Euron alennusmyynti jatkuu, jos velkakriisi kärjistyy

Talous 3.1.2012 16:00
Liikuta hiirtä käyrällä tarkastellaksesi euron kurssin kehitystä. Grafiikka Lauri Vanhala.

Euron valuuttakurssi voi romahtaa, jos EU-johtajat eivät saa aikaan päätöksiä kriisin hallitsemiseksi. Toistaiseksi euron kurssi on kuitenkin kohtuullisen vankka.

Euro on heikentynyt Yhdysvaltain dollariin verrattuna yli 10 prosenttia viime kevään huipusta. Tiistaina 3. tammikuuta euron kurssi nousi hivenen. Suomen Pankin mukaan keskikurssi oli kello 15.15 hiukan yli 1,30 dollaria.

Esimerkiksi tietotoimisto Reutersin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan euron laskupaine jatkuu, koska velkakriisi ei hellitä ja euromaiden on pakko elää säästöliekillä.

Sitä paitsi markkinoilla vallitsee suuri epäilys EU-johtajien kyvystä ja halusta tehdä riittäviä päätöksiä kriisin ratkaisemiseksi. Ja jos luottamus EU-maiden velkapapereihin katoaa lopullisesti, myös yhteisvaluutta on vaarassa romahtaa.

Toisaalta euron nykykurssi ei ole erityisen hälyttävä, jos katsotaan yhteisvaluutan koko historiaa vuoden 1999 alusta lähtien (ks. oheinen käyrä).

Kun euro lanseerattiin, sen kurssi oli 1,18 dollaria. Heikoimmillaan euro oli lokakuussa 2000, jolloin se oli 0,83 dollaria, ja vahvimmillaan heinäkuussa 2008, jolloin se oli lähes 1,60 dollaria. Keskimääräinen dollarikurssi on ollut vähän päälle 1,20.

Tarkkaan ottaen voi tosin olla harhaanjohtavaa vertailla eri ajankohtien nimellisiä valuuttakursseja. Parempi olisi pitää vertailussa mukana myös hinta- ja kilpailukykyindikaattoreita. Silti edellä esitetyt luvut osoittavat, että euron kurssi on ollut paljon huonompikin, ja silti on eletty.

Ekonomisti: Kurssi kohtuullinen

ETLAn tutkijan Paavo Sunin mielestä totuus euron kurssista on suunnilleen puolivälissä: valuuttakurssi ei ole surkea mutta ei myöskään erityisen vahva.

”Euro on aika lailla kohtuullisissa arvoissa kilpailukyvyn kannalta.”

Sunin mukaan samoilla linjoilla on myös Yhdysvalloissa toimiva Peterson Institute for International Economics, joka tutkii säännöllisesti suurten valuuttojen suhdetta talouden perustekijöihin. Peterson-instituutin mallissa keskeinen asia on vaihtotaseen vaje.

”Kun vaihtotase on tasapainossa, myös valuuttakurssi on tasapainossa”, Suni kuvaa mallin perusideaa. Euroalueen vaihtotase oli viime vuoden lopulla lähellä tasapainoa. Jonkin maan – tai valuutta-alueen – vaihtotaseen alijäämä on yhtä kuin nettovelan lisäys suhteessa muuhun maailmaan.

Markkinoilla herkkä tilanne

Suni korostaa, että valuuttamarkkinoilla euron tilanne on kuitenkin hyvin herkkä.

”Viime aikoina euron heikentyminen on liittynyt eurojärjestelmän ongelmiin ja Euroopan velkakriisiin. Pahin skenaario on se, että euro häviää valuuttana, jos asiat menevät oikein pahasti pieleen.”

Kuitenkin hän sanoo, ettei hän pidä euron tuhoutumista todennäköisenä, vaikka kriisiä on ratkaistu toistaiseksi hitain ja epävarmoin ottein. ”Uskon että euro selviää ja Kreikkakin pysyy mukana kelkassa.”

Sunin mukaan viime uutiset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan EU-johtajat, erityisesti Saksan liittokansleri Angela Merkel, tekevät kaikkensa euron puolustamiseksi.

”Jos poliittinen puoli saadaan kuntoon, euro voisi pikku hiljaa alkaa myös vahvistua.”

Toisaalta valuuttamarkkinoilla koko alkuvuosi 2012 on kriittistä aikaa velkakriisin kannalta. Suni muistuttaa, että pelkästään Italia joutuu ottamaan tammi-maaliskuussa 110 miljardia euron lainat rahoittaakseen vanhan velan kuoletukset ja korkomaksut. Lisäksi tulevat budjettivajeen rahoitus ja Euroopan muidenkin maiden rahoitustarpeet.

Heikkenemisestä myös hyötyä

On siis paha, että euro heikkenee, jos se tapahtuu velkakriisin takia ja siksi, että kriisi heikentää euroalueen suhdannekehitystä.

Se ei ole kuitenkaan koko totuus. Valuuttakurssin heikkenemisestä on myös hyötyä.

”Meille hyville oppilaille kuten Saksalle ja Suomelle ja erityisesti meidän vientiteollisuudellemme euron heikentyminen on selkeän positiivinen asia, koska se parantaa meidän kilpailukykyämme kolmansiin maihin nähden”, Suni sanoo.

Samalla hän muistuttaa siitä, että kysyntä on kuitenkin aina tärkeämpi kuin hinta. ”Jos vientimarkkinat heikkenevät ratkaisevasti, kurssimuutoksesta ei ole ratkaisevaa hyötyä.”