Selvitys vahvisti: Malmin kentän esirakentamisesta valtavat hiilipäästöt – Parempia materiaaleja kehitetään, Helsinki ei aio odottaa

Toistaiseksi Malmi työllistää lähinnä juristeja. Kaupungin ja ilmailijoiden riitaa vuokrasopimuksen irtisanomisesta puidaan käräjillä.

Helsinki
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsingin Malmin lentoasema-alueen esirakentaminen eli savikon muuttaminen 25 000 asukkaan lähiön rakentamiseen kelpaavaksi rakennusmaaksi aiheuttaa ainakin 343 miljoonan kilon hiilidioksidipäästöt. Näin kerrotaan vasta valmistuneessa, Infrayhtiö Rambollin toteuttamassa selvityksessä.

Yksi selvityksen tekijöistä on Helsingin kaupungin massakoordinaattori, projektinjohtaja Mikko Suominen. Hän kuvasi päästöjä ”järkyttäviksi” jo viime loppusyksystä, kun selvityksen tulokset alkoivat valmistua.

Malmin esirakentamisen kokonaispäästöt ovat vielä paljon selvityksessä kerrottuja suuremmat. Laskelmassa selvitettiin vain päästöjä, joita syntyy katujen, puistojen ja pihojen esirakentamisessa. Se tehdään pääosin niin sanotulla pilaristabiloinnilla eli savikkoon kairataan satojatuhansia reikiä, jotka täytetään sementillä.

Lisäksi savikosta on esirakennettava myös ne kohdat, joiden päälle nousee taloja.

Talojen alle juntataan teräsbetonipaaluja, joissa yhdistyvät kaksi kasvihuonekaasujen kannalta ongelmallisimpiin kuuluvaa teollista tuotetta eli sementti ja teräs.

Niistä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ei ole otettu mukaan laskelmaan, koska talojen täsmälliset paikat ja niin muodoin myös esirakentamistarve täsmentyvät vasta yksityiskohtaisen kaavoituksen myötä.

Koko esirakentamisurakan hoitaa ja maksaa Helsingin kaupunki. Malmista vastaavan projektipäällikön Kimmo Kuisman mukaan kaupunki tarjoaa rakentajille valmiiksi esirakennettuja tontteja.

Destian vuonna 2017 tekemän rakennuttamisselvityksen mukaan katujen, puistojen ja pihojen esirakentaminen maksaa kaupungille noin 300 miljoonaa euroa.

Talojen pohjan vahvistaminen maksaa kaupungille halvimmillaan 80 euroa, kalleimmillaan jopa 470 euroa kerrosneliömetriltä. Osaa kentän reuna-alueilla olevista tonteista ei tarvitse esirakentaa lainkaan.

Kaupungin on kustannettava myös kunnallistekniikka ja raitiotieyhteys. Kaupungin investoinnit nousevat vähintään puoleen miljardiin euroon. Suunnitellulla asukasmäärällä kaupunki ei konsulttiyhtiö FCG:n arvion mukaan saa omiaan takaisin.

 

Malmin esirakentamisen satojentuhansien tonnien hiilidioksidipäästöt sopivat huonosti kaupungin keskeiseen tavoitteeseen, hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2035 mennessä.

Hiilineutraalisuus edellyttää päästöjen leikkaamista 80 prosentilla. Loput 20 prosenttia hoidetaan kompensoimalla eli niin, että Helsinki huolehtii päästöjen vähentämisestä muualla.

Hiilineutraali Helsinki eli HNH-suunnitelmat on koottu 129-sivuiseksi toimintaohjelmaksi. Esirakentamisesta ja sen päästöistä ohjelmassa ei juuri puhuta.

Kuitenkin yksin Malmin esirakentaminen aiheuttaa saman suuruusluokan päästöt kuin mitä on mahdollista saavuttaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta parantamalla (576 000 tonnia).

Päästöjen osalta avainaine on sementti, jota käytetään ns. pilari- ja massastabiloinnissa. Sementin osuus kaikista Malmin esirakentamisen päästöistä on yli 95 prosenttia. Valtavien sementtimäärien kuljetus satojen kilometrien päästä, lähinnä Paraisilta ja Lappeenrannasta, ja työkoneiden vuosia kestävä käyttö aiheuttavat vain vähän päästöjä sementtiin verrattuna.

Raportti valaa kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Tekniikka kehittyy ja teräs- ja sideaineteollisuuden sekä työkoneiden kehitys pienentää päästöjä.

