntokuviosta.

Taxell sanoi Hufvudstadsbladetille olevansa vihainen “hyvä veli” -vihjauksista, joita keskustelussa on esitetty. Hänen mukaansa asuntoetu sisältyi Vehviläisen toimitusjohtajasopimukseen ja kaikki on mennyt “by the book”, sääntöjen mukaan.

Taxell piti selvänä sitä, että ihmisillä on eri mielipiteitä palkkauksesta ja asuntoedusta, mutta puolusti voimakkaasti Vehviläisen palkkaamista. “Mika Vehviläisen poiminta Finnairiin on yksi parhaista rekrytoinneista, mitä olen koskaan tehnyt.”

Myös Vehviläinen, Sailas ja omistajapolitiikasta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr) sanoivat, että järjestely noudatti hyvää hallintotapaa.

“Kaikki mikä voidaan tuoda päivänvaloon, pitää tuoda”, Hautala sanoi HS:n mukaan.

Karhinen jää pois Ilmarisen hallituksesta

OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen ilmoitti 6. maaliskuuta jäävänsä pois Ilmarisen hallituksesta. Hänen tilalleen nousee varatuomari, ekonomi Heikki Vitie, joka jäi maaliskuun alussa eläkkeelle OP-Pohjolan hallintojohtajan tehtävästä.

Vaihdosten taustalla on asuntokaupasta virinnyt kritiikki eri yhtiöiden välistä ristikkäistä hallinnointia kohtaan.

“Mielestäni tämä kriittinen keskustelu on perusteltua ja aiheellista”, Karhinen sanoi. Samalla hän korosti, ettei asetelmassa ole juridisesti moitittavaa.

Karhinen viittasi tilanteeseen Ilmarisen ja OP-Pohjola-ryhmän välillä: Sailas on Pohjola Pankki Oyj:n hallituksen jäsen ja Karhinen Pohjola Pankin hallituksen puheenjohtaja.

Sailas ja Ilmarisen hallitus tekivät jo viime viikolla itsekritiikkiä asuntojärjestelystä: heidän mielestään Ilmarisen olisi pitänyt miettiä sitä, miltä kauppa voi näyttää ulospäin.

“Toimintatapamme eivät saa synnyttää epäilyksen varjoakaan ja murentaa luottamustamme asiakkaittemme tai sidosryhmiemme silmissä”, sanoi Ilmarisen hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesonen.

Ilmarinen saa Vehviläisen asunnosta 4,3 prosentin vuokratuoton. Lopullinen tuotto selviää vasta tulevaisuudessa, mikäli eläkeyhtiö myy asunnon.

Ilmarinen antoi järjestelyn Finanssivalvonnan tutkittavaksi. Fiva ei kuitenkaan aio antaa asiasta mitään julkista lausuntoa.