Presidenttikampanjasta tulossa tiiviimpi kuin koskaan: Vaaleihin alle puoli vuotta – Ehdokkaita etsitään yhä

Tiedossa olevien ehdokkaidenkin kampanjat käynnistyvät hitaasti.

Perussuomalaiset julkistivat presidenttiehdokkaansa Laura Huhtasaaren 4. elokuuta. © Mikko Stig / LK

Keski-ikäinen nainen pysähtyy Anna Palokkaan luokse vain muutamaksi sekunniksi.

”Sairaanhoitajilta on leikattu lomarahoja. Minä en kannata ketään”, nainen sanoo ja jatkaa matkaansa.

Palokas hakee jo katsellaan uutta kohdetta. Hän on partioinut Janne Viljasen kanssa reilun tunnin ajan kävelykadulla Vantaan Tikkurilassa. Viereiseen kauppakeskus Dixiin tai juna-asemalle heillä ei ole asiaa. Näin vapaaehtoisia on ohjeistettu: ihmisille pitää antaa matkustusrauha.

Kaksikko kerää nimiä Sauli Niinistön kannattajakortteihin ensi talven presidentinvaaleja varten. Onneksi sää on aurinkoinen ja lomailevilla ihmisillä aikaa. Nyt Palokas ei ehdi sanoa kuin pari sanaa, kun nainen tarttuu korttiin ja kynään. Tämä on se tavallinen tapaus.

”Ei tässä tarvitse käydä poliittisia väittelyitä”, Palokas kertoo saatuaan täytetyn kortin takaisin.

Työpari Viljasella on kokoomuksen jäsenkirja, Palokas taas ei ole minkään puolueen jäsen. Hän ilmoittautui kerääjäksi omasta aloitteestaan. Palokas kuljettaa kortteja muutenkin mukanaan ja tarjoaa niitä myös sukulaisille ja tuttaville.

”Jotkut eivät halua sanoa, että kannattavat jotain. Toiset ovat ihan innoissaan.”

Iäkkäät ihmiset tarttuvat kynään muita useammin. Myös urheilijat ovat innokkaita. Kun kerääjät päivystivät Vuelta Vantaa -pyöräilykilpailun lähtöpaikalla, osallistujat tulivat Viljasen mukaan ”ryntäämällä allekirjoittamaan”.

Aivan kaikki eivät ymmärrä, miksi kortteja kerätään. Jotkut iäkkäämmät ihmiset ovat jopa luulleet äänestävänsä vaaleissa, jos täyttävät kortin.

”Että Niinistö pääsee ehdolle vaaleihin”, Viljanen huikkaa ohikulkijalle ja heiluttaa korttia.

Tämä näyttää olevan toimiva tekniikka: kerääjät vetoavat siihen, että ilman apua istuva presidentti voi jäädä kokonaan ulos kisasta.

”Yksi ihminen oli tänään erityisen hätääntynyt. Hän sanoi, että eihän sellaista vaihtoehtoa ole, että ei pääse edes ehdolle”, Viljanen sanoo.

 

Vaikka presidentti Niinistö ei oikeastaan ole vielä edes ehdokas, hän lähtee vaaleihin hyvistä asetelmista.

Ilta-Sanomien toukokuun lopussa teettämässä kyselyssä 72 prosenttia vastaajista kertoi, että he äänestäisivät Niinistöä ensimmäisellä kierroksella. Se riittäisi kirkkaasti valintaan suoraan ensimmäisellä kierroksella, joka käydään 28. tammikuuta.

Huippusuosittuja presidenttejä on tosin ollut ennenkin. Kesällä 2004 Suomen Kuvalehden teettämässä kyselyssä yli 90 prosenttia vastaajista kertoi luottavansa Tarja Haloseen ja 74 prosenttia toivoi hänen jatkavan toiselle kaudelle.

Tammikuun 2006 vaaleissa Halonen lopulta päihitti Niinistön mutta vain täpärästi toisen kierroksen jälkeen.

Yllätyksen mahdollisuudesta muistuttaa myös edellisten vaalien Haavisto-ilmiö. Vihreiden Pekka Haaviston voimakas gallup-nousu alkoi alle kuukautta ennen vaaleja joulu-tammikuun vaihteessa. Lopulta Haavisto pääsi toiselle kierrokselle mutta hävisi Niinistölle selvin lukemin.

Näillä näkymin vaaleissa voi olla jopa yksitoista ehdokasta. Niin laaja joukko nähtiin viimeksi vuonna 1994, kun Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi.

Suuri määrä ehdokkaita tarkoittaa, että äänet hajaantuvat. Se kasvattaa todennäköisyyttä, että vaaleissa tarvitaan toinenkin kierros.

 

 

Presidentti Sauli Niinistö ilmoitti toukokuussa pyrkivänsä toiselle kaudelle mutta poikkeuksellisesti kannattajayhdistyksen kautta. Se on tapa tehdä pesäeroa kokoomukseen, esiintyä koko kansan presidenttinä.

