Siltarummun pärinää

Suomi aikoo käyttää EU:n elpymisrahat vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Kaikki haluavat osansa paketista.

Vuonna 1963 valmistunut Kirjalansalmen silta yhdistää saariston mantereeseen.
Vuonna 1963 valmistunut Kirjalansalmen silta yhdistää saariston mantereeseen. © VEIJO LINDGREN /LK

Paraisten ja Kaarinan rajalla sijaitseva Kirjalansalmen silta on huonossa kuonossa. Joulukuussa 2020 Varsinais-Suomen ely-keskus asetti sillalle uusia liikennerajoituksia, jotka hidastavat ja hankaloittavat liikennöintiä.

Silta on ainoa tieväylä saarikuntaan, jossa toimii merkittävä rakennusteollisuuden keskittymä. Noin puolet maan sementistä tuotetaan Paraisilla. Väylää käyttää vuorokaudessa noin 11 000 ajoneuvoa, joista 700 on raskaan liikenteen autoja.

Paikallisten mitta on täynnä: uuteen siltaan olisi vihdoin löydyttävä rahoitus.

Tammikuussa 2021 hankkeen puolestapuhujat tapasivat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd). Tavoitteena oli vakuuttaa ministeri rahoituksen kiireellisyydestä.

Audienssia pyysi paraislainen kansanedustaja Sandra Bergqvist (r). Tapaamiseen osallistui kuntien, maakunnan ja rakennusteollisuuden edustajia.

Uuden sillan kustannusarvio on 85 miljoonaa euroa. Toiveena on, että koronakriisiä varten luodusta EU:n elpymisrahastosta saadaan varoja sillan rakentamiseen.

”Yleensä tämäntyyppisiä hankkeita politisoidaan aika paljonkin. Toivon, että nyt voidaan katsoa, mikä on järkevää ja hyvää koko Suomen kannalta”, Bergqvist sanoo.

 

Heinäkuussa 2020 EU:n johtajat sopivat 750 miljardin euron elpymispaketista. Sillä yritetään vauhdittaa koronaviruspandemian runtelemaa taloutta uuteen nousuun.

Euroopan komissio lainaa rahat markkinoilta. Potista 390 miljardia euroa jaetaan avustuksina ja 360 miljardia lainoina.

Paketin suurin osa muodostuu elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), jonka koko on 672,5 miljardia euroa. Se sisältää lainat ja suurimman osan avustuksista.

Toinen kokonaisuus, 77,5 miljardia euroa, jaetaan avustuksina jo olemassa olevien EU-rahastojen kautta.

Jäsenvaltion avustuksen määrään vaikuttaa se, kuinka paljon maan talous on kärsinyt koronan takia. Lopulliset luvut selviävät vasta kesällä 2022.

Viime kesänä komissio arvioi Suomen saavan avustuksia yhteensä noin 3,2 miljardia euroa. Koska Suomen talous on kärsinyt koronasta ennakoitua vähemmän, arvio oon pienentynyt noin puolella miljardilla eurolla. Syksyllä sitä korjattiin alaspäin 200 miljoonaa ja tammikuussa 300 miljoonaa euroa.

Suomen osuus elpymis- ja palautumistukivälineestä on nyt 1,9 miljardia euroa. Rahastojen kautta tulee lisää reilut 700 miljoonaa euroa, eli yhteensä maa on saamassa noin 2,7 miljardia euroa.

Suomi puolestaan maksaa elpymispaketista tulevien vuosikymmenten aikana nykyarvion mukaan edelleen yhteensä noin 6,6 miljardia euroa. Suomen nettomaksuosuus on siis kasvanut.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan suomalaisten on syytä olla tyytyväisiä siihen, että talous on kärsinyt ennakoitua vähemmän, eikä harmitella maksuosuuden kasvamista. Tärkeintä on, että Eurooppa pysyy kilpailijoiden perässä.

”Jos jokainen maa toimisi vain omilla ehdoillaan ja painotuksillaan elvytysvaiheessa, niin lopputulos olisi se, että jäisimme jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta.”

Sanna Marinin (sd) hallitus on vedonnut siihen, että vientiteollisuus hyötyy, jos muilla mailla on varaa ostaa suomalaisia tuotteita.

Perustelua on kritisoitu, koska elvytyspaketin on arvioitu elvyttävän enemmän Etelä- ja Itä-Eurooppaa kuin Pohjois- ja Länsi-Eurooppaa.

