Sipilä lentää – Valtioneuvoston kanslia ei tiedä millä ja kenen kanssa: ”Hän on maksanut itse kaikki kulut”

SK:n arkistoista: Pääministeri lentää itse suihkukonetta virkamatkoillaan. Ei ongelmaa, sanoo Trafi.

Juha Sipilä
Teksti
Anne Moilanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ilta-Sanomat julkaisi 25. helmikuuta pääministeri Juha Sipilän haastattelun, jossa Sipilä väitti toimittajien urkkineen hänen terveystietojaan. Yksi väitetyistä urkintatapauksista littyy joulukuussa 2016 julkaistuun Suomen Kuvalehden juttuun, jossa kerrottiin pääministerin lentävän itse virkamatkojaan. 

Toimittaja Anne Moilanen pyysi juttuan varten tietoja Sipilän lentoluvasta liikenteen turvallisuusvirasto Trafista. Tekstistä selviää lisäksi se, ettei valtioneuvosto kanslia ollut tietoinen pääministerin lentojen yksityiskohdista.

SK julkaisee jutun kokonaisuudessaan uudelleen.


Torstaina, heinäkuun 14. päivänä vuonna 2016 Helsinki-Vantaan lentoaseman hallista rullasi valkoinen Cessna 525, kuudesta seitsemään matkustajaa vetävä liikesuihkukone. Ohjaimissa istui pääministeri Juha Sipilä (kesk). Sipilä oli lähdössä virkamatkalle Mongoliaan ASEM-huippukokoukseen, joka pidettiin pääkaupunki Ulan Batorissa.

Kyydissä istui ainakin yksi henkilö, pääministerin kansainvälisistä asioista vastaava virkamiesavustaja Anna-Kaisa Heikkinen. Hän oli lähdössä avustamaan pääministeriä tämän virkamatkalle. Sipilä maksoi itse yksityislennon.

Siinä kaikki, mitä Sipilän Mongolian-lennosta julkisesti tiedetään.

”Osa Sipilän virkamatkoista on tehty hänen vuokraamallaan lentokoneella tai hänen hallinnassaan olevalla koneella. Hän on maksanut itse kaikki kulut. Me emme tiedä sen tarkemmin yksityiskohtia, eikä niistä ole asiakirjojakaan. Tämä vertautuu siihen, että virkamies käyttäisi omaa autoaan”, sanoo alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta.

Tänä vuonna lentoja on ollut yksitoista.

Juha Sipilä on tehnyt pääministerikaudellaan neljätoista niin sanottua omaa lentoa, yksityiskoneella lennettyä virkamatkaa. Viime vuonna hän lensi kolmesti Ouluun, ja tänä vuonna lentoja on ollut yksitoista, selviää valtioneuvoston kanslian listauksesta, joka päättyy syyskuun loppuun. Suurin osa oli kotimaan lentoja: Oulu, Seinäjoki, Kokkola, Rovaniemi, Maarianhamina, Kuopio. Ulkomaan lentoja oli kaksi: Ulan Bator heinäkuussa ja Bratislava syyskuussa.

Sipilä on kuljettanut lennoillaan myös matkustajia. Muutamien lentojen matkustajat valtioneuvoston kanslia selvitti Suomen Kuvalehden pyynnöstä. Esimerkiksi vierailulla Maarianhaminaan kesäkuun lopussa pääministerin kyydissä istuivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk), erityisavustaja Riina Nevamäki ja lainsäädäntöneuvos Heidi Kaila. Myös Sipilän eduskunta-avustaja Janika Tikkala on usein ollut mukana etenkin kotimaan lennoilla.

Pääministerin omiin lentoihin liittyvistä järjestelyistä on vaikea saada tietoja. Sipilä on toisinaan puhunut julkisuudessa lentämisestään, mutta sen laajuus ja yhdistäminen viranhoitoon on ollut hämärän peitossa. Sipilä ei ollut halukas kommentoimaan asiaa suoraan myöskään tähän juttuun.

