2. luokan Posti

Tilastoja kaunistellaan. Kirjeet hautautuvat kuukausiksi laatikkoon. Koneellinen lajittelu pakottaa virheisiin. Asiakkaita kohdellaan eriarvoisesti. Perustehtävä kärsii uusien palvelujen vuoksi. Työntekijät kertovat, miksei posti enää kulje. ”Nyt on pakko jakaa väärin.”

Kotimaa 04.09.2019 20:45
Teksti Ilkka Pernu kuvat Marjo Tynkkynen

Kirjailijat Tommi Kinnunen ja Siri Kolu olivat kirjeenvaihtotovereita jo 1980-luvulla, mutta harrastus oli hiipunut. Alkukesästä he alkoivat lähettää toisilleen käsinkirjoitettuja kirjeitä. Pitkiä 15–20-sivuisia tekstejä syntyi vauhdilla. Kesän aikana kirjailijat ehtivät lähettää 12 kirjettä.

Perille saapui vain kahdeksan.

”Tähän mennessä Posti Group on hukannut 30 % kirjeistämme”, Kinnunen kertoi elokuun puolivälissä Twitterissä.

Osan kirjeistä hän postitti kotinsa vieressä olevasta kirjelaatikosta Turusta, osan kesämökiltään Laitilasta. Twitter-viestiketjussa monet muut avautuivat tapauksista, joissa Posti on hukannut kirjeitä ja muita lähetyksiä.

Postin jakeluongelmat nousevat uutisiin säännöllisesti. Kaksi vuotta sitten Helsingin Munkkiniemen asukkaat kertoivat useita kuukausia kestäneistä viivästyksistä. Viime maaliskuussa Yle uutisoi laajoista toimitusvaikeuksista Tampereella. Postin edustajat ovat vastanneet kritiikkiin lähes aina samalla tavalla: yksittäistapauksia.

Postin työntekijät kertovat muuta. Tätä juttua varten on haastateltu kymmentä Postin lajittelussa ja jakelussa työskennellyttä esimiestä, pääasiassa Etelä-Suomesta, jossa ongelmat ovat suurimpia. He eivät halua asemansa vuoksi esiintyä jutussa omalla nimellä.

He kertovat epätoivoisesta tilanteesta. Posti ei selviydy lakisääteisistä velvollisuuksistaan.

Haastatellut postilaiset kertovat työmäärän kasvaneen kohtuuttomasti. Kuvituskuva.

Haastatellut postilaiset kertovat työmäärän kasvaneen kohtuuttomasti. Kuvituskuva. © Marjo Tynkkynen

Maanantaina 2. syyskuuta Postin kirje- ja pakettilajittelijat menivät lakkoon kolmeksi päiväksi.

Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn työtaistelun syy oli Postin aie siirtää 700 pakettilajittelussa olevaa työntekijää ja heidän esimiestään Postin tytäryhtiöön, jossa sovelletaan halvempaa työehtosopimusta.

PAUn laskelmien mukaan pakettilajittelussa olevien palkat olisivat pudonneet 30–40 prosenttia. Esimerkiksi 16 vuotta talossa olleen postikeskuksen käsittelijän palkka olisi tippunut 2 400 eurosta 1 660 euroon.

Posti laski tuntipalkkojen pienenevän vain 20–25 prosenttia ja kertoi uusien palkkiomallien palkitsevan laadusta ja asiakastyytyväisyydestä. Parhaimmillaan työstä saisi aiempaa korkeamman korvauksen.

Posti ilmoitti suunnitelmistaan elokuun lopussa. Nopeasti puheenaiheeksi nousi toimitusjohtaja Heikki Malisen 46 000 euron kuukausipalkka. Taloussanomien laskelmien mukaan Malisen saamat palkat ja palkkiot ovat neljässä vuodessa nousseet 65 prosenttia 990 000 euroon vuodessa. Myös Postin johtoryhmän ansiot ovat kasvaneet tuntuvasti.

Maanantaina 2. syyskuuta, lakon ensimmäisenä päivänä, Malinen ilmoitti luopuvansa kahden kuukauden palkasta.

