Diabeteslääkkeiden korvaukset syynissä

Kelan alustavat tutkimukset viittaavat siihen, että kun kakkostyypin diabeteksen lääkekorvausta leikattiin, ihmiset alkoivat ostaa lääkkeitä toimeentulotuella.

Kotimaa
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Juha Sipilän (kesk) hallitus säästi monista asioista hallituskautensa aikana. Yksi säästökohteista oli kakkostyypin eli aikuistyypin diabeteslääkkeiden korvaustaso, jota laskettiin vuoden 2017 alussa.

Nykyään potilas saa näistä lääkkeistä 65 prosentin korvauksen aiemman 100 prosentin korvauksen sijaan. Ykköstyypin diabeteslääkkeet korvataan edelleen täysimääräisesti.

Kelan tilastojen mukaan korvaustason lasku säästi 21 miljoonaa euroa sairausvakuutuksen korvausmenoista. Tyypin 2 diabeteslääkkeitä korvataan Kelan kautta noin 80 miljoonalla eurolla vuodessa.

Ennen korvausmuutosta esimerkiksi Diabetesliitto vastusti lääkkeiden omavastuun korottamista. Liiton mukaan kärsijöinä olisivat erityisesti pienituloiset, iäkkäät ja monisairaat ihmiset.

Myös säästöt kyseenalaistettiin, sillä kakkostyypin diabeteksesta voi seurata lisäsairauksia ja työkyvyttömyyttä. Yhteiskunnan menot kasvaisivat tulevaisuudessa, jos lääkehoitoa lykätään taloudellisin perustein.

Diabetesliiton pelot ovat toteutuneet osittain, mutta täyttä varmuutta asiasta ei vieläkään ole.

 

Kelan tutkijat ovat seuranneet, mitä lääkkeiden omavastuuosuuden korottamisesta on seurannut vuosien 2014–2018 aikana. Aineisto kerättiin Kelan rekistereistä.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että korvaustason lasku 65 prosenttiin vähensi hivenen kakkostyypin diabeteslääkkeiden keskimääräistä kulutusta. Samaan aikaan diabeteslääkkeiden käyttäjien määrä on kuitenkin kasvanut.

Johtopäätös voisi olla se, että ihmiset ovat kiinnittäneet enemmän huomiota esimerkiksi painonhallintaan ja lääkkeiden syöminen on vähentynyt. Tutkijat eivät kuitenkaan pysty tätä varmuudella todentamaan.

Omavastuun korotuksella oli tietenkin myös taloudellisia seurauksia diabeteslääkkeiden ostajille. On todennäköistä, että joillekin korvaustason muutos on ollut taloudellisesti haastavaa.

”Alustavissa tuloksissa on viitteitä myös siitä, että lääkkeitä ostettiin enemmän toimeentulotuella”, sanoo tutkija Hanna Rättö Kelasta.

Kela jatkaa seurantatutkimusta, jossa selvitetään tarkemmin muun muassa toimeentulotuen käyttöä lääkeostojen yhteydessä. Tarkoitus on yhdistää useampien rekisterien tietoja.

 

Diabetesta pidetään kansansairautena, joka tuottaa merkittäviä terveydenhuoltokustannuksia.

Kakkostyypin diabeetikkoja on noin 350 000 ja ykköstyypin diabeetikkoja noin 50 000. Diabeetikoista yli puolet on 65-vuotiaita tai vanhempia, ja sairaudet kasautuvat. Käytännössä aikuistyypin diabetes tarkoittaa aineenvaihduntahäiriötä ja liian korkeaa verensokeria.

Suomen Kuvalehti kysyi sosiaali- ja terveysministeriöstä, miten diabetesta sairastavat suhtautuivat korvaustason korotukseen ja millaista palautetta ministeriö sai.

Ministeriö ei kesken hallitusneuvottelujen suostunut kommentoimaan aihetta, sillä Antti Rinteen (sd) hallituksen arveltiin voivan tehdä muutoksia lääkekorvausjärjestelmään. Hallitusohjelmassa diabetestä ei kuitenkaan nostettu esille erillisenä kirjauksena.

Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic toivoo, että poliitikot kuuntelisivat diabeetikkoja. Hänen mukaansa taloudelliset huolet nousevat edelleen säännöllisesti esiin liiton neuvontapuhelimessa.

”Osa kokee katkeruutta, koska säästöt kohdistettiin yksinomaan diabeetikkoihin”, Tuominen-Lozic sanoo.

Useat potilasjärjestöt ovat esittäneet tulevalle hallitukselle terveydenhuollon kolmen eri maksukaton merkittävää alentamista ja yhdistämistä yhdeksi maksukatoksi. Aikuistyypin diabetes on yhteiskunnallisesti arka aihe, sillä useissa tutkimuksissa on todettu, että aikuistyypin diabetesta voidaan ehkäistä painonhallinnalla, liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Vastakkain asettuvat yksilön ja yhteisön vastuut.