Lisää liksaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei usko, että Suomessa olisi yleisesti työvoimapulaa.

Jussi Halla-aho
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on toistuvasti kertonut tiedotusvälineissä, että saatavuusharkinnan purkaminen ja työvoiman tuominen Aasiasta ja Afrikasta eivät ratkaise Suomen työvoimapulaa.

Perussuomalaiset ovat suhtautuneet nihkeästi myös Euroopan unionin alueelta tuleviin työntekijöihin.

Ammattibarometrin mukaan Suomessa on kasvava työvoimapula, väestö vanhenee, syntyvyys laskee ja kestävyysvaje on kiistaton. Tämän perussuomalaisetkin myöntävät. Muun muassa elinkeinoelämä ja kokoomus ovat kannattaneet saatavuusharkinnan poistamista.

Saatavuusharkintaa käytetään duunari- eli suorittavan tason töissä. TE-toimisto tekee päätökset, jos työntekijää ollaan hakemassa kolmansista maista. Ensisijaisesti työvoimaa tulee etsiä Suomesta sekä EU- ja ETA-alueelta. Esimerkiksi kokkien kohdalla saatavuusharkinnasta on jo osittain luovuttu.

Suomen Kuvalehti kysyi Halla-aholta, miten perusuomalaiset ratkaisevat kasvavan työvoimapulan, joka koskettaa kymmenien muiden alojen ohella hoiva-alaa ja etenkin vanhustenhoitoa. Ikääntyvän väestön hoitokulut kasvavat samalla, kun tekeviä käsiä on yhä vähemmän. Väestön ikääntyessä lisääntyvät myös eläkemenot.

 

Työvoimapulasta kärsii jo 54 ammattia ja alakohtainen työvoimapula on kasvanut vuosi vuodelta. Millä tavoin perussuomalaiset ratkaisevat Suomen työvoimapulan, puheenjohtaja Jussi Halla-aho?

”Jos ongelmaan olisi yksinkertainen ja helppo ratkaisu, se olisi jo ratkaistu. Perussuomalaiset lähtevät siitä, että kestävyysvajetta ei pidä pahentaa entisestään tuomalla maahan lisää toimeentulotukiasiakkaita.”

En kysynyt kestävyysvajeen pahentamisesta vaan keinoista ratkaista työvoimapula. Mitä keinoja perussuomalaisilla on esittää?

”Jos maassa on työvoimapula, työn hinta nousee. Näin on käynyt esimerkiksi Japanissa, jossa on oikeasti työvoimapula. Suomessa sen sijaan työn hinta laskee suorittavan työn sektoreilla, mistä Postin palkkakohu on tuorein esimerkki. Tämä on merkki siitä, että kyseisellä sektorilla ei ole työvoimapulaa. Toinen merkki työvoimapulan yleisestä olemattomuudesta on se, että Suomessa on erittäin suuri määrä työttömiä ja alityöllistettyjä.”

Eli oletteko sitä mieltä, että Ammattibarometrin tulokset ovat vääriä eikä Suomessa ole kasvava työvoimapula?

”Suomessa on varmasti joillakin aloilla vaikeuksia rekrytoida työvoimaa sillä palkalla, jota työstä ollaan valmiita maksamaan. Samaan aikaan Suomessa on paljon työttömiä ja osa-aikaisen työn osuus kasvaa.”

Olette sanonut, että 500 miljoonan ihmisen EU- ja ETA-alueelta pitäisi löytyä työvoimaa, ja että ongelma on enemmänkin Suomen palkkataso. Miten Suomi voi kilpailla paremman palkkatason maiden, kuten Norjan tai Sveitsin, kanssa esimerkiksi hoitajista?

”Kaikki liittyy kaikkeen. Hoitajia saadaan, kun henkilöstömitoitus ja palkkataso ovat riittäviä ja ihmisillä on varaa asua siellä, missä heidän työpaikkansa sijaitsevat. Ratkaisu ei ole se, että haalitaan Suomeen entistä halvempia hoitajia.”

Kannatatteko hoitajien palkkojen korotusta?

”Kyllä.”

Miten palkankorotukset rahoitetaan?

”Julkisen rahan käyttö on arvovalinta. Pitkällä jänteellä julkisten palvelujen turvaaminen on mahdollista vain, jos julkisen talouden menopuolelta karsitaan täysin turhia kustannuseriä, joihin kuuluu haittamaahanmuutto suorine ja epäsuorine kustannuksineen.”

Suomeen tuli poikkeuksellisen suuri turvapaikanhakijoiden määrä vuosina 2015–2016, yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Nyt heitä on vuodessa noin 1 700. Ovatko Suomen hoitajien palkat ja vanhustenhuolto riippuvaisia tämän ihmisjoukon auttamiseen kuluvista rahoista?

”Tuollainen vastakkainasettelu on naurettava. Vaikka kaikki haittamaahanmuutto lopetettaisiin, se ei ratkaisisi kaikkia Suomen ongelmia. Haittamaahanmuutto kuitenkin pahentaa kaikkia olemassa olevia julkisen talouden ongelmia, koska se syö julkista rahaa.”