Vanhasen mukaan Eurooppaa pitää katsoa yhtenäisenä markkina-alueena, jossa ”kaikki ovat naimisissa toistensa kanssa”.

”Ei Suomen ilo ole se, että Italia tai Espanja jäisi lamaan. Ei todellakaan. Vaikka me emme käykään kauheasti kauppaa sinne, niin meille tärkeät kauppakumppanit käyvät.”

 

Euroopan maat valmistelevat parhaillaan kansallisia suunnitelmiaan elpymisrahojen käytölle. Lopulliset suunnitelmat jätetään Euroopan komissiolle arvioitavaksi huhtikuun 2021 loppuun mennessä.

Syyskuun 2020 budjettiriihessä hallitus linjasi alustavasti, miten Suomi aikoo käyttää elpymisrahaa. Eduskunnalle suunnitelmia esiteltiin marraskuun selonteossa.

”Suomen kestävän kasvun ohjelmassa” rahaa jaettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan kuudelle kokonaisuudelle. Helmikuun 10. päivänä painotuksia tarkennettiin ja ne rajattiin neljään: vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ohjelman tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kasvattaa tuottavuutta, nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.

Osa rahasta voidaan saada ennakkomaksuna, joka on korkeintaan 13 prosenttia maan kokonaistuesta. EU suorittaa ensimmäiset maksut maille todennäköisesti kesällä 2021. Myöhemmin rahaa maksetaan hankkeiden etenemisen perusteella.

Suomi aikoo lähettää alustavan version omasta rahoitussuunnitelmastaan komission kommentoitavaksi maaliskuun puolivälissä.

Taksiliitto haluaisi sähköautojen latauspisteitä taksiasemille.

Kirjalansalmen silta Paraisilla on vain yksi esimerkki lukuisista hankkeista, joille kaivataan elpymisrahaa.

Syksyn 2020 aikana maakunnissa järjestettiin ministerivetoisia kuulemistilaisuuksia. Lisäksi valtiovarainministeriö keräsi sähköpostitse ideoita. Suomen Kuvalehti sai tietopyynnöllä nämä ehdotukset nähtäväksi.

Kansalaiset, etujärjestöt, kunnat ja yritykset lähettivät yli sata sähköpostia. Ideat vaihtelevat hyvin yksityiskohtaisista projektisuunnitelmista yleisen tason pohdintoihin.

”Jotta taksiliikennettä voidaan hoitaa ladattavilla ajoneuvoilla, tulee taksiasemille saada taksien käyttöön omat latausasemat”, ehdottaa Taksiliitto.

”Vaikuttava, jatkuvasti kehittyvä ja kustannustehokas julkinen sektori on Suomen kilpailukyvyn, teknologiayritysten toimintaympäristön ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta yhtä tärkeä kuin vientisektorin menestys”, todetaan Kuntaliiton muistiossa.

Kansalainen ehdottaa sovellusta, johon ladattaisiin 100 kauneinta kuvaa Suomesta.

”Jokainen ulkomaille lähtijä lataisi sovelluksen, ja kun tulee ulkomailla puhetta Suomesta, hän voi näyttää noita sataa kaikista kauneinta ja myyvintä kuvaa Suomesta. Tavoitteeksi voisi asettaa, että jokainen ulkomaille lähtenyt suomalaisturisti toisi vähintään yhden ulkomaisen turistin Suomeen.”

Panostukset vetytalouteen ja bioenergiaan saavat paljon kannatusta. Useat tahot ehdottavat myös perinteisiä elvytyskeinoja eli tie- ja raidehankkeita.

Monet joutuvat pettymään, sillä valtiovarainministerin jo syksyllä toteama linja pätee yhä: rahoilla ei päällystetä teitä eikä rakenneta ratoja.

”Ei tarvita kuin yksi Suomi-rata tai tunnin rata, niin raha loppuisi kesken”, Vanhanen sanoo.

Hänen mukaansa nämä rahat pitää löytää normaalista rahoituskehyksestä. Kategorinen ei kielto kuitenkaan ole. Poikkeuksia voivat olla isot teolliset investoinnit, jotka tarvitsevat toteutuakseen liikenneinfraa.

