Yhä useampi vieraskielinen haluaa valkolakin: Suomi toisena kielenä -kirjoittajien määrä kolminkertaistui

Vieraskielisten opinnot sujuvat usein hitaammin ja heikommin kuin suomea äidinkielenään puhuvilla.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

’Hiuksetkin aivan sekaisin”, totesi Nafisa Denged tultuaan ulos salista, jossa oli juuri osallistunut kevään suomi toisena kielenä -ylioppilaskirjoituksiin.

Suomessa syntynyt, äidinkielenään somalia puhuva Denged kuuluu kasvavaan joukkoon. Yhä useampi maahanmuuttajataustainen nuori valitsee ammattiopintojen sijaan lukion ja kirjoittaa ylioppilaaksi.

Tämän kevään suomi toisena kielenä eli s2 -kirjoituksiin oli ilmoittautunut kaikkiaan 1 011 oppilasta. Vuosikymmen sitten, keväällä 2007 saman oppiaineen kirjoituksiin osallistui vain 360 oppilasta.

Vieraskielisten oppilaiden virta näkyy lukioissa muutenkin: heidän määränsä kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2015 noin 30 prosenttia, mikä tarkoittaa suunnilleen 1 500:aa opiskelijaa.

Ensimmäisen kerran s2-kirjoitukset järjestettiin vuonna 1996, jolloin vieraskielisiä oli Suomessa kaikkiaan yli 70 000. Nyt heitä on noin 330 000. Vieraskielisiä ovat ne, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Äidinkielenään suomen kirjoitti tänä vuonna lähes 27 000 kokelasta, eli vieraskielisiä on edelleen vain muutama prosentti abiturienteista.

”Lopetin just noihin sanoihin: tästä paikasta en luovu.”

Neljän ja puolen tunnin rutistuksen jälkeen Nafisa Denged oli tyytyväinen.

”Ihan ok meni”, hän totesi, kietaisi hiukset takaisin nutturalle ja huivin napakasti päällle. ”Ainakin pääsen läpi.”

Neliosaisessa kokeessa lujimmille otti tekstin ymmärtäminen.

”Siinä meni varmaan kaksi tuntia!”

Helpoin osa oli Dengedin mielestä niin sanottu produktiivinen aukkotehtävä, jossa on taivutettava sanat oikeaan muotoon: “Luonnossa __1__ on myönteisiä vaikutuksia mieleen ja kehoon.” Aukkoon tulee sana “liikkuminen” oikeassa muodossaan.

”Koska me puhutaan paljon suomea, sanat tulevat ihan luonnostaan.”

Lisäksi kokeessa piti lukea esitetty väite ja kommentoida sitä sekä kirjoittaa 250–300 sanan kirjoitelma. Denged kirjoitti lempipaikastaan otsikolla Tästä paikasta en luovu”. Hän kertoi puistomaisesta, metsäisestäkin Kumpulasta Helsingissä, aivan Itä-Pasilassa olevan kotinsa vieressä.

”Hioin sen lopun tosi tarkasti ja lopetin just noihin sanoihin: tästä paikasta en luovu.”

 

Denged kirjoittaa ylioppilaaksi Helsingin yhteislyseon lukiosta, joka sijaitsee itähelsinkiläisessä Kontulassa. Lukion oppilaista jo yli viidennes on vieraskielisiä, kertoo koulun rehtori Jussi Sutinen.

”Se luku on lähtenyt viiden viime vuoden aikana merkittävästi nousuun”, Sutinen sanoo.

Yhteislyseon peruskoulussa vieraskielisiä oppilaista on lähes kolmannes, mikä ei ole pääkaupunkiseudulla poikkeuksellista.

S2-kirjoituksiin voi osallistua, vaikka olisi opiskellut tavallista lukion äidinkieltä. Jo lukuvuonna 2012–2013 kuitenkin yli puolet maan lukioista tarjosi erillistä s2-opetusta. Vieraskieliset oppilaat keskittyvät enimmäkseen pääkaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin.

S2-opintojen tavoitteena on niin sanottu itsenäinen kielitaito. Se ei vastaa äidinkieltä, mutta antaa sellaiset suomen kielen taidot, että opiskelijat selviävät niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin.

Ylioppilaskoe testaa, miten hyvin oppilas ymmärtää lukemaansa suomenkielistä tekstiä, hallitsee sanastoa, kielen rakenteita ja ilmauksia ja pystyy tuottamaan erilaisia tekstejä.

Suomen Kuvalehti seuraa neljän lukiolaisen elämää.

Vieraskielisten oppilaiden menestys lukio-opinnoissa on kuitenkin heikompaa kuin muilla. He myös käyvät lukion hiukan muita hitaammin.

”Kolmen ja puolen tai neljän vuoden oppilaita on paljon”, Sutinen sanoo.

Kun Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvioi s2-oppilaiden kielitaitoa peruskoulun päättyessä, se todettiin hyväksi mutta silti helposti riittämättömäksi jatko-opintoja ajatellen.

Vieraskielisten oppilaiden heikompaa menestystä on selitetty monilla seikoilla, mutta tyhjentävää vastausta ei ole löydetty.

Kielitaito on keskeinen asia, mutta siihenkin vaikuttavat monet tekijät, kuten Suomessa asuttu aika, oma äidinkieli, motivaatio ja sosioekonominen asema. Samat tekijät vaikuttavat muuhunkin opintomenestykseen sekä suoraan että kielitaidon kautta.

Suomen Kuvalehti seuraa neljän maahanmuuttajataustaisen nuoren lukio-opintoja. Nafisa Denged sekä hänen ystävänsä Akon Kulang, Nuki Jangkrajang ja Elvin Akdogan opiskelevat kaikki Helsingin yhteislyseon lukiossa. Kaikki neljä käyvät lukiota kolmatta vuotta, mutta jokaisella on oma opiskeluvauhtinsa, omat vaikeat aineensa ja omat vahvuutensa.