Olette ollut sitä mieltä, että työvoimapulaan pitää löytyä ratkaisut EU-alueelta. Onko perussuomalaisten kanta EU:n työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen muuttunut?

”Itse asiassa en ole sanonut noin. Olen huomauttanut, että jos puolen miljardin asukkaan talousalueelta ei löydy Suomeen tekijöitä, vaan nämä pitää hakea kehitysmaista, ongelma on silloin haluttomuudessa maksaa palkkaa, ei työvoiman saatavuudessa. ”

”Perussuomalaisten kantaa mielenkiintoisempi kysymys kuitenkin on, miksi EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus sivuutetaan kokonaan ’työvoimapulasta’ keskusteltaessa.”

EU-alueen työvoimasta kilpailevat muutkin Euroopan maat kuin Suomi. Miten teette Suomesta houkuttelevan, jos tänne ei saa perussuomalaisten mielestä muuttaa?

”Perussuomalaiset eivät ole sanoneet, että tänne ei saa muuttaa.”

Jos työntekijöitä ei saa tuoda EU:sta eikä Aasiasta tai Afrikasta, kuinka tänne saadaan tekeviä käsiä lisää?

”Suomeen pääsee jo nyt töihin Aasiasta ja Afrikasta. Suomessa on jo varsin suuri työttömien afrikkalaisten reservi. Perussuomalaiset esittävät, että työvoimapulasta valittava elinkeinoelämä hyödyntäisi ensin tämän ”osaajajoukon” ennen uusien tulijoiden haalimista.”

Miten perussuomalaiset itse edistäisivät näiden afrikkalaisten työllistymistä?

”Se, että yksikään Euroopan maa ei ole onnistunut Afrikasta tai Lähi-Idästä tulleiden siirtolaisten integroimisessa työmarkkinoille, on indikaatio siitä, että ratkaisua ei ole. Siksi on syytä kaikin keinoin torjua tällaista maahanmuuttoa.”

Miten hyvinvointimme rahoitetaan jatkossa, kun yhä isompi osa väestöstämme on yli 65-vuotiaita? 

”Hyvinvoinnin rahoittaminen muuttuu entistä vaikeammaksi, jos ikääntymiseen yhdistetään yhä suurempi työelämän ulkopuolella oleva maahanmuuttajaväestö.”

Miten perussuomalaiset auttaisivat maahanmuuttajataustaisia työllistymään paremmin?

”Perussuomalaisilla ei ole sen enempää keinoja maahanmuuttajien työllistämiseen kuin muillakaan puolueilla. Haluamme lopettaa vaikeasti työllistyvien ja julkiselle taloudelle kalliiksi käyvien ihmisten maahanmuuton.”

Kohtaanto-ongelmaa on yritetty ratkaista Suomessa vuosikausia. Mitkä ovat perussuomalaisten keinot ongelman ratkaisemiseksi?

”Aivan keskeinen ongelma on liikkumisen ja asumisen hinta. Ne vaikuttavat ihmisten kykyyn ja haluun ottaa töitä vastaan. Polttoaineiden veronkorotukset iskevät ennen kaikkea haja-asutusalueiden asukkaisiin. Asumistukijärjestelmä ja asumistukiasiakkaiden määrän kasvu etenkin maahanmuuton vuoksi taas nostavat vuokratasoa suurissa kaupungeissa. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää rahoitusta, jotta työmarkkinoille saataisiin paljon kaivattuja osaajia.”

Siis kohtaanto-ongelmakin on perussuomalaisten mielestä osittain maahanmuuton vika? Suomen väestöstä alle 5 prosenttia on maahanmuuttajia, heistä suuri osa on virolaisia ja venäläisiä. Valtaosa käy myös töissä ja maksaa veronsa Suomeen. Suomessa asuu muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna vähiten ulkomaalaisia. Miksi perussuomalaiset syyttävät lähes kaikista Suomen rakenneongelmista maahanmuuttoa? 

”Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ovat toistuneet samanlaisina kaikissa Länsi-Euroopan maissa, joihin on tullut suuremmassa määrin humanitaarista tai halpatyöperäistä maahanmuuttoa. Toisten virheistä voi myös oppia, niitä ei ole pakko toistaa perässä.”

Olette toistanut useita kertoja, että perussuomalaiset haluaa lopettaa kokonaan Suomeen suuntautuvan haitallisen ja yhteiskunnalle kalliiksi tulevan maahanmuuton. Paljonko haitallinen maahanmuutto maksaa Suomelle vuodessa, ja mihin luku perustuu?

”Täsmällisiä numeroita on mahdotonta antaa, koska ensinnäkään ei voida saavuttaa yksimielisyyttä siitä, mitkä kaikki kulut pitäisi laskea maahanmuuton kuluihin, ja toisaalta siksi, että suurin osa maahanmuuttajien kuluista hautautuu yleisiin sote-menoihin ja niiden kasvuun. Toisin sanoen niiden eritteleminen suomalaisella tilastointimenettelyllä ei ole mahdollista.”