Laskelmat on tehty perinteisellä suomalaisella sementillä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat noin 600 kiloa sementtitonnia kohti. Uusilla, kierrätyspohjaisilla sideaineilla voidaan päästä selvästi alle 50 kiloon.

Malmin esirakentaminen pyritään raportin mukaan toteuttamaan ”suurelta osin vaihtoehtoisin ratkaisuin, joilla hiilidioksidipäästöt voivat jäädä jopa alle kolmannekseen tässä raportissa esitetyistä”.

Ongelmana on kuitenkin ajoitus.

Teräsyhtiö SSAB:n nettisivujen mukaan uudenlaisen, tuotantovaiheessa vain vähän tai ei lainkaan hiiltä päästävän teräksen valmistus alkaa jo 2026 mutta kokonaan hiilivapaaksi tuotanto kehitetään vasta 2045 mennessä.

Suuren sementinvalmistajan Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti sanoo, että tuotannon päästöjä yritetään pienentää ja on pienennettykin koko ajan. Alle 50 prosentin päästövähennyksiin päästään kuitenkin vasta vuoden 2040 jälkeen.

 

Jos kaupunki ottaa tosissaan ilmastonmuutoksen ja hiilineutraalin Helsingin, eikö sen kannattaisi odottaa, kunnes käytettävissä on nykyistä sementtiä parempia vaihtoehtoja ja esirakentamisen päästöjä pystytään oikeasti vähentämään.

”Ei käy”, sanoo Malmista vastaava projektipäällikkö Kimmo Kuisma.

Malmin rooli Helsingin asuntotuotannossa tällä vuosikymmenellä on niin tärkeä, ettei aikataulua ole mahdollista siirtää.

”Tavoitteita ei saavuteta, ellei asiassa edistytä koko ajan. Mitään ei pystytä viivyttämään sen vuoksi, että odotettaisiin tekniikan kehittymistä.”

Hänen mielestään tärkeintä juuri nyt on saada kenttä mahdollisimman nopeasti kaupungin hallintaan.

 

Tattarisuon muuttaminen sementtisuoksi ei silti pääse alkuun ihan heti. Pikaisten toimien esteenä eivät kuitenkaan ole ilmastohuolet vaan kenttää käyttävät ilmailijat.

Kaupunki halusi häätää kentällä kolmen vuoden ajan lentotoimintaa harjoittaneen Malmin lentokenttäyhdistyksen jo vuodenvaihteessa. Yhdistys riitautti vuokrasopimuksensa irtisanomisen ja liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti pitävänsä kentän pitoluvan voimassa, kunnes riitaan on saatu lainvoimainen ratkaisu.

Kaupunki ei halua neuvotella yhdistyksen kanssa, joten kiistaa käydään nyt käräjäoikeudessa.

Osapuolet nostivat siellä turvaamiskanteet.

Kaupunki vaati alueen välitöntä luovuttamista häädön uhalla ja yhdistyksen omaisuuden takavarikoimista 142 000 euron edestä. Lentoasemayhdistys vaati kohtuuttomana pitämänsä vuokrasopimuksen muuttamista toistaiseksi voimassa olevaksi. Aikaisintaan kaupunki voisi irtisanoa sen vuoden 2022 lopussa puolen vuoden irtisanomisajalla.

Käräjäoikeus hylkäsi molemmat turvaamiskanteet. Nyt käsitellään niin sanottua pääjuttua eli vuokrasopimuksen irtisanomisen laillisuutta.

Kaupunki sanoo turvaamiskanteiden asiakirjoissa olevansa varma voitostaan, mutta myöntää, että asian ratkaisu venyy ”maltillisestikin arvioiden reilulla puolella vuodella”.

Kaupungin juristi Jenni Rope muistuttaa myös, että käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa.

Lentotoiminta Malmilla voi siis jatkua hyvinkin pitkään ja toistaiseksi Malmi työllistää maanrakennusurakoitsijoiden asemasta lähinnä juristeja.

Myös seuraava iso riita on jo näköpiirissä.

Kaupunki neuvottelee kentän vuokraamisesta lähes koko kesäksi kolmeen eri tilaisuuteen. Näistä ensimmäinen on 9.–10.5., toinen, 3.6.–20.7. ja kolmas 27.7.–14.8.

Arvio vuokratuotoista on 150 000 euroa. Vuokraamisia hoitaa Tukkutori. Tapahtumien sisällöstä ei tässä vaiheessa ole saatavissa tarkempaa tietoa.