Kansanliikkeen on kerättävä vähintään 20 000 kannattajakorttia, mutta huoli Niinistön ulosjäämisestä on turha. Näin voi arvioida eri keräyksistä saaduista tiedoista. Esimerkiksi heinäkuussa Kurun markkinoilla kasaan saatiin lähes 500 korttia.

Minimipotti onkin todennäköisesti ollut kasassa jo hyvän aikaa.

Niin arvioi myös Tikkurilassa päivystävä Viljanen. Korttien kerääminen ei silti tunnu turhalta. Keväällä Viljanen oli liikkeellä kuntavaalikampanjan takia, ja sitä ennen hän keräsi tukea Malmin lentoasemalle.

”Täällä on loistavia keskusteluja.”

Kerääjät alkavat laskea saalista. Kortteja on sata, ja luku nousee vielä yhdellä, kun Viljanen poimii lennosta ohikulkijan allekirjoittamaan kortin.

Se on hyvä saavutus parissa tunnissa, mutta paremminkin voisi mennä, jos keräyksestä voisi ilmoittaa netin lisäksi lehdissä. Kerääjiä on kuitenkin ohjeistettu välttämään kuluja.

Varainkeruusta huolehtii Niinistön taustalla Suomi 2024 -yhdistys. Sen vastuuhenkilöitä ovat kokoomuksen entinen kansanedustaja Heikki A. Ollila, entinen ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila ja helsinkiläinen Marjo Rintamäki.

Yhdistyksellä on jo muutamia yksityishenkilöitä tukijoina, mutta heidän nimiään ei paljasteta ainakaan vielä.

Virallisesti kokoomus ei rahoita kansanliikettä, mutta käytännössä tukea tulee. Esimerkiksi Kurun markkinoilla Ylöjärven kunnallisjärjestö maksoi telttapaikan, jossa Niinistön kannattajakortteja kerättiin.

”Kaikesta tulee nopeampaa. Vaalienkin draaman kaari on tiivistynyt.”

Se näyttää presidentinvaalikampanjalta, mutta ei ole sitä. Sitäkään ei vielä saa sanoa presidentinvaalikampanjaksi, kun Niinistö lopulta osallistuu lokakuun lopussa muiden ehdokkaiden rinnalla Elinkeinoelämän valtuuskunnan järjestämään paneelikeskusteluun.

Kampanjapäällikkö Pete Pokkisen mukaan tämä ei ole saivartelua. Varsinainen kampanja alkaa joulukuussa.

”Voi olla vaikea mieltää eroa. Kun me puhumme kampanjasta, se tarkoittaa sitä, että Niinistö alkaa itse osallistua kampanjatoimintaan. Keskustelut ovat eri asia.”

”Nyt keskitymme korttien keräämiseen.”

Vapaaehtoiset jatkavat urakkaansa ainakin elokuun viimeiseen viikonloppuun asti. Sitten kortit kerätään laskettaviksi.

Sdp:n presidenttiehdokas ratkeaa syyskuun alussa. Puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan puolue ei ole pudonnut kelkasta, vaikka moni muu on jo liikkeellä. Vaalikampanjat ovat muutenkin lyhentyneet.

”Maailmassa on niin paljon meneillään ja kaikesta tulee nopeampaa. Vaalienkin draaman kaari on tiivistynyt”, hän sanoo.

Kesän aikana on keskusteltu siitä, missä vaiheessa Niinistön pitäisi antautua keskusteluihin muiden ehdokkaiden kanssa.

Jo yli vuoden ehdokkaana ollut ja Niinistöä keskusteluihin toivonut keskustan Matti Vanhanen oli tyytyväinen, kun Niinistö ilmoitti sittenkin osallistuvansa lokakuiseen paneelikeskusteluun.

Vihreiden ehdokkaan Pekka Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämppi kertoo odottaneensa, että vaalikampanjat olisivat jo vauhdissa. Kuusi vuotta sitten Haavistolla oli tilaisuuksia jo touko–kesäkuussa. Nyt suunnitelmia on lykätty.

”Ei se ole mielekästä huudella yksin”, Kämppi sanoo.

Haavisto on keväällä ja kesällä kulkenut eri puolilla maata tilaisuuksissa, joista osa on sovittu jo ennen ehdokkuutta.

Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen toppuuttelee, hänen kampanjansa avataan virallisesti marraskuussa. Ehdokkaan loppusyksyn kampanjakalenteri tulee Kyllösen mukaan olemaan ”kauhea”, mutta nyt keskitytään europarlamentaarikon töihin.

”En usko, että kukaan meistä haluaa kuukausisotalla aikaisemmin rynnistää. Ei meidän kenenkään kunto riitä siihen.”

Kyllönen toivoo vaaleista ”arvokkaita”. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ehdokkaat eivät puhuisi toistensa päälle televisioväittelyissä. Tätä toivetta hän on kuullut erityisesti iäkkäiltä ihmisiltä: ihmiset haluavat johtajaksi auktoriteetin, jota katsoa ylöspäin.

