Soten miljardikakkua jaetaan jo: Attendo, Mehiläinen ja Pihlajalinna valloittavat kiivaasti maakuntia

Terveysalan jättiläiset ostavat pikkuyrityksiä ja neuvottelevat kuntien terveyspuolen ulkoistamisesta.
Kotimaa 7.4.2017 13:47
© Mikko Stig / Lehtikuva

Yksityiset terveysalan yritykset valloittavat jo kuntien terveys- ja hoivapalveluja.

Suomen Kuvalehti kysyi viideltä suurelta yritykseltä, Attendolta, Mehiläiseltä, Terveystalolta, Pihlajalinnalta ja PlusTerys Oy:ltä, missä kunnissa ne neuvottelevat palvelujen tuottamisesta ja kuinka ne aikovat laajentua yritysostoin.

Soten valinnanvapaus ja väestön ikääntyminen ovat saaneet terveysalan yritykset liikkeelle, sillä kyse on useiden miljardien eurojen kakusta. Ne ostavat nyt etenkin pieniä terveys- ja hoivayrityksiä.

Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja kertoo, että Attendo käy jatkuvasti neuvotteluita kuntien kanssa mahdollisista terveydenhuollon yritysostoista. Neuvotteluihin osallistuvien kuntien tarkkaa lukumäärää Korkeaoja ei kerro.

Attendo on ostanut jo Lopin ja Urjalan kunnilta sote-kiinteistöjä. Lisäksi neuvotteluita käydään ainakin Kemijärvellä, josta Attendo on halukas ostamaan vanhus- ja vammaispalvelutalon.

 

Attendo ostaa hanakasti myös pienempiä yksityisiä terveys- ja hoiva-alan yrityksiä ympäri Suomen. Kauppoja on tehty alkuvuonna 2017 ainakin Imatralla, Ylämaalla ja Pietarsaaressa.

Lisäksi Attendo rakennuttaa uuden laitoksen Uuteenkaupunkiin, Nakkilaan, Leppävirralle, Heinolaan, Mäntyharjulle, Jyväskylään, Turkuun, Joutsaan, Lohjalle, Hyvinkäälle ja Kaarinaan. Kyseisistä projekteista on tiedotettu tammi-maaliskuussa 2017.

”Rakennutamme uusia hoivakoteja sinne, missä kysyntää on. Joissakin tapauksissa olemme ostaneet kunnan vanhan sote-kiinteistön”, Korkeaoja sanoo.

”Pääsääntöisesti kasvu kuitenkin tapahtuu uusien omien yksiköiden kautta. Viime vuonna avattiin noin 20 uutta hoivakotia.”

Ennen terveysbisnekseen lähtöä Lauri Korkeaoja toimi STTK:n alue- ja elinkeinopoliittisena asiantuntijana ja sitä ennen ministeri Heidi Hautalan (vihr) avustajana ennen tämän eroa 2013.

Tukholman pörssiin listattu Attendo on Pohjoismaiden suurin terveydenhuollon ja hoivapalvelujen yritys. Sen liikevaihto on yli miljardi euroa ja Suomen liiketoimintojen osuus oli noin 440 miljoonaa vuonna 2016. Yhtiö toimii jo noin 150 kunnassa – eli käytännössä joka toisessa.

Yhtiö on myös  kannattava. Attendon liikevoittoprosentti oli viime vuonna 9,8 ja osinkoja konserni maksoi omistajilleen 20 miljoonaa euroa.

Yhtiön suurimmat omistajat ovat sijoitusyhtiö Nordstjernan, Attendon Suomen johtaja Pertti Karjalainen ja Swedbank. Myös suomalaiset eläkeyhtiöt Elo ja Ilmarinen omistavat Attendoa muutaman prosentin.

Vuonna 2016 Mehiläinen kasvoi 34 uudella terveys- tai sosiaalipalveluyksiköllä.

Mehiläinen on levittäytynyt Suomessa vielä laajemmalle kuin Attendo. Yhtiö kertoo toimivansa 260 kunnassa eli lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää ei myöskään kerro tarkkoja lukuja siitä, kuinka monessa kunnassa yhtiö neuvottelee mahdollisista ostoista.

”Yksittäisiä yhteydenottoja esimerkiksi vanhainkodin ostamisesta kunnalta meille on tullut”, Järvenpää sanoo.

Mehiläinen ei ole tehnyt kuntien kanssa vielä yhtään kauppaa, mutta yksityisellä puolella on ollut vilkasta.

Mehiläinen osti huhtikuun alussa Kouvolasta Voikankodin, ja maaliskuussa se tiedotti hammaslaboratorion ostosta Vaasassa.

Lisäksi Mehiläinen on ostanut Kajaanista Lääkärikeskuksen, Sastamalasta palvelukodin ja Kouvolasta ja Lieksasta mielenterveyskuntoutujien kodin. Kemiin se puolestaan avaa uuden lääkärikeskuksen, ja Turussa toiminta laajenee. Ainakin nämä yritysostot ja investoinnit on tehty alkuvuoden 2017 aikana.