Tiistaina valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd) kertoi, että työsopimusten siirrossa otetaan ”aikalisä” ja että Postin hallitus tekee uuden linjauksen johdon palkoista. Lakko keskeytettiin.

Postin kriisi on yhtä työsopimusriitaa syvempi. Lakkoilmoitus nostatti sosiaalisessa mediassa huolta, mutta myös ivallisen kysymyksen: huomaako kukaan, vaikka posti ei kulje kolmena päivänä?

Postin työntekijät ovat ottaneet kuvia kymmenistä jakamattomista postilaatikoista. Osoitteen selvittämistä odottava posti voi seisoa kuukausia.

Ongelmat alkoivat, kun jaettavan postin määrä kääntyi laskuun 2010-luvun alussa. Vuonna 2009 lähetettiin 900 miljoonaa kirjettä ja korttia, mutta vuonna 2012 enää 800 miljoonaa. Määrä on pienentynyt siitä lähtien noin kymmenen prosenttia vuodessa.

Samaan aikaan Postin ulkomaiset investoinnit tuottivat jättitappioita.

Heikki Malinen valittiin joulukuussa 2012 Postin (tuolloin Itellan) toimitusjohtajaksi. Hänen tehtävänsä oli uudistaa Postia, jonka liiketoimintaa digitaalinen viestintä söi. Alkoi jakelun raju supistaminen.

Keväällä 2014 Posti irtisanoi 400 postinjakajaa. Syntyi kohu, kun heistä puolet palkattiin takaisin määräaikaisina työntekijöinä.

Postinjakajien työtahtia kiristettiin pidentämällä jakoreittejä. Kesäisin, kun jaettavaa oli vähemmän, reittejä oli aiemminkin vähennetty ja pidennetty. Nyt normaaleihin reitteihin ei enää palattu. Jos halusi jakaa kaiken päivän postin, työpäivä venyi helposti yli kymmentuntiseksi.

Kymmenen viime vuoden aikana jakoreitit ovat venyneet kaksinkertaisiksi koko maassa.

Postin työntekijöiden mukaan vuosi 2014 oli vedenjakaja: silloin ensimmäistä kertaa postia alkoi jäädä säännöllisesti jakamatta. Tilanne on heidän mukaansa pahentunut vuosi vuodelta.

Julkisesti Posti kertoo, että se pysyy Viestintäviraston edellyttämissä laatuvaatimuksissa, mutta tuotannon esimiesten mukaan jatkuvista jakeluhäiriöistä ei kerrota julkisuuteen.

Jakelun esimiehillä on velvollisuus raportoida päivittäin jakelujäämistä, mutta useat kertovat jättävänsä raportoimatta. Osa kokee, että heillä on paineita kaunistella tilastoja. Toiset haluavat päästä vähemmällä byrokratialla. Postit jaetaan kaikessa hiljaisuudessa seuraavina päivinä. Jakelujäämiin ei lasketa lajittelussa ja esityössä tapahtuvaa viivettä.

”Jos asiakas ei saa postia, ei häntä kiinnosta pätkääkään, mistä häiriöt johtuvat”, tuotannon esimies kertoo.

Postin jakelussa työskentelevät kertovat, että ongelmat ovat isompia, mitä julkisuuteen kerrotaan. Postin työntekijät ovat ottaneet kuvia eri toimipaikoista, joissa lojuu kymmeniä jakamattomia ja selvittelemättömiä postilaatikoita. Suomen Kuvalehti on nähnyt kuvat.

Toimipisteissä osoitteen selvittämistä odottava posti voi seisoa kuukausia. Posti lupaa, että lähetykset tulisi toimittaa kolmessa päivässä.

Kenelläkään ei ole aikaa.

 

Postinjakelussa pitkään työskentelevillä on usein samankaltainen urapolku. Moni on tullut taloon nuorena. Välivuosi ennen opiskeluja onkin yhtäkkiä venähtänyt kymmenien vuosien mittaiseksi työuraksi. Työntekijät ovat usein kouluttamattomia.

