Näpit irti korvauksista – ”Huonosti hoidettu diabetes johtaa ennenaikaiseen kuolemaan”

Diabetesliitto: Kolmasosa tyypin 2 diabeetikoista on iäkkäitä monisairaita ja vähävaraisia.
Kotimaa 10.2.2015 07:30

Verensokerin mittausta. © Pihla Lehmusjoki / LEHTIKUVA

Diabetesliiton asiantuntijat vastustavat aikuistyypin diabeteksen hoidossa käytettävien täysin korvattavien lääkkeiden Kela-korvausten alentamista.

Asiasta virisi keskustelu, kun Suomen Kuvalehti laski aikuistyypin diabeteslääkkeiden Kela-korvauksien kehitystä ja haastatteli sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeeta asiasta.

Kansliapäällikkö arvioi, että seuraava hallitus joutunee keskustelemaan Kelan lääkekorvauksista, sillä heikko taloustilanne pakottaa valtion edelleen tekemään säästöjä.

Jyrki Kataisen (kok) hallitus laski jo säästösyihin vedoten Kelan korvaamien lääkkeiden peruskorvausta ja alempaa erityiskorvausta. Sen sijaan 100-prosenttisesti korvattavien lääkkeiden korvauksia ei alennettu. Niihin kuuluvat myös aikuisiän, eli tyypin 2 diabeteksen hoitamiseen käytettävät lääkkeet.

Diabeteslääkkeitä sai vuonna 2013 yli 340 000 ihmistä, ja niitä korvattiin Kelan budjetista noin 180 miljoonalla eurolla. Summa on kasvanut muutamassa vuodessa lähes 80 miljoonalla. Yhteensä diabeteskorvauksiin kului 13 prosenttia koko lääkekorvauspotista (1,3 miljardia) vuonna 2013. Erityisesti aikuistyypin diabeteksen diagnoosien määrä kasvaa, ja uudet lääkkeet ovat kalliimpia.

Miksi aikuistyypin diabeteksen lääkekorvaukset on arka aihe yhteiskunnallisesti?

Syy johtunee siitä, että terveysalan ammattilaiset ovat todenneet useissa tutkimuksissa, että aikuistyypin diabetesta voidaan ehkäistä elintaparemontilla, jonka tavoitteena on yleensä painonhallinta. Myös perimällä on vaikutusta sairauden kehittymiseen.

Tyypin 1 diabetesta sen sijaan ei voida nykytiedon valossa ehkäistä, ja sitä täytyykin hoitaa lääkkeillä (insuliini), jotka ovat täysin korvattavia.

 

Pitäisikö täysin korvattavien aikuistyypin diabeteslääkkeiden korvaustasoa laskea 100 prosentista alempaan korvausluokkaan (65 %), jolloin valtion menot pienenisivät ainakin kyseisten lääkekorvauksien osalta?

Diabetesliiton erikoisasiantuntija Riitta Vuorisalo ja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka eivät usko, että lääkkeiden omavastuun korottaminen toisi säästöjä valtion budjettiin. Myöskään siihen ei uskota, että lääkkeiden omavastuun korottaminen kannustaisi ihmisiä pitämään itsestään parempaa huolta elintapojen muutoksella.

”Taloudellisesti suurin kustannus syntyy diabeteksen lisäsairauksien hoidoista. Pitkällä aikavälillä riittämättömästi hoidettu diabetes johtaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemiseen, lisäsairauksiin ja ennenaikaiseen kuolemaan. Korvauksen kategorinen pudottaminen ei tukisi diabeteslääkkeiden oikea-aikaista ja tehokasta käyttöä”, Vuorisalo ja Ilanne-Parikka vastaavat Suomen Kuvalehdelle kirjallisesti.

Diabetesliiton asiantuntijat myöntävät, että tehokas elintapahoito lääkehoidon ohessa vähentää lääkityksen tarvetta, mutta ongelma on siinä, ettei se useimmiten korvaa lääkehoitoa.

 

Toinen merkittävä syy olla puuttumatta aikuistyypin diabeteslääkkeiden täyskorvaukseen on useiden potilaiden heikko taloudellinen asema.

”Kolmasosa diagnosoiduista tyypin 2 diabeetikoista on iäkkäitä monisairaita ja vähävaraisia. Yli 70-vuotiaita diabeetikkoja on yli 100 000. Huolestuttavaa on, että diabeetikon sosioekonominen aseman on todettu olevan yhteydessä lisäsairauksiin.”

Ihmisten taloudellinen asema onkin nostettu myös ministeriön keskusteluissa esille, kun lääkekorvauksista ja niiden korvaustasoista on keskusteltu.

Kansliapäällikkö Sillanaukee totesi SK:lle, että poliittisesti on pohdittu, pitäisikö niiden ihmisten maksaa itse lääkkeistä enemmän, joilla on siihen taloudelliset resurssit. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tulotasojen mukaan jaettaisiin lääkekorvauksia.

Toistaiseksi kaikki kansalaiset ovat saaneet samat lääke-edut.