Työttömyysmenot historiallisen korkealla – ylittävät 1990-luvun laman luvut
Joka kymmenes euro valtion budjetista menee työttömyysturvamenoihin.
Työttömyysluvut kasvoivat, jos tilannetta vertaa viime vuoden heinäkuun lukuihin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen laskelmien mukaan työttömiä oli 38000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysprosentti nousi 7,0 prosentista 8,4 prosenttiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön heinäkuun työllisyyskatsauksesta sen sijaan selviää, että työttömiä työnhakijoita ja eri työllistymispalveluissa olevia ihmisiä oli noin 480 000.
Tästä luvusta työttömiä työnhakijoita oli 381 600. Loput laajan työttömyyden piiriin kuuluvat henkilöt olivat työharjoittelussa, valmennuksessa, työkokeilussa, koulutuksessa tai työllistetty tukirahalla.
Ero ministeriön ja Tilastokeskuksen luvuissa johtuu mittaustavasta.
Karut työttömyystilastot kuitenkin näkyvät kasvavina työttömyysturvamenoina. Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen arvioi, että tänä vuonna työttömyysturvamenot nousevat historiallisen korkealle.
Vuonna 1993 työttömille maksettiin 5,3 miljardia euroa työttömyysturvaa. Työttömyysprosentti oli tuolloin noin 20.
Toukokuun 2015 tilastojen mukaan rahaa oli käytetty työttömyysmenoihin jo noin 4,8 miljardia euroa.
”Summa nousee lähiaikoina yli viiden miljardin tai on jo noussut. Vuodenloppuun mennessä summa ylittää lama-ajan menot”, Honkanen vahvistaa.
Suomen valtion budjetti on tälle vuodelle mitoitettu 54,3 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa sitä, että joka kymmenes euro menee työttömyysturvamenoihin.
Menojen kasvuun vaikuttavat paitsi työttömien määrän kasvu myös työttömyysturvaan tehdyt korotukset.
Valtion tulot puolestaan ovat tänä vuonna 49,1 miljardilla, eli budjetti on alijäämäinen ja sitä paikataan velalla.
Velkaa otetaan yli viisi miljardia euroa ja velan kokonaismäärä nousee noin 106 miljardiin euroon. Velan määrä ei ole vielä hälyttävän korkealla verrattuna muuhun Eurooppaan, mutta velkaantumistahtia on pidetty nopeana.
Keinona piristää Suomen talouskasvua Juha Sipilän (kesk) hallitus on ottanut käyttöönsä neljän miljardin euron leikkuulistan, joka sivaltaa kehitysyhteistyörahoista, koulutuksesta, valtiohallinnosta ja terveydenhuollosta. Suomen talouspolitiikkaa on siis kiristävää talouspolitiikkaa.
Hallitus haluaa menot tulojen tasolle.
Leikkuulistaa on kritisoitu, sillä esimerkiksi koulutuksen uskotaan olevan Suomen kilpailukyvyn peruspilari. Se myös on todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa ja selvityksissä.
Myös kehitysyhteistyörahojen 200 miljoonan euron leikkuut ovat jo nyt aiheuttaneet hallaa kansalaisjärjestöjen toimintaan: ne ovat aloittaneet laajoja yt-neuvotteluita, jotka johtavat väistämättä työttömyyteen. Työttömyys puolestaan näkyy valtion työttömyysmenoissa.
Juttu julkaistu 25.8. klo 11.18, juttua päivitetty 25.8. klo 15.49 TEM:n lukujen osalta. Jutussa oli ensin viittaus kesäkuun tilastoon. Nyt siinä on uusin eli heinäkuun tilasto. Juttuun lisätty 26.8. klo 12.01 tieto, mitkä seikat vaikuttavat työttömyysturvamenojen kasvuun, ja linkki.