Posti on kuitenkin ollut reilu työnantaja. Palkat on maksettu ajallaan, ja työterveys ja muut edut ovat kohtuulliset. Ennen kaikkea työilmapiiri on ollut hyvä. Postilaiset puhuvat ammattiylpeydestä: posti jaetaan, vaikka menisi ylitöiksi. Nuoria työntekijöitä kehotettiin aikanaan olemaan sopimatta menoa heti työpäivän päätteeksi.

”Minullekin sanottiin, että kuule poika, älä katso työaikaa. Lähde pois sitten, kun työt on tehty. Ei tullut kuuloonkaan, että postia jätettäisiin jakamatta. Tuolla asenteella oli helppo selviytyä poikkeustilanteistakin. Se oli ylpeydenaihe”, kertoo kymmeniä vuosia Postissa työskennellyt tuotantoesimies Hämeestä.

Matala palkkakaan ei harmittanut.

”Posti oli hyvä työpaikka – ei palkan takia kukaan ollut töissä.”

Kun postia alkoi jäädä säännöllisesti jakamatta vuoden 2014 irtisanomisten jälkeen, se oli kova paikka erityisesti vanhoille työntekijöille. Tunnollisimmat tekivät jatkuvasti ylitöitä. Resursseja kiristettiin niin, että sairauslomiin ei voinut varautua.

”Se napsahti nilkoille. Alkuun saatiin hommat hoidettua, kun me esimiehet lähdettiin jakamaan. Kun porukka alkoi kieltäytyä ylitöistä vuonna 2015, ajattelin, nyt viimeistään työnantaja herää tilanteeseen. Tämä ei voi jatkua”, Pirkanmaalla työskennellyt tuotantoesimies kertoo.

Vuoden 2016 alussa Posti aloitti uudet massiiviset tuotannon yt-neuvottelut, joiden seurauksena jakelusta katosi lähes 700 työpaikkaa. Sen jälkeen esimiehetkään eivät enää voineet lähteä tekemään alaisten töitä.

Postin Uudenmaan alueen jakelun pääluottamusmiehen Piia Willbergin mukaan reittien kasvattamiset ja muut kiristykset, joiden vuoksi postia jää jakamatta, ovat työntekijöille henkisesti raskasta.

”Moni työntekijä on ahdistunut, kun ei saa tehdä työtään kunnolla. Moni ajattelee harva se päivä: olen niin paska.”

Aiemmin omasta työstään ylpeät postilaiset eivät enää uskalla kertoa tuntemattomille omaa ammattiaan.

”Ei kukaan enää kehtaa sanoa, missä on töissä. Oikeesti! Hyvässä tapauksessa vain nauretaan päin naamaa, mutta huonossa tapauksessa saat nyrkistä, jos on jäänyt tärkeä posti jakamatta”, sanoo lähes 20 vuotta postilla työskennellyt tuotantoesimies Etelä-Suomesta.

Vuonna 2014 Postin johto esitteli työntekijöille yrityksen uusia kunnianhimoisia suunnitelmia. Visio 2020 -strategiassa Posti olisi vuonna 2020 Suomen paras työpaikka. Vuonna 2018 teetetyssä mainetutkimuksessa Posti oli Suomen huonomaineisimpien yritysten kärkikolmikossa. Edellä olivat kaivosyhtiö Terrafame ja sähkönjakeluyritys Caruna.

”Jos pitää valita, ruokitaanko koululapset vai jaetaanko postit, niin kyllä postit jää jakamatta”, Pirkanmaalla työskennellyt esimies kertoo.

Kun perinteinen kirjeposti alkoi vähentyä, jakajille keksittiin lisätöitä. Postinjaon rinnalle tuli muita palveluita: ateriakuljetuksia, hoivapalveluita, Pauligin kahvikoneiden putsausta toimistoissa, kaupan juomahyllyjen hyllyttämistä – ja ruohonleikkausta.

