Sähköautojen latauslaki sai lausuntokierroksella täystyrmäyksen, riitaa myös Rinteen hallituksen sisällä – ”Täysin ylimitoitettu”

Ministeri Krista Mikkonen (vihr) haluaa asuinrakennuksiin sähköautojen latauspisteitä enemmän kuin EU-direktiivin vähimmäistaso vaatisi.
Politiikka 7.11.2019 15:40
Tesla-sähköauto latauksessa. © JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Ympäristöministeriö on saanut nipun erittäin kriittisiä lausuntoja Antti Rinteen (sd) hallituksen lakiesityksestä, joka liittyy sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen. Lain valmistelusta vastaa ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr).

Suomen Kuvalehti kävi läpi muun muassa Ikean, Lidlin, Kemianteollisuus ry:n, LähiTapiolan, HOK-Elannon, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan, Elinkeinoelämän keskusliiton, Päivittäistavarakauppa ry:n sekä useiden kuntien tekemiä lausuntoja latauslaista, joita on lähetetty Lausuntopalvelu.fi -sivustolle.

Sähköautojen latauspisteiden lisärakentamisen taustalla on Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi (EPBD 2018), joka on kytketty hallituksen kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Hallituksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä: sähköautojen latausinfran lisääminen on yksi keinoista.

Ympäristöministeriön lakiesitys lähtee siitä, että kaikkiin uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa, täytyisi rakentaa sähköautojen latausvalmius. Direktiivissä vähimmäistaso on kymmenen paikkaa.

Rakennuksen omistajan pitäisi myös järjestää asukkaalle mahdollisuus latauspisteeseen, mikäli asukas hankkii käyttöönsä sähköauton.

”Esitys on täysin ylimitoitettu ja vastustamme esitystä jyrkästi. Suomessa tulee säätää asiasta direktiivin perustason mukaisesti”, Päivittäistavarakauppa ry kirjoitti lausunnossaan.

”Vanhaan kiinteistöön latauspisteen rakentaminen tulee erityisen kalliiksi”, kritisoi Ikea.

Lähes kaikki lausujat vaativat, että latauspisteiden rakentaminen pitäisi toteuttaa markkinaehtoisesti ja turhia investointeja pitäisi välttää.

Lausujia ihmetytti myös se, että laki asettaisi sähköautot etusijalle. Muut vähäpäästöiset vaihtoehdot, kuten vety, biopolttoaineet ja kaasu jäisivät esityksessä taka-alalle, vaikka lain pitäisi olla tasapuolinen eri teknologiavaihtoehtojen välillä.

 

Ministeri Mikkosen edistämä lakiesitys latauspisteiden lisäämisestä aiheuttaa erimielisyyksiä myös hallituksen sisällä, etenkin vihreiden ja keskustan välillä.

Keskustan mielestä kustannukset on arvioitu alakanttiin ja laista ollaan tekemässä liian tiukkaa. Jo ennen lausuntokierrosta keskustalaispoliitikot kritisoivat lakiesitystä mediassa.

”Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri­ön esit­tä­mät kan­sal­li­set li­sä­vaa­ti­muk­set oli­si­vat koh­tuut­to­mia niin ko­ti­ta­louk­sien, yri­tys­ten kuin kun­ta­ken­tän­kin kan­nal­ta”, kes­kus­ta­e­dus­ta­jat Markus Lohi ja Ari Torniainen totesivat.

Lakiluonnoksen vaikutusarvioinnissa todetaan, että yhden peruslatauspisteen kustannukset olisivat 1 100–2 300 euroa ja nopean latauspisteen 25 000–50 000 euroa kappale. Selvitystyön on tehnyt valtionyhtiö Motiva.

Lausujat toivat esille, että latauspisteiden todellinen kustannus on todennäköisesti arvioitu alakanttiin. Kriittisimpiä ovat suuret kaupan alan toimijat, joilla on paljon pysäköintipaikkoja.

Kauppiaat korostavat, että selvitysten mukaan sähköautojen omistajat eivät juuri lataa autojansa kauppavierailun aikana, koska asiointiaika on yleensä lyhyt. Nopean latauspisteen hinta puolestaan on moninkertainen peruslatauspisteeseen verrattuna.

Täyssähköautojen ja ladattavien hybridiautojen myyntimäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta, mutta ne ovat edelleen hyvin pieni osa Suomen autokantaa.

Vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla bensiini- ja dieselautoja rekisteröitiin 55 000. Sähkö- ja hybridiautoja  rekisteröitiin samassa ajassa vajaat 3 500.

Myyntimääriin vaikuttaa edelleen muun maussa sähköautojen kalliimpi hinta.

 

Vihreiden mielestä latauspisteiden tiukempi lisärakentaminen jouduttaisi sähköautoihin siirtymistä, mikä vähentäisi myös liikenteen päästöjä.

Lakiesityksen säädökset toisivat Suomeen arviolta 171 000 latauspistettä vuoteen 2030 mennessä ja latausvalmiuden noin 621 000 pysäköintipaikkaan (putkitus, kaapelointi).

Investointien kokonaissumma nousisi 2020-luvulla satoihin miljooniin euroihin.

Huomionarvoista on se, että Motivan vaikutusarvioselvityksen perusteella markkinaehtoinen siirtyminen näyttäisi olevan suurempaa kuin direktiivin toimeenpanon johdosta syntyvä latauspisteiden määrän kasvu.

Motivan arvion mukaan direktiivin myötä asuinrakennuksiin tehtävä putkitus kuitenkin madaltaisi kynnystä hankkia sähkölatauspiste autopaikalle, kun sille tulee tarvetta.

Lausuntokierros päättyy 8. marraskuuta. Lausuntokierroksen päätyttyä hallituksen pitäisi päästä sopuun lain sisällöstä, jotta esitys voisi edetä eduskunnan päätettäväksi. Hallituksen esitys sähköautojen latauspisteiden määrästä valmistunee alkutalvesta 2020.