Kirjalansalmen sillalle rahoitusta esittävä Rkp:n Bergqvist pitää hanketta poikkeustapauksena: rakennusteollisuuden huoltovarmuuden takia siltayhteys pitää saada kuntoon, sillä ilman Paraisilta tulevaa sementtiä useat suuret työmaat pysähtyvät parissa päivässä.

Alueella toimiva Finnsementti Oy valmistelee puolestaan päästöjen vähentämiseen tähtääviä investointeja, joita julkinen tuki voisi vauhdittaa.

”Totta kai, jos muualta löytyy rahaa, niin sekin kelpaa. Mutta tiedetään, että voi olla äärimmäisen hankalaa saada rahoitusta muuta kautta.”

Keskustan toiveissa on rahoitus syrjäseutujen nopeisiin verkkoyhteyksiin.

Elpymisrahoilla halutaan uudistaa rakenteita ja vauhdittaa talouden tuottavuuskehitystä.

Vanhasen mukaan avainrooli on koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan tehtävillä panostuksilla. Syksyllä tehdyssä suunnitelmassa niille osoitettiin rahaa 0,4–0,5 miljardia euroa.

”Tässä yhteydessä pitää myös harkita sellaisen tutkimusinfrastruktuurin rahoittamista, jotka normaaleissa vuosittaisissa budjettiprosesseissa aina tuntuvat liian isoilta investoinneilta.”

Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT toteavat kannanotossaan ministeriölle:

”Korkeatasoiset tutkimuslaitteet ja muut tutkimusinfrastruktuurit, sekä nopeampivaikutteiset kehitys- ja testausympäristöt, ovat välttämätön lähtökohta uusien läpimurtojen ja innovaatioiden syntymiseen.”

Vanhasen mukaan poliittisten päättäjien vahvuuslaji ei ole ratkaista, minkälaista tutkimustoimintaa Suomessa tarvitaan.

”Niistä ei huutokauppaa käydä poliittisesti puolueiden välillä.”

Ristivetoa on joka tapauksessa valtionhallinnonkin sisällä: ministeriöillä on ennestään hankkeita, joihin kaivataan rahoitusta.

Lisäksi puolueet ovat esittäneet omia toiveitaan. Rahan suuntaaminen nopeisiin nettiyhteyksiin on ollut erityisesti keskustan toivelistalla.

Huippunopeiden yhteyksien lisääminen mainitaan myös hallituksen selonteossa: Suomen tavoitteena on olla ensimmäinen maa, jossa 5g-yhteys tavoittaa kaikki taloudet.

Tämä olisi jatkoa epäonnistuneelle Laajakaista kaikille 2015 -hankkeelle. Se oli Vanhasen toisen hallituksen yli vuosikymmen sitten aloittama projekti. Alkuperäisenä tavoitteena oli, että nopea eli vähintään 100 megabitin kiinteä laajakaistayhteys tavoittaa kaikki suomalaiset vuoteen 2015 mennessä. Yhteyksiä ei saatu rakennettua toivotusti. Useat kunnat ottivat taloudellisia riskejä, jotka ajoivat ne vakaviin ongelmiin.

Vanhanen huomauttaa, että 20 prosenttia elpymisrahoista pitää käyttää digitalisaatioon EU-asetuksen mukaisesti.

”Ei sitä digitaalisuutta ole olemassa, ellei ole perusinfraa.”

Vanhasen mielestä kaupalliset toimijat eivät voi vain ”kuoria kermaa asutustaajamissa”, vaan velvollisuutena on huolehtia myös siitä, että verkkoja on saatavilla harvemmin asutuilla alueilla – vaikka sitten julkisen tuen avulla.

”Voi sanoa, että se on nykypäivän aluepolitiikkaa.”

Vaihda kuvaa viemällä kursori kartan päälle ja painamalla nuolta.






 

Tarkempia rahoituskohteita voi olla selvillä maaliskuussa, kun Suomi julkaisee alustavan suunnitelman elpymisrahojen käytöstä.

Vanhasen mukaan öljylämmityksestä luopumisen tukeminen voisi olla sellainen rahoituskohde, joka mainitaan maaliskuun suunnitelmassa.

Lopullisessa suunnitelmassakaan ei oteta kantaa yksittäisten tahojen hankkeisiin. Vasta kun tavoitteet on määritelty suunnitelmassa, rahat avataan hakuun Suomessa.