”Sen muistaa kaikki, vaikka sitä ei ole enää pariin vuoteen tarjottu”, 40 vuotta Postissa työskennellyt esimies kertoo.

”Mutta se idea oli hyvä.”

Ajatus oli, että postinjakaja leikkaisi lisämaksusta jakelureitin varrella olevan asiakkaan nurmikon. Totuus iski nopeasti vastaan. Kerran eräs jakaja lähetti esimiehelleen kuvan työmaastaan. Asiakas oli tilannut tunnin ruohonleikkuun.

”Vastassa oli ruosteinen Husqvarna, joka ei lähtenyt käyntiin, ja valtava niitty, johon olisi tarvinnut viikatteen”, esimies sanoo.

Laajempi ongelma uusissa palveluissa oli epärealistisuus; postilaisten mukaan jakoreitteihin menee aina tietty aika postimäärästä riippumatta. Siitä on vaikea nipistää minuutteja. Ruohonleikkuu oli kuitenkin pakko hoitaa, koska Posti oli sitä isosti markkinoinut. Kate työstä oli olematon.

Perustehtävä kärsi entisestään uusien palveluiden takia. Kesä 2018 oli helteinen, joten juomien hyllytystä oli erittäin paljon, mikä näkyi postinjaossa.

Joillain alueilla Posti hoitaa nykyään koulujen ja päiväkotien ateriakuljetuksia.

”Jos pitää valita, ruokitaanko lapset vai jaetaanko postit, niin kyllä postit jää jakamatta”, Pirkanmaalla työskennellyt esimies kertoo.

Kun Posti toi alkuvuodesta markkinoille tavallista kalliimman Plus-kirjeen, jonka kulkua pystyi itse seuraamaan, postin työntekijöiden oli varmistettava, että edes ne viedään ajoissa perille. Sama koskee verkkokauppa Amazonin paketteja ja niitä aikakauslehtiä, joiden asiakkaat herkimmin valittavat.

Postin tuotannon esimiehet kritisoivat käytäntöä; se eriarvoistaa asiakkaita.

”Näin kaunistellaan lukuja. Voidaan sanoa, että kyllä Posti vie ja että seurannat toimii. Mutta koreja voidaan kuljettaa tyhjillään yhden Plus-kirjeen takia.”

Posti aloitti pari vuotta sitten laajamittaisen koneellisen lajittelun isoissa lajittelukeskuksissa. Sen oli tarkoitus nopeuttaa postinjakelua. Työntekijöiden mukaan se on tuonut uusia ongelmia. Jakajien on jaettava posti kolmesta erillisestä nipusta. Jakaminen on hitaampaa ja raskaampaa.

Aiemmin he saattoivat koota omat postit yhteen nippuun. Jakajat myös tunsivat alueensa ja tiesivät, onko ihminen muuttanut osoitteesta. Konelajittelun vuoksi postia menee vääriin osoitteisiin.

Helsingin postinjakajien pääluottamusmiehen Riitta Sievilän mukaan jakajilla ei ole aikaa ja mahdollisuutta tarkistaa jakamaansa postia.

”Hiljaisella tiedolla ja aluetuntemuksella ei ole enää mitään arvoa. Aiemmin jakaminen oli ykkösasia. Jakajat menettivät yöunet, kun vahingossa jakoi väärin. Nyt on pakko jakaa väärin.”

Posti siirtyi alkuvuodesta harvennettuun jakeluun – tiistaina ei enää jaeta postia. Moni esimiehistä uskoo, että vielä tämän vuoden puolella Posti siirtyy kolmipäiväiseen jakeluun. Perjantaikin jäisi pois.

Haastatteluissa toistuu yksi ja sama lause: Postiin ei voi enää luottaa. Sairaanhoitajat soittelevat perään, kun eivät usko, että Posti vie sairaalakutsut perille.

”Postilaiset itsekin ajattelevat jo noin: vein itse, kun Postiin ei voi luottaa”, pääluottamusmies Sievilä sanoo.

