Uudistuksen hintalappu

Sote-pakettia hiotaan yli 700 miljoonalla eurolla. Rahaa kuluu erityisesti ICT-hankkeisiin ja erilaisiin ”valinnanvapauspilotteihin”.

Hallitus lupasi kehysriihessä 11. huhtikuuta valinnanvapauspilotteihin 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Hallitus lupasi kehysriihessä 11. huhtikuuta valinnanvapauspilotteihin 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta. © JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus maksaa veronmaksajille satoja miljoonia euroja pelkästään pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituskauden aikana, jos jättimäinen uudistus astuu voimaan heinäkuussa 2018.

Suomen Kuvalehti pyysi vastuuministeriöiltä selvityksen siitä, paljonko sote- ja maakuntauudistukseen käytetään rahaa vuosien 2015-2019 aikana.

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila toimittivat luvut Suomen Kuvalehdelle.

 

Luvuista käy ilmi, että sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja toteutukseen käytetään suoraan valtion budjetista (momentti) noin 446 miljoonaa euroa vuosien 2017–2019 aikana.

Valtion rahaa jaetaan kuitenkin muutoinkin kuin momentin kautta. Tavallisin tapa on hallituksen tekemä lisätalousarvio.

Valinnanvapauspilottien rahoitukseen on vuoden 2017 lisätalousarviossa myönnetty 30 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa 100 miljoonan euroa.

Hallituksen kehysriihessä 11. huhtikuuta 2018 valinnanvapauspilotteihin luvattiin vielä toinen 100 miljoonaa euroa eli yhteensä nämä ”pilotit” saavat 200 miljoonaa.

Lisäksi maakuntien tarvitsemien digitalisaatio- ja ICT-palveluiden toteuttamiseksi pääomitetaan maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy:tä siirtämällä yhtiöön valtion osakeomistuksia noin 30 miljoonan euron arvosta.

Valtion omistajaohjausyksikkö valmistelee osakesiirtoja, mutta yksityiskohtaisempaa tietoa osakkeista ei kerrota vielä julkisuuteen.

Yhteensä sote- ja maakuntauudistukseen käytetään siis 446 miljoonaa + 30 miljoonaa + 200 miljoonaa + 30 miljoonaa = 706 miljoonaa euroa. Nämä miljoonat käsittävät vuodet 2017–2019.

Suomen Kuvalehden tekemän sote-selvityksen (juttu julkaistu marraskuussa 2017) mukaan sote- ja maakuntauudistus aiheutti kustannuksia jo vuosina 2015 ja 2016. Eri selvityksiin, tutkimuksiin ja kuntien toteuttamiin valmistelutöihin kului parissa vuodessa noin 20 miljoonaa euroa.

Sote- ja maakuntauudistuksen hintalappu on siis pelkästään Sipilän hallituskauden aikana lähes 730 miljoonaa euroa. Summa on noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen toteuttamat koulutusleikkaukset.

 

Jos sote- ja maakuntalait menevät läpi kesäkuussa 2018, nyt budjetoidut rahat siirtyvät maakuntiin hallinnon käyttöön. Seuraavien hallituksien vastuulle jäävät päätökset lisärahoituksesta. Erityisesti valtion ICT-hankkeiden lopulliset kustannukset ovat usein aiheuttaneet harmaita hiuksia veronmaksajille.

Mitä suomalaiset veronmaksajat sitten saavat tällä 730 miljoonalla eurolla?

Iso osa summasta kuluu digitalisaatio- ja ICT-hankkeiden lisäksi ”valinnanvapauspilotteihin”. Näissä pilottihankkeissa hallitus kokeilee ja testaa maakunnissa sote-keskuksia, suunhoidon yksiköitä, asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia.

Virkamiehet seuraavat, kuinka sote-palvelujen tuottajat (yritykset, liikelaitokset yms) toimivat käytännössä ja miten asiakassetelin sekä henkilökohtaisen budjetin ”palveluprosessi” sujuu asiakkaan näkökulmasta.

”Tästä saadaan tärkeää oppia siihen, kun vuonna 2020 valinnanvapauden toimeenpanoa ryhdytään toteuttamaan joka paikassa ympäri Suomea”, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Pasi Pohjola ministeriön tiedotteessa tammikuussa 2018.

Sitä ei ole kerrottu, mitä tapahtuu, jos valinnanvapauspilotit epäonnistuvat. Eikä myöskään sitä, miten onnistunut pilotti määritellään.

Panostuksilla digitalisaatioon on tarkoitus vähentää paperin pyörittelyä eli byrokratiaa. Hallitus uskoo, että se pystyy uudistukseen käytettävillä rahoilla rakentamaan toimivat ja nykyaikaiset työkalut ja työskentelytavat maakuntien hallintoihin.

Maakuntien hallintoon niputetaan valtava määrä erilaisia lakisääteisiä ICT-tehtäviä. Esimerkiksi tiedon arkistointi, tietoturvallisuusasiat, henkilötietojen arkistointi, suojaus ja sähköisten asiointipalveluiden järjestäminen tulevat jättiuudistuksen myötä maakuntien vastuulle.

 

Hallitus loi digitaalista kehitystä ja ICT-hankkeita varten SoteDigi Oy –nimisen yhtiön, jonka tarkoitus on kehittää uusia ja ratkaisuja hyödyntäen big dataa, keinoälyä ja robotiikkaa. Yhtiöön siirrettiin Sipilän hallituksen päätöksellä 90 miljoonaa euroa elokuussa 2017.

Rahat otettiin hallituksen luomasta valtion kehitysyhtiö Vakesta, jonka varat puolestaan ovat peräisin valtion omistamien yhtiöiden, kuten Nesteen, Ekokemin ja Altian osakkeiden myynnistä.

Jos kaikki sujuu niin kuin hallitus on kaavaillut, vuonna 2029 sote-menot ovat supistuneet digitalisaation, ICT-hankkeiden ja sote-kilpailun vaikutuksesta kolme miljardia euroa.

Hallituksen säästötavoitteita on pidetty epäuskottavina. Esimerkiksi riippumattoman arvioitsijan, talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen lakiesityksestä ei käy ilmi, miten uudistuksen säästötavoitteeseen on päädytty.

Sisältö