 

Elokuun ensimmäinen perjantai on kääntymässä iltaan. Perussuomalaisten kokoushuoneessa Helsingin Yrjönkadulla on lämmintä ja ahdasta. Lattialla mutkittelee johtoja, kuvaajat etsivät kameroilleen parasta paikkaa.

Tunnelma on hilpeän jännittynyt. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kehottaa viestintävastaava Matti Putkosta suoristamaan ylösalaisin menneen Perussuomalaiset-pinssin rintapielessään.

”Olet niin iso poika, että pitää jo osata”, Slunga-Poutsalo vitsailee.

Putkonen aloittaa tilaisuuden kiittämällä erityisesti Viron yleisradion ja venäläisen uutistoimisto Tassin toimittajia paikalle saapumisesta.

”He ovat paikalla ensimmäistä kertaa, toivottavasti eivät viimeistä”, Putkonen sanoo.

Tilaisuuden alkaessa yksi tuoli näyttämöllä on tyhjä. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon puheenvuoron loppupuolella Putkonen painelee ulos huoneesta ja ohjaa sovitulla hetkellä sisään vienosti hymyilevän Laura Huhtasaaren.

Toimittajat arvasivat oikein. Huhtasaari on puoluehallituksen ehdotus perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi.

Huhtasaari lukee paperista puheensa, jonka pääteemoja ovat EU-vastaisuus, kansallismielisyys ja maahanmuuttovastaisuus.

Hän ottaa tulilinjalle myös presidentti Niinistön. Hallituskriisin keskellä kesäkuussa Niinistö kommentoi perussuomalaisen puolueen uutta johtoa viittaamalla vanhoihin rikostuomioihin.

”Aktiivisen katumisen vaatiminen on asiatonta ja se menee jo kiusaamisen puolelle”, Huhtasaari sanoo.

Voi olla, ettei tätä tilaisuutta olisi lainkaan järjestetty ilman Niinistön tuomiopuheita. Halla-ahon mukaan nyt ”vain ani harva” paikallisyhdistys oli ehdottanut Niinistön taakse asettumista.

© Mikko Stig / Lehtikuva

Niinistöä roimitaan myös toiselta puolelta poliittista kenttää. Elokuun alussa demareiden ehdokkaat Tuula Haatainen, Sirpa Paatero ja Maarit Feldt-Ranta keskustelivat Demokraatti-lehden tentissä Helsingissä.

He moittivat Niinistöä muun muassa turvapaikanhakijoihin liittyvistä lausunnoista. Puheet ääripäistä ja tolkun ihmisistä eivät ehdokkaiden mielestä ole olleet onnistuneita.

Perussuomalaisten Huhtasaaren mukaantulo saattaa polarisoida vaaliasetelmaa. Hän asettuu janalla Niinistön oikealle puolelle, siellä on toistaiseksi ollut tyhjää. Huhtasaari yrittää kerätä kansallismielisiä ääniä. Niinistön vasemmalla puolella taas on kansainvälistä yhteistyötä ja vastuuta korostava ihmisoikeuslinja.

Huhtasaari voi saada seuraa vielä muista ehdokkaista.

Kansalaispuolueen puheenjohtajan Paavo Väyrysen keräystä organisoi entinen perussuomalainen Seppo Hauta-aho. Hän ynnäilee, että kortteja on kasassa 1 000–2 000 kappaletta.

”Lähiviikkoina aiomme lähteä markkinoille ja toritapahtumiin kaikissa vaalipiireissä. Väyrystähän äänesti viime vaaleissa 536 000 ihmistä. Puoliväkisinkin heihin törmäilee.”

Hauta-ahon mukaan Kansalaispuolueella on 2 800 kannattajajäsentä, siitä joukosta löytyy Väyrysen kampanjaan aktiiveja.

MV-julkaisun perustajan Ilja Janitskinin korttien keräystä taas hoitaa entinen kokoomuslainen Tiina Keskimäki. Hänellä ei ole tietoa kertyneiden korttien määrästä, sillä kortit lähetetään postilokero-osoitteeseen Joensuuhun.

”Ei varmasti olla vielä lähelläkään sitä 20 000 korttia. Olemme aloittaneet aivan tyhjästä ja toistaiseksi nollabudjetilla”, Keskimäki sanoo.

Haastattelun jälkeen keskusrikospoliisi tiedottaa, että poliisi on ottanut Janitskinin kiinni Andorrassa. Janitskin halutaan Suomeen selvittämään häneen kohdistuvia rikosepäilyjä.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo, että rikostutkinta ei ole este ehdokkuudelle. Presidentiltä ei vaadita nuhteettomuutta, myös Janitskin on vaalikelpoinen. 

 

Oikaisu
Juttu on julkaistu 11.8.2017 klo 13.38 ja sitä on muokattu 15.8. klo 16.22: Poistettu virheellinen tieto, että Ilja Janitskinin olisi ottanut kiinni Espanjan poliisi.