Diabeteslääkkeiden lasku paisuu: ”Pitäisikö niiden maksaa, joilla on varaa”
Pitäisikö sairauden hoidosta maksaa itse, jos sen olisi itse voinut välttää?
Lääkekorvaukset ovat arka aihe poliitikoille, sillä monet ihmiset saavat korvauksia useista eri sairauksista. Ajoittain on keskusteltu esimerkiksi aikuisiän diabeteksen lääkekorvausten muuttamisesta niin, että joissakin tapauksissa potilas itse maksaisi nykyistä suuremman osan lääkkeidensä hinnasta. Eräiden terveysalan ammattilaisten mukaan elämäntapamuutoksella voidaan ehkäistä ja hoitaa diabetestä, eli ihminen voi itse vaikuttaa terveyteensä.
Heikon taloustilanteen vallitessa Jyrki Kataisen hallitus laski säästösyihin vedoten Kelan korvaamien lääkkeiden peruskorvausta ja alempaa erityiskorvausta. Sen sijaan 100-prosenttisesti korvattavien lääkkeiden korvauksia ei alennettu. Niihin kuuluvat myös aikuisiän, eli tyypin 2 diabeteksen hoitamiseen käytettävät lääkkeet.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee uskoo, että keskustelu omavastuun korottamisesta alkaa seuraavan hallituksen toimesta, sillä valtion säästöpaineet eivät ole kadonneet mihinkään.
”Kyllä omaan terveyteen vaikuttaminen pelkän lääkehoidon sijaan on todella tärkeää. Emme tule selviämään kansantaloudellisesti terveydenhuollon menoista, jos emme saa aikaiseksi sairauksien ennaltaehkäisyä isoissa kansansairauksissa, joihin myös diabetes kuuluu”, Sillanaukee sanoo.
Kun ministeriössä neuvotellaan lääkekorvauksista, esille nousee myös se, kenellä on varaa maksaa lääkkeistä. Tavallisesti vähävaraisia ja monista eri sairauksista kärsiviä on haluttu tukea. Tulotasojen pohtiminen on kääntynyt yleensä konsensuslinjalle.
”Siitä on puhuttu poliittisesti, että pitäisikö niiden maksaa joilla on varaa. Aina on kuitenkin päädytty siihen, että kaikki tulotasosta riippumatta saavat samat edut.”
Millaiset summat sitten liikkuvat Kelan korvausrummussa? Suomen Kuvalehti kävi läpi Kelan tilastoista diabeteslääkkeiden korvauksien ja lääkettä saaneiden määriä vuosina 2008–2013. Tilastoaineistoa ei ollut saatavilla pidemmältä ajanjaksolta, mutta kuuden vuoden mittainen aineisto osoittaa selvästi, kuinka rajusti diabeteslääkkeiden Kela-korvaukset ja korvausten saajien määrät ovat kasvaneet.
Vuonna 2008 täysin korvattavia diabeteslääkkeitä sai 190 000 ihmistä, kun viisi vuotta myöhemmin (2013) Kelan kokonaan korvaamia lääkkeitä söi jo 277 000 ihmistä. Diabeteslääkkeiden Kela-korvausten määrä kasvoikin samalla tarkasteluajanjaksolla 73 miljoonaa euroa, korvausten oltua vuonna 2013 noin 177 miljoonaa.
Vuoden 2014 tilastot valmistuvat myöhemmin, mutta ennakkotietojen mukaan summa kasvanee entisestään.
Summat ja lääkkeiden saajien määrä käsittävät diabeteslääkkeet, jotka Kela korvaa sataprosenttisesti diabeetikolle (omavastuu 3 euroa/ostos). Lisäksi 35-prosenttista Kela-korvausta diabeteslääkkeisiin sai vuonna 2013 yli 90 000 suomalaista: korvaussumma on ollut noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Tämän korvausryhmän saajien määrä on laskenut tasaisesti, samoin kustannukset.
Eli yhteensä diabeteskorvauksia vuonna 2013 sai noin 342 000 ihmistä, ja korvaussumma ylitti 180 miljoonaa euroa.
Diabeteslääkkeiden saajat jakaantuvat 1- ja 2-tyypin (aikuistyypin) diabetesta sairastaviin. Täysin korvattavia lääkkeitä saavat molempiin diabetestyyppeihin kuuluvat ihmiset, mutta tyypin 2 diabeteksen Kela-korvausten määrät kasvavat nopeasti, sillä yhä useampi ihminen kärsii jo kansantaudiksi luokitellusta sairaudesta. Noin 75 prosenttia Suomessa diagnosoiduista diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta.
Aikuistyypin diabeteksen kustannusten nousua selittää myös lääkkeen hinta. Yhden reseptin korvaushinta oli vuonna 2013 noin 77 euroa, kun vuonna 2008 lääkkeen sai 45 eurolla.
Arvion mukaan yhteensä diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista, ja sairauden hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista olisi peräti 15 prosenttia. Sairastuneiden määrä voi ennusteen mukaan jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana.
Tyypin 1 diabetekseen ei ole vielä ehkäisykeinoa, mutta oikeanlaisella lääkehoidolla sairauden kanssa voi elää tasapainoista elämää. Terveysalan ammattilaisten mukaan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen sen sijaan voidaan ehkäistä terveillä elämäntavoilla, jotka tavallisesti liitetään painonhallintaan. Usein diabetespotilas on ylipainoinen ja hänellä on kohonnut verenpaine tai rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Ammattilaisten mukaan myös perimällä ja ympäristötekijöillä on selvä osuus aikuistyypin diabetekseen.
Yleinen käsitys on, että kun kakkostyypin diabetesta ehkäistään elämäntapojen muutoksilla, etuna lääkehoitoon verrattuna on se, että samalla ehkäistään muitakin tauteja ilman haittavaikutuksia.