Suomelta riistettiin A-kirjain – Entä sitten: lainaa saadaan miinuskorolla

Uutisanalyysi: Suomen tippuminen AAA-kerhosta ei ole toistaiseksi tarkoittanut yhtikäs mitään.
Kotimaa 8.6.2016 20:00
© TIMO JAAKONAHO / LEHTIKUVA

Suomi on nyt kahden A:n luottoluokassa jokaisen luokittajan tilastoissa. Standard & Poor`s laski Suomen AA+ -tasolle lokakuussa 2014, Fitch seurasi perässä maaliskuussa 2016 ja viimeisimpänä maamme velanhoitokyvyn luokitusta laski luottoluokittaja Moody`s.

Euroopassa Suomea parempi luottoluokitus löytyy ainakin toistaiseksi Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Saksasta, Alankomaista ja Luxemburgista. Lopuilla Euroopan mailla on joko heikompi tai sama luottoluokitus.

Mediat ovat kirjoitelleet luottoluokituksista ahkerasti finanssi- ja velkakriisistä lähtien. Paisuvien valtionlainojen korkomenojen on pelätty kasvavan merkittävästi, mikä haittaisi entisestään vaisusta talouskasvusta kärsiviä Euroopan maita, Suomea etunenässä.

Todellisuudessa esimerkiksi Suomen valtionlainojen korot eivät ole nousseet, itse asiassa ne ovat viime vuosina laskeneet jopa miinusmerkkisiksi.

Tähän on vaikuttanut pääasiassa Euroopan keskuspankin EKP:n elvytystoimet. Euroopan rahapolitiikasta päättävä keskuspankki on laajennetuilla osto-ohjelmillaan hankkinut kuukausittain valtioiden velkakirjoja 60–80 miljardilla eurolla.

Näin on pyritty piristämään taloutta ja saamaan inflaatiotaso kahden prosentin hujakoille. Toistaiseksi euroalueen inflaatiotaso on pysynyt nollan tuntumassa ja näkymä hintojen noususta on myös heikko. EKP:n toimia onkin kritisoitu liian hitaiksi ja Euroopan talouskuripolitiikkaa surkeaksi.

 

EKP:n projektiin on osallistunut maaliskuusta 2015 alkaen myös Suomen Pankki, joka ostaa valtionobligaatioita joka kuukausi noin miljardilla eurolla. Näin siitä on tullut valtionvelkapapereiden merkittävä haltia.

Yhteensä Suomen Pankki on ostanut jo noin 15 miljardilla Suomen valtionlaina- ja muita velkapapereita. Se on aloittanut myös yrityslainojen ostot. Yrityslainojen ostoja kohdistetaan ainakin suomalaisiin, itävaltalaisiin, irlantilaisiin ja Baltian maiden yrityksiin.

Nämä kaikki osto-ohjelmat kuuluvat EKP:n aloittamaan 80 miljardin euron elvytysohjelmaan, ja sitä on tarkoitus jatkaa ainakin maaliskuuhun 2017 asti.

Toisaalta yritykset ovat saaneet jo vuosikausia halpaa lainaa markkinoilta, silti investoinnit eivät ole ottaneet tuulta purjeisiin: yritykset ovat irtisanoneet ja työttömyys on lisääntynyt.

Tämä puolestaan on nostanut työllisyyskustannuksia, joka on ollut pois muista valtion toiminnoista. Talouden kurjistava kierre on ottanut lisäkierroksia ja masentunut ilmapiiri on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus.

 

Elvytysohjelmat eivät ole ainakaan toistaiseksi purreet varsinkaan Suomeen eikä tulevaisuuden näkymä ole kovin hääppöinen. Esimerkiksi luottoluokittaja Moody`sin mukaan Suomen talouskasvu on tänä vuonna vain 0,9 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia.

Valtionvelka nousee ja työttömyystilannekin on vaikea. Ja se kuuluisa inflaatiokin on liian alhainen.

Toisaalta luottoluokittaja muistuttaa Suomea siitä, että maassamme on erittäin korkea työväestön koulutustaso, poliittinen konsensus ja ennakoiva talouspoliittinen linja.

Tällä luottoluokittaja tarkoittanee julkisen talouden leikkauksia, joita Juha Sipilän (kesk) hallitus aikoo toteuttaa vaalikauden aikana neljällä miljardilla eurolla.

Toisaalta luottoluokittaja muistuttaa siitä, että julkisenvelan hoitokustannukset eli korot ovat hyvin maltilliset.

Sekin olisi syytä muistaa, että julkisyhteisöjen yhteenlasketut rahoitusvarojen ja velkojen erotus oli 114,4 miljardia euroa vuoden 2015 lopussa: sosiaaliturvarahastot ovat vahvasti plussalla, mutta valtionhallinto miinuksella. Rahaa siis on, mutta tasapainoa pitäisi löytyä.

Suomen tippuminen AAA-kerhosta ei ole toistaiseksi tarkoittanut yhtikäs mitään. Jos työmarkkinaratkaisut ja yritystemme investointi-into, innovaatiot ja maailman talouskasvu Suomen tilannetta helpottavat, voi olla, että saamme A:n takaisin.

Jos sitä nyt joku sillä ”symbolisella tasolla” jäi kaipaamaan.