Alivaltiosihteeri Timo Lankinen kertoo olevansa siinä käsityksessä, että pääministeri on tehnyt lentonsa vuokralentokoneilla ja osan helikopterilla. Lankisen mukaan valtio ei kuitenkaan virallisesti tiedä, millä koneilla lennot tehdään, onko Sipilän yksityislentojen ohjaimissa yksi vai useampi lentäjä, keitä tarkkaan ottaen on kyydissä ja paljonko virkamatkojen lentäminen yksityiskoneella Sipilälle maksaa.

Kulujen osalta ihan pienestä Sipilän ”lahjasta” valtiolle ei ole kyse. Pienimpien yksityiskoneiden vuokrahinnat alkavat muutamasta sadasta eurosta per tunti, kun taas helikopterin vuokra voi helposti olla 1 500 euroa tunnilta. Myös konetyyppi vaikuttaa hintaan.

Varovaisesti arvioiden Helsingistä käynti Oulussa pienellä potkurikoneella voi maksaa 4 000–5 000 euroa. Cessna 525 -suihkukoneella vuokra on jo noin 10 000 euroa. Pääministerin neljäntoista yksityislennon kokonaiskustannukset, sisältäen kaksi ulkomaanlentoa ja helikopterilentoja, nousevat siten satoihintuhansiin euroihin.

Pääministeri Juha Sipilän ohjaama suihkukone laskeutui Maarianhaminan lentokentälle Ahvenanmaalle 30. kesäkuuta 2016.
Pääministeri Juha Sipilän ohjaama suihkukone Maarianhaminan lentokentälle Ahvenanmaalle 30. kesäkuuta 2016. © STEFAN ÖHBERG / NYA ÅLAND / LEHTIKUVA

Pääministerin matkustamisesta ei ole olemassa valtionhallinnossa tarkkoja säännöksiä. Jos Sipilä ilmoittaa, että hän tekee virkamatkansa omalla kulkuvälineellään ja omaan piikkiinsä, valtioneuvoston kansliaa ei sen kummemmin kiinnosta, miten se tapahtuu.

”Kaikki ministerit, myös pääministeri, hyväksyvät itse omat virkamatkansa, eli he arvioivat itse virkamatkan tarpeen ja siihen liittyvät asiat”, sanoo Timo Lankinen.

Eikö pääministerin itsenäinen lentely ole turvallisuusriski?

”Lentämisessä ovat käytössä lentämisen protokollat. Kunhan luvat ovat kunnossa, turvallisuuden kannalta on ihan sama, kuka sitä konetta lentää. Ehkä sillä voi olla jotain merkitystä, onko takana 6 000 vai 10 000 lentotuntia, mutta ei muuten”, kommentoi valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo.

Aiemmin Sipilä on kertonut lentotunteja olevan takana noin 2 000. ”Olemme arvioineet tilanteen turvallisuuden näkökulmasta emmekä ole nähneet tarpeelliseksi rajoittaa pääministerin lentämistä. Pääministeri ajaa myös joskus itse autolla, ja kulkee jalkakäytävällä ja suojatiellä”, Ylitalo jatkaa.

Kysymykseen siitä, saisiko Sipilä ajaa itse virka-autoaan, turvallisuusjohtaja Ylitalo sen sijaan suhtautuu kriittisesti. ”Virka-autoja ajavat kokeneet, koulutetut kuljettajat. Sillä luodaan turvallisuutta. Näin toimitaan myös siksi, että pääministerin aika ei kulu ajamiseen, vaan hän voi käyttää siirtymät johonkin muuhun. En näe sellaista tilannetta, että pääministeri ajaisi itse, vaan kyllä siinä varmaan keskusteltaisiin, että voi ajaa omalla ajalla.”

Trafi: ”Operoinnin osalta vastuu on kapteenilla.”

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ei näe ongelmaa pääministerin lentämisessä eikä matkustajien kuljettamisessa.

”Miksi ei? Matkustajia voi ottaa kyytiin autossakin. Operoinnin osalta vastuu on kapteenilla. Tietysti yksityislennoille ja ansiolennoille asetetut normit eivät ole samoja. Kun menet toisen kuljettamaan kulkuneuvoon yksityisesti, se on eri asia kuin vaikka taksiautoilussa”, sanoo ylijohtaja Pekka Henttu Trafista.

