Ruotsi vastaan matematiikka: Valitse pienempi paha yo-kirjoituksiin – Vieraskieliselle molemmat hankalia

Lukiossa menestyminen on usein vaikeaa jopa toisen polven maahanmuuttajille.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vielä vuosi sitten Nuki Jangkrajang ajatteli, että kirjoittaisi ylioppilaaksi tänä keväänä. Toisin kävi.

“En päässyt matematiikan kursseista läpi”, Jangkrajang kertoo.

Jos ei läpäise pakollisia kursseja, ei voi osallistua kirjoituksiin. Jangkrajang joutui toteamaan, että aloittaa kirjoitukset vasta ensi syksynä.

Matematiikka on maahanmuuttajataustaisille lukiolaisille yksi yleisimmistä kompastuskivistä.

Jangkrajang on jo päättänyt, ettei hän kirjoita matematiikkaa. Hän valitsee pakollisista kirjoitettavista mieluummin ruotsin.

Monelle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle ruotsi on kuitenkin matematiikan lisäksi toinen painajainen.

Matematiikan hankaluuteen on selkeä syy: kielitaito. Kun suomi ei ole äidinkieli, on usein vaikea ymmärtää matematiikassa käytettyjä käsitteitä tai kääntää sanallisia tehtäviä matematiikan kielelle. Nykyisin lyhyen matematiikan kokeessa on tehtävä kymmenen tehtävää, joista kuusi on enemmän tai vähemmän sanallisia.

Matematiikan kieli ei ole aina helppoa umpisuomenkielisillekään.

”Piirrä kuvaaja, josta käy ilmi perintöveron suuruus prosentteina perinnön arvon funktiona, kun perinnön suuruus on välillä 0 € ja 60 000 €”, kehotettiin esimerkiksi kevään 2016 lyhyen matematiikan kokeessa.

Ruotsin hankaluus sen sijaan on pieni mysteeri, sillä tutkimusten mukaan monikielisten on muita helpompi oppia uusia kieliä.

Peruskoulusta on mahdollista selvitä melko pinnallisella kielitaidolla.

Vieraskielisten oppilaiden vaikeudet ovat alkaneet nousta esiin, koska yhä useampi maahanmuuttajataustainen jatkaa peruskoulusta lukioon.

Kun Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi selvitti yhdeksäsluokkalaisten, suomea toisena kielenä (s2) opiskelevien suomen taitoa, se osoittautui hyväksi.

Silti se ei tahdo riittää lukio-opinnoissa menestymiseen.

Huolestuttavinta on se, että edes toisen polven maahanmuuttajien kielitaito ei tahdo riittää lukiossa.

”Hyvä suullinen kielitaito voi peruskoulussa hämätä”, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

Nissilän mukaan on mahdollista, että peruskoulusta selviää melko pinnallisella kielitaidolla. Lukiossa onkin sitten pystyttävä omaksumaan laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia ja pystyttävä ottamaan haltuun kunkin oppiaineen käsitteet.

Kansainvälisesti vertailtuna Suomen vieraskieliset pärjäävät koulussa hyvin, mutta suomalaisten keskuudessa he ovat kovassa seurassa.

”Pisa-tulosten huippumaassa ei pääse helpolla”, Nissilä sanoo.

Nissilä on ollut s2-ylioppilaskokeen sensorina vuodesta 2004. Hänen mukaansa vieraskielisten taidot ovat parantuneet huikeasti siitä, mitä ne olivat aiemmin.

”Enää ei tulla edes yrittämään niin heikoilla taidoilla kuin ennen.”

Vaikka vieraskieliset yhä useammin saavatkin valkolakin, jatko-opintoihin pyrittäessä he jäävät Nissilän mukaan helposti suomenkielisten jalkoihin.

”Matematiikka oli minulle jo pienenä vaikeaa. Ja sitten tavallaan luovutin.”

Thaimaassa syntynyt Jangkrajang on asunut Suomessa pian kymmenen vuotta ja opiskellut alakoululaisesta saakka suomalaisessa peruskoulussa.