Vuonna 2016 Mehiläinen kasvoi 34 uudella terveys- tai sosiaalipalveluyksiköllä. Raju laajentuminen on jo näkynyt myönteisesti tilinpäätöksessä: yhtiön liikevaihto ja tulos kasvoivat viime vuonna. Liikevaihtoa kertyi 590 miljoonaa ja liiketulos kasvoi 45 prosenttia 33 miljoonaan euroon.

Mehiläisen omistavat Tritonin ja KKR:n hallinnoimat rahastot, joiden kotipaikat ovat verojen kannalta suotuisissa maissa. Vähemmistöomistajina ovat muun muassa suomalaiset eläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen.

Pihlajalinnan tavoitteena on jakaa 30 prosenttia nettotuloksestaan osinkoina.

Helsingin pörssiin listattu Pihlajalinna kertoo neuvottelevansa yli kymmenessä eri kunnassa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvästä palvelutuotannosta. Sopimuksia on tehty viime aikoina muun muassa Tervolassa ja Hattulassa.

Yksityiseltä puolelta Pihlajalinna kertoi ostaneensa marraskuussa 2016 oululaisen MediApu Oy:n ja Itä-Suomen Lääkärikeskuksen.

”Neuvottelemme mahdollisista palvelutuotantosopimuksista ja osallistumme harkintamme mukaan kilpailutuksiin”, toimitusjohtaja Aarne Aktan sanoo.

Jos ja kun alatte tuottaa palvelua, mitä tapahtuu vanhoille työntekijöille, jotka ovat kunnan palveluksessa?

”Jos esimerkiksi kunnan sote-tuotanto ulkoistetaan meille, perustamme kunnan kanssa yhteisyrityksen, joka tuottaa palvelut”, Aktan selittää.

”Kunnan työntekijät siirtyvät yhteisyrityksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja kunta osoittaa tilat palvelutuotantoon. Yhdessäkään kuntaulkoistuksessa ei ole käyty yt-neuvotteluja työntekijöiden irtisanomiseksi.”

Liikkeen luovutuksissa terveysyritysten on noudatettava siirtyneisiin työntekijöihin entisen työnantajan soveltamaa työehtosopimusta sopimuskauden loppuun saakka. Tämän jälkeen uusi työnantaja voi alkaa noudattaa työsuhteissa itseään sitovaa työehtosopimusta.

Kriitikot ovat tuoneet esille, että tämän jälkeen esimerkiksi määräaikaiset työsopimukset ovat vaarassa loppua, jos ja kun yritys hakee tehokkuutta toimintaansa.

Mikä on Pihlajalinnan näkemys sote-uudistuksesta?

”Sote-uudistus on välttämätön. Uskomme, että suomalainen voittaa, koska valinnanvapaus lisääntyy ja kilpailu parantaa palvelujen laatua. Lisäksi yhteiskunta voittaa, koska kustannukset saadaan parempaan hallintaan”, Aktan sanoo.

Pihlajalinna on linjannut, että sen tavoitteena on jakaa 30 prosenttia nettotuloksestaan osinkoina. Yhtiön liikevoittoprosentti oli vuonna 2016 vielä suhteellisen vaatimaton, 3,7 prosenttia. Kasvua on kuitenkin luvassa.

 

Terveystalo ja Plusterveys Oy kertoivat Suomen Kuvalehdelle, etteivät ne osta kunnilta liiketoimintaa tai kiinteistöjä.

Yksityisellä puolella yritysostoja kuitenkin tehdään lääkäri- ja hammaslääkäripuolella. Kaikki terveysalan yritykset hamuavat suhteellisen kovaa kasvua, sillä terveydenhuollon rahallinen koko on merkittävä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen lakiehdotus sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta mahdollistaakin toteutuessaan terveydenhuollossa liikkuvan rahan uusjaon. Suuret yksityiset terveysalan toimijat näyttävät tulevan kuntiin ja ryminällä.

Suomen terveydenhuollon menot ovat vuodessa noin 20 miljardia euroa. Viidessätoista vuodessa menot ovat kasvaneet noin seitsemän miljardia euroa.

Eniten menot ovat kasvaneet erikoissairaanhoidossa ja ikääntyneiden sekä vammaisten pitkäaikaishoidoissa. Yhtenä selittävä tekijänä on pidetty ikääntyvää Suomea. Tilanne on yleinen koko läntisessä Euroopassa.

Terveydenhuollon menot rahoitetaan pääosin julkisella rahalla, jonka osuus on noin 15 miljardia vuodessa. Loput viisi miljardia rahoitetaan vakuutuksin ja kotitalouksien kukkaroista.

Sipilän hallitus on ilmoittanut, että uusi sote-laki olisi totta vuonna 2019, jos eduskunta sen hyväksyy.