Rasvakapina? Karppaus yleistyy, THL pelkää seurauksia

Kotimaa 11.3.2011 07:00

Yhä useampi suomalainen hylkää viralliset ravintosuositukset ja kokee elävänsä terveemmin kuin ennen.

Ruokaympyrä Millaisia ravintoympyrät ovat olleet eri vuosikymmenillä? Klikkaa kuvaa, näet vastauksen. Kuvat Jukka Pakarinen.

Karppaajat eli vähähiilihydraattisen ja runsasrasvaisen ruokavalion noudattajat uskovat, että syy nykyisiin ongelmiimme – ylipainoon ja aikuisiän diabetekseen – löytyy vääränlaisista ruokailutottumuksista.

He kyseenalaistavat virallisen liturgian tyydyttyneen rasvan vaaroista ja syyttävät nykyihmisen huonosta terveydestä sokereita ja tärkkelystä, ei rasvaa. Karppaajat syövät vapautuneesti voita, kermaa, lihaa ja rasvaisia juustoja. Sen sijaan he välttävät perunaa, pastaa, leipää ja kaikkea sokerista.

Kuluttajien ostokäyttäytymisessä karppauksen suosio näkyy jo: Valio kertoo voin myynnin ampaisseen nousuun vuosikymmenien laskun jälkeen.

Tammikuussa Valio teki uuden ennätyksen voin myynnissä, vaikka perinteisesti tammikuussa rasvaisten tuotteiden suosio aina vähenee.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on huomannut ilmiön yleistyneen ja pelkää, että seuraukset kansanterveydelle ovat vakavat.

”Sydänkuolleisuus seuraa hyvin herkästi veren kolesterolitasoa. Jos tässä tulee jotain olennaista takapakkia, se näkyy kyllä erittäin nopeasti sydänkuolleisuuden listääntymisessä”, sanoo THL:n pääjohtaja Pekka Puska Suomen Kuvalehdessä 10/2011.

Asiantuntijat ovat kuitenkin hyvin eri linjoilla siitä, mitkä ovat tyydyttyneiden rasvojen terveysvaikutukset.

Viime vuonna ilmestyi laaja, kansainvälinen yhteenvetotutkimus tyydyttyneen rasvan ja sydän- ja verisuonitautien yhteydestä. Sen aineistona oli lähes 350 000 ihmistä ja tulos oli, että tyydyttyneellä rasvalla ei ollut yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin.

Valion entinen tutkimusjohtaja, professori Kari Salminen ihmettelee, miksi Suomessa ei oteta näitä ja muita vastaavia tuloksia huomioon vaan yhä kehotetaan ihmisiä välttämään tyydyttyneitä rasvoja.

Pohjoismaisia ravintosuosituksia uudistetaan parhaillaan, ja niiden pohjalta tehdään aikanaan uudet suositukset myös suomalaisille.

Niissä tuskin lisätään tyydyttyneen rasvan saantisuosituksia, kertoo asiantuntijatyöryhmässä mukana oleva dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta.

Fogelholm itse olisi valmis lisäämään rasvan ja vähentämään hiilihydraattien määrää ravinnossamme, mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että lisäys tulisi kerta- ja monityydyttymättömistä kasvirasvoista ja kalasta.

Asiantuntijoiden keskenään ristiriitaisia viestejä kuunnellessa tavallinen kuluttaja on ihmeissään: uskaltaako voita syödä vai ei?

Onko käynnissä rasvakapina? Lue aiheesta lisää SK:n numerosta 10/2011 (ilm. 11.3.).

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.