Tarkoituksena on, että pääosan rahoituspäätöksistä tekevät kehitysrahaa muutenkin jakavat tahot, kuten Business Finland, ely-keskukset ja Suomen Akatemia.

Ainakin paperilla EU edellyttää tarkkaa valvontaa. Jäsenmaiden on puolen vuoden välein raportoitava hankkeiden edistymisestä. Mikäli investointi- ja uudistushankkeet eivät toteuta niille asetettuja tavoitteita, jäävät kustannukset kansallisesti rahoitettaviksi.

Suunnitelmissaan jäsenmaat kertovat EU:lle, miten rahoituksen tehokkuutta valvotaan. Vanhasen mukaan selkeä mittari esimerkiksi vihreän siirtymän osalta on se, kuinka paljon investointi vähentää hiilipäästöjä.

 

Mitä talouden asiantuntijat ajattelevat suunnitelmista?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoo, että tutkimukseen ja koulutukseen suunnattavan rahan voisi vähintään tuplata, koska yksityisellä puolella ei ole intressiä investoida kansalaisten yleisen koulutustason parantamiseen.

Digitalisaation rahoittamiseen hän suhtautuu skeptisesti.

”Ei ole itsestäänselvää, että Suomessa julkisen sektorin pitäisi satsata digitalisaatioon, koska jo yksityisesti siihen on satsattava, onhan se tärkeimpiä tuottavuuden kasvun lähteitä lähes joka toimialalla.”

Digirahoitus voisi Pylkkäsen mukaan olla perusteltua, jos se auttaa sote-uudistuksessa hillitsemään kustannusten kasvua.

Rahoituskohteiden valinnassa virkamiesten ei pitäisi Pylkkäsen mukaan lähteä liikaa mestaroimaan yksityiskohtia – lopulta on osin sattumaa, mikä ”kultajyvä kasvaa rahapuuksi”. Rahoituspäätöksissä pitäisi mieluummin keskittyä suuriin linjoihin.

Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä sanoo, että rahaa voi olla viisasta käyttää korkeakoulujen hakijasuman purkamiseen. Koulutusjärjestelmän laajempi kehittäminen vaatisi kuitenkin pysyvää rahoitusta, johon elpymisrahat eivät sovellu.

Vihriälän mukaan on tärkeää, että rahoitus ei hajaannu liikaa.

”Olisi tärkeää, että voimavarat kohdennetaan niin, että ne tukisivat riittävän vahvojen kokonaisuuksien muodostumista, eivätkä menisi kaikkeen mahdolliseen pieneen sälään.”

Vihreä siirtymä ja digitalisaatio sopivat erinomaisen hyvin Suomelle, sillä niissä täällä on vahvuuksia, Vihriälä katsoo.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen jakaa huolen rahoituksen silppuuntumisesta.

”Pelkään ja olen melko varma, että tähän liittyy erinäistä kannunvalantaa ja tätä rahaa lipsuu erinäköisiin vähemmän tehokkaisiin hankkeisiin ja projekteihin, näin kauniisti sanottuna.”

Suurin osa rahoista tulee käyttöön vasta vuoden 2022 jälkeen. Kuismanen huomauttaa, että jos rahat käytetään kriisistä aiheutuneen rahoitusvajeen paikkaamiseen, elvytys ajoittuu suhdannesyklisesti väärin. Siksi tavoite talouden uudistamisesta on muistettava, kun rahoituspäätöksiä tehdään. Panokset tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin ovat Kuismasen mukaan tärkeitä.

”Tässä minkään etujärjestön tai puoluepoliittisen organisaation ei kannata ruveta besserwisseröimään siitä, mitä pitää tehdä. Uskon, että tutkijat ja yliopistoihmiset itse tietävät ja osaavat asian parhaiten.”

Kuismanen sanoo, että suurin osa rahoista tulisi ohjata avoimelle sektorille. Potentiaalisia kohteita voisivat olla energiatehokkuuteen ja kierrätysraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvät investoinnit.

”Rahojen pitää valua konkreettisiin asioihin, jotka todella muuttavat jotain.”

Kaikki kolme talousasiantuntijaa muistuttavat, että kansantalouden näkökulmasta vajaat kolme miljardia on suhteellisen pieni rahamäärä, jolla ei vielä tehdä mullistuksia.