Ilmailulain mukaan vastuut henkilöistä ja omaisuudesta ovat vahinkotilanteessa samat riippumatta siitä, onko kyseessä yksityislento vai kaupallinen ilmakuljetus. Ansiolennoilla matkustajille taataan kuitenkin tietty vähimmäiskorvaus.

Pääministerin esikunnasta myönnetään, että jonkinlaista säätöä Sipilän lentäminen on aiheuttanut.

”Kyseessä on ollut poikkeuksellinen järjestely, mutta ei näitä nyt laittomastikaan ole tehty. Varmasti kyse on ollut osin myös siitä, että ei ole ollut sopivia speksejä olemassa valtionhallinnossa”, selittää Sipilän erityisavustaja Riina Nevamäki.

Sipilä on aiemmin kertonut lentäneensä Atlantin yli.

Juha Sipilä ryhtyi lentämään virkamatkojaan melko pian aloitettuaan pääministerinä, syyskuussa 2015. Ensimmäinen matka suuntautui kotiseudulle Ouluun, matkan syyksi on valtioneuvoston kanslian listaukseen tilauslentokoneella suoritetuista virkamatkoista merkitty Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjägaala ja Heikinharjun vastaanottokeskukseen tutustuminen.

Juha Sipilän Trafiin rekisteröidyistä lentolupakirjan tiedoista selviää, että hän saa lentää yksi- ja kaksimoottorisia pieniä potkurikoneita. Lisäksi häneltä löytyvät kelpuutukset Cessna 525:n sekä helikopterin lentämiseen. Yksityislentojen lisäksi hän voisi myös toimia lentäjänä lentoyhtiön palveluksessa.

Sipilän nimiin ei ole tällä hetkellä rekisteröity yhtään lentokonetta. Hän on myös luopunut osuudestaan helikopterissa, jonka hän omisti aiemmin yhdessä kahden muun liikemiehen kanssa. Kolmikko maksoi Eurocopter EC120 -kopterista vuonna 2012 lähes 750 000 euroa.

Pieniä potkurikoneita saa vuokrattua melko helposti, mutta toisin on suihkukoneiden laita. Cessna 525 -merkkisiä liikesuihkukoneita on rekisteröity Suomeen kaksi, ja ne molemmat kuuluvat Scanwings-nimiselle osakeyhtiölle. Cessna 525:n kantomatka on 2 900 kilometriä. Sillä voi helposti lentää kotimaassa ja Euroopassakin, mutta esimerkiksi yli 5 000 kilometrin päähän Mongoliaan sillä ei pääse ilman välilaskua. Pääministeri on kuitenkin lentänyt sinne.

”Silloin ainoa mahdollisuus on ollut tehdä yksi tai useampi välilasku jonnekin Keski-Venäjälle”, arvioi kokenut lentäjä, joka haluaa esiintyä nimettömänä.

Kysymyksiä herättää lentäjän mukaan myös se, kuka silloin on tehnyt lentosuunnitelmat, esimerkiksi jokaisen EU:n ulkopuolisen valtion ylilennosta pitää tehdä erikseen anomus. ”Yksityislennolle ei myöskään ole mahdollista saada erityistä ’state’-statusta, joka liitetään tavallisesti ministereitä kuljettaviin ansiolentoihin. Statuksen avulla lennonjohto näkee, että koneessa on matkustajana ministeritason henkilö, jolloin lentoa kohdellaan sen mukaisesti.”

Sipilä on aiemmin kertonut lentäneensä Atlantin yli, mahdollisesti jopa useita kertoja. Myös nämä lennot onnistuvat Cessna 525:n tyyppisellä koneella vain siten, että matkan aikana tehdään välilasku, tyypillisesti Islannissa tai Grönlannissa.

Scanwingsin edustajat eivät kommentoi Sipilän lentämistä.

Toki pääministeri suostuu istumaan yksityiskoneessa myös matkustajana, ainakin jos kyse on pidemmästä matkasta. Vuokrakoneilla lentäminen on liiketoimintaa, eivätkä charter-yritykset kerro ulkopuolisille korkea-arvoisista, usein varakkaista, asiakkaistaan.