 

Sipilän hallituksen viestintäministeri Anne Berner (kesk) avasi postitoiminnan kilpailulle vuonna 2016. Tällä hetkellä Postilla on 16 kilpailijaa, jotka toimivat lähinnä isoissa kaupungeissa ja taajamissa. Postilla on yhä yleispalveluvelvoite, ja lain mukaan postinjakelu on turvattava myös maaseudulla ja haja-asutusalueella.

Kilpailu on tuonut postilaisten mukaan kiusallisia tilanteita. Asiakkaat eivät aina osaa ajatella, että kirjeet on saattanut jakaa muu kuin Postin oma posteljooni.

Sähkölaskuja ja viranomaisten kirjeitä on ilmestynyt yön aikana postilaatikkoon varhaisjakelun mukana. Ihmiset eivät ole ymmärtäneet, että Postille tehtävä osoitteenmuutosilmoitus ei siirry muiden jakelijoiden rekisteriin. Silti asiakkaat osoittavat vihaisen palautteen lähes aina tutulle Postin työntekijälle.

Uudenmaan alueen jakelun pääluottamusmies Piia Willberg on huolissaan tietoturvariskistä, joka liittyy uusiin toimijoihin. Pankkien ja verovirastojen kirjeille ei aina ole tietosuojan mukaisia säilytystiloja. Myös valtio on siirtänyt viranomaispostia muille toimijoille kuin Postille.

”Ollaanko Postia ajamassa kokonaan alas?” Willberg sanoo.

 

Pakettilajittelijoiden lisäksi myös kirjelajittelijoita ja -jakajia uhkaa siirtyminen halvempien työehtojen piiriin. Posti vihjaili asiasta tiedotteessaan elokuun lopussa.

”Viimeinen kappale oli suora uhkaus”, PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen sanoo.

Siinä kerrottiin, että Posti tavoittelee seuraavan kahden vuoden aikana noin 150–200 miljoonan euron kustannussäästöjä ja että Postin kanssa kilpailevien jakeluyhtiöiden työehtosopimus ”on Postin noudattamaa PAUn työehtosopimusta merkittävästi alhaisempi”.

Postin varhaisjakelussa on jo käytössä halvempi sopimus. Kaksi vuotta sitten Posti perusti sanomalehtijakelua varten Posti Palvelut Oy:n. Se liittyi työnantajaliitto Medialiittoon ja siirsi työntekijät Teollisuusliiton sopimuksen piiriin.

Viime kesänä Posti Group ilmoitti ostavansa Alma Manu -yhtiön, joka hoitaa varhaisjakelua Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Alma Manu jakaa nykyisin myös kirjepostia. Kun kauppa tulee voimaan ensi vuoden alusta, Postin sisällä kirjepostia jakavat kahden eri liiton jäsenet.

Nieminen pelkää, että Postin suunnitelmissa on siirtää kaikki jakelu heikomman työehtosopimuksen alle.

Nieminen puhuu työehtoshoppailusta. Postilaiset puhuvat orjatyötessistä.

Pelkät taulukkopalkat saattavat pudota 400–600 euroa. Ilta- ja viikonloppulisät lähtevät. Myös työterveyshuollossa ja muissa eduissa on isoja heikennyksiä. Työ on isolta osin osa-aikaista, palkalla on vaikea tulla toimeen varsinkaan pääkaupunkiseudulla. Jo nyt Posti pyrkii lisäämään vuokratyön määrää.

Jos Posti pakottaa jakajat halvempaan tessiin, PAUn Nieminen uskoo, että viimeisetkin laadun rippeet karisevat.

”En tiedä enää, mikä Posti on sen jälkeen. Ei kukaan enää halua olla siellä töissä. Vaihtuvuus tulee olemaan suurta”, Nieminen arvelee.

”En näe, että sitten on enää mitään laadukasta Postia. Kritiikki nousee potenssiin. Olen suhteellisen varma siitä.”

Elokuussa voimaan tullut uusi organisaatiomalli kärjistää ongelmia, sanovat haastateltavat.