”Matematiikka oli minulle jo pienenä vaikeaa. Ja sitten tavallaan luovutin”, hän toteaa.

Karvin tuore arvio osoittaa, että matematiikan osaaminen eriytyy usein jo varhaisina kouluvuosina. Tämä koskee kaikkia, myös suomea äidinkielenään puhuvia oppilaita.

Erot matematiikassa kasvavat peruskoulun yläluokilla, ja lukiossa ne suorastaan repeävät. Lukiolaisista 13 prosenttia ei kirjoita matematiikkaa, ja heidän taitonsa ovat aineessa heikoimmat. Ne eivät lukiossa kehity vaan pysyvät peruskoulussa saavutetulla tasolla.

Jangkrajang opiskelee Helsingin yhteislyseon lukiossa, mutta maaliskuisena keskiviikkoiltana hän suunnistaa Mäkelänrinteen lukioon. Tarkoitus on suorittaa kaksi pakollista matematiikan kurssia iltalukiossa.

Opettaja Helinä Hellgren-Pekkanen kirjoittaa taululle suoran yhtälön. Sitä on käyty läpi viime viikolla, kun kurssi alkoi. Jangkrajang on nyt mukana ensimmäistä kertaa. Kirjatkin unohtuivat kotiin, kun tuli kiire.

”Kamalaa, ei ala hyvin”, Jangkrajang moittii itseään.

Hellgren-Pekkanen selittää tunnin asian: kun tietää suoran kaksi pistettä tai yhden pisteen ja kulmakertoimen, voi muodostaa suoran yhtälön. Sitten laskemaan: Tee yhtälö suoralle, joka kulkee pisteiden (4, 8) ja (2, 4) kautta.

Kymmenkunta opiskelijaa ryhtyy laskemaan tehtäviä, opettaja kiertää luokkaa ja käy vuorotellen jokaisen luona auttamassa. Hän tietää, että tämä kurssi on vieraskielisille erityisen vaikea. Tehtävissä on muun muassa paljon lauseenvastikkeita, mikä vaikeuttaa niiden ymmärtämistä – ja aivan turhaan, voisihan kun-lauseitakin käyttää.

Kahdeksan aikaan tunti lähestyy loppuaan. Jangkrajang peittää haukotuksen kädellään. Hän on saanut pari tehtävää tehtyä. Olo on aika tyytyväinen: vaikeaa, mutta ei mahdotonta, ja opettaja on kiva.

”Ei kyllä olisi pitänyt olla viime viikolla poissa.”

 

Elvin Akdogan. © Anni Koponen

JangkrajAngin ystävä Elvin Akdogan jännittää. Hän on  päättänyt kirjoittaa matematiikan sijaan ruotsin, ja kirjoitukset ovat maanantaina. Ruotsi hermostuttaa Akdogania enemmän kuin mikään muu kirjoitusten aineista.

Opetushallituksen Nissilä epäilee, että yksi syy ruotsin vaikeuteen on se, että vieraskielisillä oppilailla ei juuri ole kontakteja toiseen kotimaiseen kieleen.

Akdogan vahvistaa. Hän ei ole koskaan ennen kiinnittänyt huomiota siihen, että joku puhuisi ruotsia. Mutta nyt, kun hän on päntännyt kirjoituksia varten, hän on alkanut kuulla sitä kaikkialla.

”Tuokin perhe puhuu ruotsia”, hän supattaa kahvilassa.

Akdogan on Suomessa syntynyt toisen polven maahanmuuttaja, jonka kotona puhutaan turkkia ja kurdia. Viikonloppuna hän aikoo ottaa omanlaisensa kielikylvyn.

”Katson koko viikonlopun turkkilaisia sarjoja Netflixistä, mutta laitan tekstit ruotsiksi.”

 

Suomen Kuvalehti seuraa neljän Helsingin yhteislyseon lukiolaisen opiskelua. Lue täältä, kuinka yhä useampi vieraskielinen haluaa nykyään valkolakin.