Sukupuolittunut kouluinto
Sukupuoli vaikuttaa jo toisella luokalla motivaatioon eri kouluaineissa. Stereotypiat ohjaavat tyttöjä pitämään äidinkielestä, vaikka he loistaisivat myös matematiikassa.
Pojat menestyvät matematiikassa, tytöt äidinkielessä. Vanha stereotyyppinen käsitys vaikuttaa jo peruskoulun toisella ja kolmannella luokalla siihen, mistä kouluaineista lapset innostuvat.
Pojat alkavat tyttöjä useammin kiinnostua matematiikasta. Samalla vahvistuu ajatus, että ainakaan lukeminen ei ole heidän juttunsa. Tytöt taas saattavat menestyä yhtä hyvin matematiikassa ja äidinkielessä, mutta alkavat silti innostua enemmän äidinkielestä.
Erot vahvistuvat ala-asteella. Ne ovat kolmannella luokalla selvempiä kuin toisella luokalla.
Aiemmin motivaatiota eri oppiaineissa ja motivaation sukupuolittumista on tutkittu lähinnä yläkoulu- ja lukioikäisten parissa. Suomalaisiin alakoululaisiin kohdistunut tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että sukupuolittuneet opiskelu- ja urapolut lähtevät syntymään todella varhain.
”Suomalaisessa työelämässä näkyvä eri alojen voimakas sukupuolittuminen alkaa alaluokilla”, sanoo kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.
Tutkijat kysyivät lapsilta paitsi motivaatiosta kouluaineissa myös tulevaisuuden suunnitelmista; mitä nämä haluaisivat tehdä isona, millaiset ammatit kiinnostavat. Jos lapsi oli motivoitunut nimenomaan matematiikan opiskelusta, hän haaveili peräti kuusi kertaa muita todennäköisemmin työstä tieteen, teknologian tai matematiikan parissa eli niin sanotuilla stem-aloilla (science, technology, engineering, mathematics).
Salmela-Aron mukaan olisi tärkeää, että koulussa pyrittäisiin purkamaan stereotyyppisiä käsityksiä tyttöjen ja poikien vahvuuksista.
”Stereotypiat kahlitsevat lasten ja nuorten valintoja.”
Motivaatio on keskeinen koulumenestykseen vaikuttava tekijä.
Niin sanotun odotusarvoteorian mukaan motivaatioon vaikuttavat käsitykset omista kyvyistä, saavutettavista hyödyistä ja siitä, paljonko oppiaine vie omia resursseja.
Tutkijat selvittivät toisen ja kolmannen luokan oppilaiden motivaatiota kolmessa oppiaineessa: äidinkielessä, matematiikassa ja ympäristöopissa. Keskeistä oli, miten motivoivia aineet olivat suhteessa toisiinsa.
Oppilaista hahmottui kolme erilaista ryhmää. Ensimmäisessä motivaatio oli alhainen kaikissa tutkituissa aineissa. Lasten käsitys itsestään oppijoina oli heikko. Tässä ryhmässä oli tyypillisemmin poikia kuin tyttöjä.
Toisessa ryhmässä taas oppilaiden motivaatio oli korkea kaikissa aineissa. Tässä ryhmässä oli enemmän tyttöjä kuin poikia.
Kolmannessa ryhmässä oppilaiden motivaatio oli muuten heikko, mutta matematiikka innosti. Tämä ryhmä oli poikavaltainen.
Lukiolaisten parissa aiemmin tehty tutkimus osoittaa, että nuorten motivaatio eri oppiaineissa ennustaa vahvasti sitä, mille aloille he suuntaavat.
Oppilaita seurattiin seitsemän vuoden ajan lukion jälkeen. Jos oppilaalla oli korkea motivaatio matematiikan opiskelussa, hän päätyi hyvin usein opiskelemaan ja työskentelemään stem-aloille.
Tytöillä motivaatio kieltenopiskeluun helposti vahvistui lukiossa, vaikka he olisivat menestyneet hyvin myös matematiikassa, Salmela-Aro kertoo.
”Jos kielet olivat hiukankin vahvempia, he alkoivat painottaa niitä.”
Salmela-Aro seuraa kiinnostuneena, vaikuttaako korkeakoulujen todistusvalinta tyttöjen motivaatioon matematiikan suhteen.
”Valinta painottaa matematiikkaa. Se saattaa lisätä tyttöjen motivaatiota opiskella ainetta.”
Jatkossa on Salmela-Aron mukaan tarkasteltava entistä tarkemmin myös sitä, millaisia ryhmiä tyttöjen ja poikien keskuudessa muodostuu.
Tutkijat ovat huomanneet, että kun keskitytään puhumaan tytöistä ja pojista yhtenäisinä ryhminä, esimerkiksi koulussa hyvin menestyvät pojat ja heikosti motivoituneet tytöt jäävät helposti vaille huomiota.
”Esimerkiksi hyvin traditionaaliset tytöt saattavat kärsiä stereotypioiden rajoittavasta vaikutuksesta vielä enemmän kuin ne tytöt, joilla on modernimmat arvot.”
Vaikka sukupuoli olisi vaikuttanut motivaatioon alakoulussa, Salmela-Aro näkee nuoruuden uusien mahdollisuuksien ajaksi. Kun nuorten ajattelutavat muuttuvat, myös motivaatioon on mahdollista vaikuttaa.
”Motivaatio ei ole mikään pysyvä persoonallisuuden piirre. Se voi muuttua.”
Tutkijat ovat huomanneet, että kun tytöt saavat matematiikassa välitöntä ja jatkuvaa palautetta, heidän motivaationsa säilyy korkeana. Myös opiskelun hyötyjen ymmärtäminen lisää kiinnostusta matematiikkaan. Siitä ei kuitenkaan ole välttämättä apua, että hyödyistä kertoo oma vanhempi tai opettaja.
”Se voi jopa kääntyä itseään vastaan”, Salmela-Aro sanoo.
”Yhtä luokka-astetta ylempänä oleva koulukaveri voi sen sijaan saada nuoren innostumaan.”
Vaikka oppilaan motivaatio olisi jo alakoulussa kautta linjan alhainen, tilanne ei ole toivoton. Tärkeää on negatiivisen kehän katkaiseminen.
”Kaikilla on joitain vahvuuksia. Niitä on pyrittävä vahvistamaan, se on koulun tehtävä.”
Kun lapsen itsetunto alkaa vahvistua, hänen opiskelumotivaationsa kohenee. Sama pätee nuoriin.
”Pahimmillaan negatiiviset kehät laajentuvat koskemaan koko yhteiskuntaa.”
Helsingin yliopisto on mukana kansainvälisessä Marie Curie -tutkimusohjelmassa, joka pyrkii löytämään keinoja segregaation purkamiseen kouluissa ja työelämässä.
Juttua on päivitetty 5.2.2021 klo 15.09: Lisätty englanninkieliset termit, joista stem-lyhenne muodostuu.