Suomessa keskustelu ei laajene: ”Meillä Twitter on edelleen eliitin alusta toisin kuin Amerikassa”

Kanavan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty, sanovat Twitter viestintänä -kirjan tekijät.

Twitter
Teksti
Riitta Kylänpää
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump jakaa uhkauksiaan ja tuomioitaan Twitterissä. Hänellä on yli 43 miljoonaa seuraajaa, osa eri puolilla maailma.

Sauli Niinistöllä on Twitter-tili ja seuraajia, Alexander Stubbilla on vajaat 400 000 seurajaa, pääministeri Juha Sipilä on käyttänyt Twitteriä myös tiedotuskanavanaan.

Todellista kansalaiskeskustelua he eivät ole kyenneet Twitterissä synnyttämään.

 ”Keskustelut päättyvät alkuunsa tai ne käydään samanmielisten kuplassa”, toteaa vasta ilmestyneen Twitter viestintä -kirjan toimittaja professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta.

Viime aikoina on puhuttu paljon trollauksesta, asiota vääristelevien viestien lähettämistä, mutta ainakaan presidentinvaaleissa se ei Isotaluksen mukaan ollut merkittävä ilmiö.

Hänen mielestään Twitterin tarjoamia mahdollisuuksia ei ole käytetty hyväksi Suomessa, vaikka Twittrissä jos missä kynnys vuorovaikutukseen on matala. Kuka tahansa voi seurata ketä tahansa, ja viestintä on täysin avointa; kaikkien kommentit ovat näkyvissä.

”Meillä Twitter on edelleen eliitin keskustelualusta toisin kuin Amerikassa, jossa mukana on koko kansa.”

Eliitti tarkoittaa Isotaluksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuvia vihreiden ja kokoomuksen kannattajia.

Myös journalistit ovat usein aktiivisia Twitterissä.

”Saksassa Twitterin käyttö on jäänyt Suomen tasolle.”

Twitter-kirja kertoo ”kaiken”, mitä Twitteristä tiedetään tutkimusten perusteella. Mutta sitä, miksi Twitterin antamia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty paremmin Suomessa, ei ole tutkittu.

”Saksassa Twitterin käyttö on jäänyt Suomen tasolle”, Isotalus kertoo. Mutta sielläkään asiaa ei ole tutkittu.

Mutu-tuntumalla hän tarjoaa selitykseksi erilaista viestintäkulttuuria.

 ”Meillä julkinen keskustelu ei ole yhtä yleistä kuin Yhdysvalloissa..”

Kirjan toinen toimittaja dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta arvelee syyksi suomalaisten jähmeyttä.

”Emme koe omaksemme hektistä viestien virtaa. Monet tuntevat, että heille riittää rauhallisempi Facebook. Yhdysvalloissa Barack Obama käytti aktiivisesti Twitteriä presidentinvaalikampanjassaan, ja siellä se merkitsi Twitterin läpimurtoa.”  

Vaalit ovat lisänneet Twitterin käyttöä myös Suomessa.

”Poliitikot aktivoituvat Twitterissä vaalien alla, ja sen jälkeen on taas hiljaista kuin huopatossutehtaassa”, Matikainen toteaa.

Myös live-tviittaaminen yleistyy vaalien alla. Tviittaus-piikit liittyvät television vaaliohjelmiin.

”Jos tviittaa samanaikaisesti, ohjelmaa on seurattava intensiivisemmin. Se näyttäisi myös innostavan seuraamaan syvällisemmin politiikkaa, eli asialla on myönteisiä vaikutuksia”, Isotalus toteaa.

 

Tutkija Mari Marttilan selvitysten mukaan kansanedustajien määrä on lisääntynyt Twitterissä, mutta myös poliitikoille Twitter on ikäkysymys.

”Eduskunta pitää Twitter-tilillään @SuomenEduskunta listaa kansanedustajista Twitterissä. Sillä listalla on 161 edustajaa.”

Vaikka tviittaus on vähäistä poliitikkojen keskuudessa, Janne Matikainen pitää sen merkitystä kuitenkin suurena.

”Twitterin kautta on syntynyt ilmiöitä, esimerkiksi koulutuslupaus oli merkittävä”, Matikainen sanoo.

“Pääministeri Sipilä on käyttänyt Twitteriä tiedotuskanavanaan muun muassa maakuntauudistuksesta tiedottaessaan.  Se tarkoitti, että kaikilla kansalaisilla oli mahdollisuus seurata reaaliaikaisesti asian etenemistä.”

Matikaisen mukaan henkilöt ovat Twitterissä ketterämpiä kuin organisaatiot.

”Puolueet taipuvat hitaammin käyttäjiksi.”

“Käyttäjien määrä tuskin kasvaa nykyisestä Suomessa.”

Nykyihmiselle sosiaalinen media, Twitter mukaan lukien, on ennen muuta tunteiden näyttämisen paikka.

Twitteriin liittyy vahva fanittamiskulttuuri. Amerikassa viihdeteollisuuden tähdillä on jopa kymmeniä miljoonia seuraajia eikä ilmiö ole vieras Suomessakaan. Nuoret fanittavat sitä kautta myös urheilijoita.

Twitterin merkitys on korostunut myös kriiseissä.

Suomessa on noin puoli miljoonaa Twitter-käyttäjää, mutta heistä vain 50 000 on aktiivisia eli tviittaa vähintään kerran viikossa.

“Käyttäjien määrä tuskin kasvaa nykyisestä Suomessa. Twitter pysyy eliitin kanavana”, Janne Matikainen sanoo.

Twitter-asiantuntija Riitta Suomisen mukaan kaikki eivät tunne kanavaa eivätkä tiedä, missä se on hyvä. Siksi se käyttö on vähäistä.

Twitter on nopea ja asiakeskeinen viestin.

”Ennen kuin Twitterin käyttömahdollisuudet paljastuvat koko laajuudessaan, sitä pitää käyttää aktiivisesti. Aikaa kuluu myös sen selvittämiseen, ketä kannattaa seurata ja ketä ei; ketkä tuottavat laatusisältöä”, Suominen sanoo.

Twitterin taloustilanne huono, ja sille on ennustettu jopa konkurssia.

Yhtä hyvin sillä voi olla myös loistava tulevaisuus. Twitter ei jukaise taloustietojaan,  joten tulevaisuutta voi vain arvailla.