”Eivät nämä rahamäärät ole, varsinkaan Suomessa, talouden välittömän toipumisen kannalta ratkaisevia”, Vihriälä sanoo.

Elvyttävä vaikutus voi hänen mukaansa tulla korkeintaan sen myötä, että elpymisraha luo odotuksia paremmasta tulevaisuudesta ja kannustaa yrityksiä investoimaan.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pylkkäsen mukaan on tärkeää, että julkinen sektori yrittää luoda uskoa Suomen kansantalouteen.

”Jos se ei näytä esimerkkiä, niin ei siihen ole syytä uskoa varmaan kenenkään muunkaan.”

Tavoitteena on, että elpymisrahat laittaisivat liikkeelle moninkertaisen määrän muita investointeja, jotka tulisivat esimerkiksi yrityspuolelta.

Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan rahoitus pitää saada liikkeelle riittävän nopeasti, jotta sillä olisi elvyttävä vaikutus.

”Sen takia on valtavan tärkeää, että kevättalven aikana kaikissa jäsenmaissa rahoituspäätös ratifioitaisiin ja komissio saisi päätökset tehtyä kesään mennessä.”

Elpymispaketin toteutuminen vaatii eduskunnan ja muiden EU-maiden parlamenttien hyväksynnän.

Vanhasen mukaan huoli hankesilpusta on aiheeton, koska jo valmistelutyössä keskitytään suurempiin kokonaisuuksiin.

Vaikka yksittäiset hankkeet voivat olla myös pieniä, ne eivät saa olla ristiriidassa Suomen tavoitteiden kanssa.

Vanhanen otaksuu huolen kumpuavan siitä, että valmistelussa on kerätty laajasti eri tahojen toiveita rahankäytölle. Hänen mukaansa se kuuluu demokratiaan.

”Ei se tarkoita, että hallitus olisi tähän kaikkeen rahaa osoittamassa.”

Artikkeliin on haastateltu myös valtiovarainministeriön kansliapäällikköä Juha Majasta ja finanssineuvos Laura Vartiaa.

Ase vaalikentillä

EU:n elpymisrahasto on liukumassa osaksi kevään kuntavaalikeskusteluja.

Erityisesti perussuomalaiset ovat kritisoineet rahastoa. Tikunnokkaan on joutunut keskusta, jonka vahvoilta alueilta perussuomalaiset hakevat ääniä.

Perussuomalaisten julkistaessa vaaliohjelmansa tammikuun lopulla puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti suoran piikin keskustan suuntaan:

”Keskustan puheenjohtaja [Annika] Saarikko esitti retorisen kysymyksen, tuntuuko tämä oikeudenmukaiselta, ja vastasi, että eipä tietenkään. Parempi kysymys kuuluu, aikooko keskusta harkita uudelleen tukeaan Suomen osallistumiselle elpymispakettiin. Vastaus lienee edelleen, että eipä tietenkään.”

Nurmijärvellä kuntavaaleissa ehdolla oleva valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) sanoo, että perussuomalaisten kampanjointi kuntavaaleissa on ”ihan jostakin muusta maailmasta”.

”He ovat selvästi omaksuneet tämmöisen trumpilaisen kampanjoinnin tavan.”

Esimerkkinä hän mainitsee perussuomalaisten Lappilainen-lehden vaalimainoksen, jossa esitettiin virheellisesti, että hallitus olisi korottamassa polttoaineveroa 30 sentillä litraa kohden.

Hän sanoo olevansa varma, että jos EU:n elpymisrahastosta käydään ”kunnollinen keskustelu niin, että siihen keskitytään”, paketin puolestapuhujat menestyvät.

”Kritiikin ytimenä ei ole yksittäinen elvytyspaketti, vaan suhtautuminen koko EU-jäsenyyteen.”

Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä, että Suomessa käydään aika ajoin perusteellinen keskustelu EU-jäsenyyden mielekkyydestä.

Hallituspolitiikan puolustaminen käy Vanhasen mukaan entistä vaikeammaksi, jos kuntavaaleissa ei koronan takia päästä toreilla tapaamaan kansalaisia. Tosin siellä EU-politiikka ei välttämättä ole keskeisessä roolissa.

”Suurin osa kuntavaaliäänestäjistä, ainakaan meillä päin, ei kysele paketista, vaan siitä, mikä on Lepsämän koulun tulevaisuus.”

Sisältö