Elokuussa voimaan tullut uusi organisaatiomalli kärjistää ongelmia, sanovat haastateltavat. © Marjo Tynkkynen

”Ollaan rakentamassa uutta alaluokkaa”, Pirkanmaalla työskennellyt tuotantoesimies kertoo.

Hän irtisanoutui Postin palveluksesta kesällä esimiesten yt-neuvotteluiden yhteydessä. Kesäkuun alussa 94 esimiestä ja suunnittelijaa sai potkut. Samalla jakelun ja tuotannon organisaatio uudistettiin. Myös tuotantoesimies-pesti lakkautettiin.

Uusi organisaatio tuli voimaan elokuun puolivälissä.

Aiemmin kaikissa Postin toimipisteissä oli lähiesimies. Nyt sellaisia ei enää ole, vaan palvelupäälliköt vastaavat useasta eri toimipisteestä.

Aiemmin tuotantoesimiehinä työskennelleiden haastateltujen mukaan uusi pesti on mahdoton hoitaa kunnialla.

Alaisia ja vastuuta on moninkertainen määrä aiempaan, mutta palkka ei nouse.

Palvelupäälliköiden tehtävänä on huolehtia työvuoroista, sairauspoissaoloista, jakelureiteistä, päivittäisistä palavereista ja vastailla jakajien kysymyksiin. Ohessa pitäisi vielä kouluttaa henkilöstä ja pitää kalustosta huolta. Mukana on myös budjettivastuu.

Joillekin esimiehille tarjottiin ryhmävastaavan pestiä. Se oli käytännössä alennus: työmäärä pysyy samana, mutta palkka putoaa noin 800 eurolla.

Moni kokenut postilainen lähti ovet paukkuen.

”Kaikki, jotka hakivat paikkaa, olivat sitä mieltä, että se on järjetön homma. Mutta mihinkä lähdet? Monella ei ole mitään koulutusta, ovat olleet aina Postissa”, yksi kesällä irtisanottu tuotantoesimies kertoo.

PAUn mukaan kyseessä on esimiestehtävä, minkä tulisi näkyä palkassa. Neuvottelut Postin ja työnantajaliitto Paltan kanssa eivät ole tuottaneet tulosta. Työtuomioistuin käsittelee joulukuussa Tampereen lajittelukeskuksen ryhmävastaavan tehtävän vaativuutta.

Eräs vapaaehtoisesti lähtenyt tuotantoesimies kertoo, että päätös oli lopulta helppo.

”Posti ei ole enää työpaikkana se, jossa halusin jatkaa. En pysty allekirjoittamaan nykyistä henkilöstöpolitiikkaa.”

”Perinteisesti Posti on ollut työnantaja, jonka vahvuus ja kulmakivi on henkilöstö. Nyt viimeisimmissä muutoksissa henkilöstö on muuttunut suurimmaksi riippakiveksi ja kulueräksi, josta pitää päästä eroon keinolla millä hyvällä.”

Nyt jo eläkkeellä oleva Postin henkilöstöjohtaja Jaana Jokinen kertoi viime vuonna Kauppalehdessä, että Postin henkilöstöä on vaivannut motivaation puute ja asenneongelma.

Viime syksynä kaikki esimiehet kutsuttiin koulutukseen, jossa henkilöstölle opetettiin Postin uutta oranssia palvelukulttuuria. Mukana olivat kaikki ylintä johtoa myöten.

”Sanoma siellä oli, että olemme oranssi liekki, joka loistaa – olemme ylpeitä postilaisia. Ei kukaan siihen uskonut”, eräs esimies kertoo.

Heille jaettiin oransseja liekkitarroja ja lautapelejä, joiden avulla oli tarkoitus motivoida alaisia.

”Eipä paljon pelailtu. Ei kenelläkään ollut sellaiseen työaikana aikaa, jos haluttiin posti viedä. Ainoa, joka paloi, oli päreet.”

 

Posti on yhä Suomen suurimpia työnantajia, ja postinjakelu on Postille voitollista liiketoimintaa. Liiketulos oli vuonna 2018 lähes 45 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia liikevaihdosta.