Esimerkiksi Jetflite Oy, joka on useimmiten vastannut Sipilän lennättämisestä Brysseliin, kieltäytyy toimitusjohtajansa Elina Karjalaisen suulla kommentoimasta asiaa. Näin siitä huolimatta, että Jetflite on voittanut valtioneuvoston kanslian järjestämän julkisen tarjouskilpailun pääministerin kuljetuksista. Kun Sipilä ei lennä itse, ministeriö on velvoitettu tilaamaan pääministerin yksityislennot Jetflitelta. Matka Jetfliten koneella Helsingistä Brysseliin ja takaisin maksaa noin 30 000 euroa.

Suurin osa Sipilän Brysselin-yksityislennoista on ollut matkoja EU-neuvoston kokouksiin, jolloin neuvosto korvaa matkakulut usein kokonaan. Korvaus on mennyt valtion kautta suoraan Jetflitelle, joka on monialakonserni Wihurin tytäryhtiö. Tästä huolimatta Jetflite, lentämistä harrastavan, konsernia johtavan Antti Aarnio-Wihurin lempilapsi, on tahkonnut jo vuosia miljoonatappioita.

Suomi on niin pieni markkina, että Jetfliten lisäksi täällä toimii vain yksi toinen merkittävä liikelentoja tekevä yhtiö, Scanwings Oy.

Scanwingsin edustajat eivät kommentoi Sipilän lentämistä, vaikka pääministerin on käytännössä pakko lentää heidän koneillaan. ”Meillä on monen tyyppisiä asiakkaita, liikelentojen lisäksi myös ambulanssi- ja elinsiirtokuljetuksia ja mittauslentoja”, sanoo Anssi Viljanen, Scanwingsin hallituksen puheenjohtaja.

Jetfliten koneilla Sipilä ei lennä, eikä hänellä olisi isompiin koneisiin edes kelpuutuksia.

Lennoillaan Sipilä on antanut valtiolle merkittävän rahallisen tuen.

Syyskuussa Sipilä kävi Israelin pääministerin Simon Peresin hautajaisissa. Kuljetukset hoiti Jetflite. Käynti yksityiskoneella 3 200 kilometrin päässä sijaitsevassa Jerusalemissa maksoi veronmaksajille 65 000 euroa. Summaa ei kuitenkaan voi verrata esimerkiksi Sipilän heinäkuisen Mongolian-matkan kuluihin, koska Jetfliten koneet ovat suurempia ja korkeatasoisempia kuin Cessna 525, ”ilmojen Lada”, kuten kokenut lentäjä luonnehtii.

Lentäjäpiireissä herättää ihmetystä se, että Scanwingsillä on varaa pitää lentueessaan kahta Cessna 525:ttä. Trafin mukaan koneista toinen rekisteröitiin yhtiön nimiin vuonna 2010 ja toinen tämän vuoden alussa. Scanwings on mitä ilmeisimmin onnistunut hankkimaan hyviä asiakkaita, joista yksi on Juha Sipilä. Yhtiön tulos on tappiollisen vuoden 2013 jälkeen noussut plussalle.

Sipilä on käynyt Brysselissä Scanwingsin lennättämänä pääministerikaudellaan vain kerran, jolloin kulut olivat ”vain” reilut 7 000 euroa. Useimmiten sama matka Jetfliten luksuskoneella maksaa noin neljä kertaa enemmän.

”Meidän on kuitenkin käytettävä pääsääntöisesti Jetfliten palveluja, koska valtiolla on yhtiön kanssa voimassa oleva puitesopimus. Vain yksittäisissä tapauksissa voimme pyytää tarjousta muilta. Olemme pohtineet, onko lentäminen liian kallista. Suomi on liian pieni markkina. Jetfliten hinta on hyvin korkealla”, myöntää alivaltiosihteeri Timo Lankinen.

Lentämällä osan virkamatkoistaan itse Juha Sipilä on antanut Suomen valtiolle merkittävän rahallisen tuen. Samalla hän on myös ostanut matkoilleen ja niiden kuluille yksityisyyden, jota ei yleensä voi pääministerin virkamatkoille mitenkään saada.

Pääministerin erityisavustaja Riina Nevamäki, pelottaako Sipilän kyydissä?

”Ei todellakaan. Hän on hyvä ja tarkka, kuten kaikissa muissakin töissään.”

Juttu on julkaistu ensi kerran Suomen Kuvalehdessä 48/2016.