Kirjeiden, lehtien ja pakettien kuljetuksesta kertyvä liikevoitto oli 54 miljoonaa euroa. Pakettiliikenne kasvaa kovaa vauhtia, mutta myös yleispalveluvelvoitteen alainen osuus tuottaa yhä voittoa.

Uudessa hallitusohjelmassa postilakia käsitellään lyhyesti, mutta näyttää siltä, että Postilla on jatkossakin yleispalvelutehtävä: ”Turvataan (- -) postipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus koko maassa. Postilakia ja sen toteutumista tarkastetaan säilyttäen yleispalveluvelvoite.”

Liikenne- ja viestintäministeriössä asiaa vasta valmistellaan eikä ministeri Sanna Marin halua vielä kommentoida asiaa.

Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen on arvioinut, että viimeinen kirje lähetetään 2030-luvun alkupuolella.

 

”Ihana kuulla, että olette palanneet perinteisten kirjeiden pariin!” Postin ”somevastaava Leena” kirjoitti Twitterissä Tommi Kinnuselle, joka oli kertonut aloittamastaan kirjeenvaihdosta Siri Kolun kanssa ja kadonneista kirjeistä.

”Saanko udella kirjoitatteko te toisillenne vai saavatko muutkin ilahtua kirjeistänne?” Leena kysyi.

Vastaus oli lakoninen.

”Eihän niistä ihastua voi kukaan, jos ne katoavat matkalla.”

Posti vastaa: ”Virheitä sattuu”

Postin mukaan jakelussa ei ole sellaisia ongelmia, joista työntekijät kertovat Suomen Kuvalehdelle.

”Mittausten mukaan me ollaan koko ajan Viestintäviraston vaatimalla palvelutasolla”, Postin jakelujohtaja Sami Reponen kertoo.

Postin kulkua seuraa myös ulkopuolinen mittausfirma. TK Research Oy:n Postitutkimuksessa valituille panelisteille lähetetään päivittäin testikirjeitä. Reposen mukaan sekään ei osoita ongelmia.

Hänen mukaansa isoimmat jakeluhäiriöt johtuvat aina poikkeusolosuhteista: esimerkiksi konerikosta tai sairastelupiikistä.

”Jakelu on monelta osin ihmisen tekemää työtä, virheitä sattuu.”

Postin tuotannossa työskentelevät kertovat, ettei valtakunnallinen mittari ole koko totuus, sillä joissain toimipaikoissa on isoja ongelmia. Jakeluhäiriöistä ei myöskään aina kerrota ylemmille esimiehille.

”Sisäisesti on selvä ohje, miten poikkeama raportoidaan. Todella ikävää, jos joillain postilaisilla on tarve jättää raportoimatta”, Reponen sanoo.

Haastateltujen työntekijöiden mukaan viime vuosina tehdyt uudistukset ja kiristykset ovat tehneet työstä mahdotonta.

Reponen myöntää, että muutoksia on tehty paljon. Syynä on kirjemäärän dramaattinen väheneminen.

”Sopeutumisvauhti on hurjaa. Valitettavasti on ollut tilanteita, ettei ole aina voitu oppia uusia työn tekemisen malleja yhtä nopeasti, mitä toimintaympäristömme muuttuu”, Reponen sanoo.

”Me postilaiset elämme historiamme suurinta murrosta. Meiltä loppuu työt ja asiakkailta palvelut, jos nyt ei vahvasti pyritä miettimään, miten voisi tehdä uudenlaisia kokeiluja asiakkaiden palvelemiseksi.”

SK:n haastattelemat työntekijät kokevat, että uudet palvelut ovat ajaneet postinjakelun edelle. Yleispalvelu kärsii. Reponen ei niele väitettä.

”Uusilla palveluilla tarjotaan työtä vähenevän postin tilalle, mutta ehdottomasti perinteinen posti on ihan ydinliiketoimintaa. Siitä ei tingitä. Kaikki tuotteet ja asiakkaat on yhtä tärkeitä.”

Avainsanat
Sisältö