Näin kaatuu ministeri Suomessa – Mutta miten käy Anne Bernerin?

”Bernerin toiminta on syytä tutkia perinpohjaisesti”, sanoo oikeushistorian professori.

Anne Berner
Teksti
Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomessa on eronnut suhteellisen vähän ministereitä vastoin tahtoaan. Kun lähtö hallituksesta on tullut, se on useimmiten johtunut virheestä, valehtelusta, luottamuksen menettämisestä tai puolueen halusta kierrättää tehtäviä.

Nyt vaikeuksissa on liikenneministeri Anne Berner (kesk). Valtiontalouden tarkastusvirasto arvosteli häntä voimakkaasti kesäkuussa julkistetussa raportissaan, joka käsitteli lentokenttäyhtiö Finavian johdannaiskauppoja. Virasto epäili, että ministeri hoiti tehtäviä, jotka osakeyhtiölain mukaan kuuluvat yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle.

Ongelmat paljastuivat viime vuonna, kun Berner esti valtion omistamaa Finaviaa nostamasta korvauskannetta tilintarkastusyhtiö Deloittea vastaan. Lisäksi hän käytännössä määräsi Finaviaa tekemään sovittelusopimuksen tilintarkastusyhteisön kanssa.

Bernerillä on yhteys Deloitteen Bernerien perheyhtiön Vallila Interiorin kautta. Vallila Interiorin tilintarkastajana on toiminut Deloitten varatilintarkastaja.

 

Julkinen kohu on sanapari, johon ministerierojen syyn voi tiivistää, sanoo Turun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo.

”Kohun syy voi olla pieni yksityiskohta, mutta silti viranhoito muuttuu mahdottomaksi.”

Esimerkkinä ministeriuran tuhonneesta kohusta ovat ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok) tekstiviestit. Hälyssä Kanerva menetti pääministeri Jyrki Kataisen (kok) luottamuksen ja joutui vuonna 2008 eroamaan hallituksesta.

Julkisuudessa on jo ehditty vaatia Bernerin eroa. Railo ei arvioi suoraan, onko Berner vaarassa joutua ulos hallituksesta.

”Tapaukset ovat kovin erilaisia. Niissä on yksityiskohtia, jotka tekevät vertailun vaikeaksi. Berneriä vastaan on esitetty hyvin vakavia syytöksiä.”

Karkeimmista virheistä ministeriä syytetään valtakunnanoikeudessa. Entinen kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo (kesk) on viimeisin valtakunnanoikeudessa tuomittu ministeri. Hän sai vuonna 1993 vuoden ehdollisen vankeustuomion lahjuksen tarjoamisesta.

Bernerin ongelmat ovat myös oikeushistorian professori Jukka Kekkosen mukaan todellisia.

Hän näkee, että ministerin toiminta voi vakavuudeltaan sijoittua Juhantalon tuomion ja entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk) eduskunnalta saaman moitteen väliin.

”Valtiontalouden tarkastusviraston raportti on perusteellinen. Tilanne näyttää pahemmalta kuin Vanhas-case.”

Eduskunnan perustuslakivaliokunta moitti 2011 Matti Vanhasta siitä, kun hän oli vuosina 2006–2009 valtioneuvostossa päättämässä Nuorisosäätiön valtionavusta. Vanhanen oli esteellinen, koska säätiö oli tukenut häntä vuoden 2006 presidentinvaalikampanjassa yli 20 000 eurolla.

”Bernerin toiminta on syytä tutkia perinpohjaisesti, kuten on tapahtumassa eduskunnan tarkastusvaliokunnassa”, Kekkonen sanoo.

Valiokunta saa työnsä valmiiksi marraskuussa. Asia käsittely saattaa jatkua perustuslakivaliokunnassa.

Bernerin asema on vielä turvattu. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on aina rientänyt avuksi, kun Berner on ajautunut hankaluuksiin. Kaksi viikkoa sitten Sipilä kirjoitti blogissaan, että Bernerillä on hänen täysi tukensa.

”Mitä lähempänä politiikan eliittiä henkilö on, sitä tiukemmin hän istuu tehtävässään”, Kekkonen sanoo.

berner_finavia_aikajana_grafiikka_korjattu

Naiset kuitenkin näyttävät joutuvan miehiä helpommin ulos hallituksesta. Kun kohun seurauksena 25 viime vuoden aikana on eronnut kahdeksan ministeriä, heistä peräti viisi on naisia.

Keskustan puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen pääministeriuran haaksirikkoa ja ministeri Arja Alhon (sd) eroa hallituksesta on joskus selitetty virheen lisäksi myös sukupuolella. Naisia arvostellaan ankarammin kuin miehiä. Nainen eroaa siinä vaiheessa, kun miestä vielä kannattelee eliitin tuki. Jäätteenmäki jäi Irak-kohussa yksin. Alho oli teräväkielinen nainen, joka uskalsi julkisesti arvostella puolueen miesjohtajia kuten Kalevi Sorsaa ja Paavo Lipposta.

Railon mukaan naiset joutuvat ongelmiin usein sellaisissa tehtävissä, joita ovat aiemmin hoitaneet ainoastaan miehet. Hän ottaa kaksi esimerkkiä.

Sisäministeri Kaisa Raatikaista (sd) arvosteltiin ankarasti 1986 Tšernobylin voimalaonnettomuuden tiedotuksesta. Tunnetumpi esimerkki on Elisabeth Rehn (r), josta tuli 1990 ensimmäinen nainen puolustusministerinä. Rehniä vähäteltiin, mutta hän valmisteli Hornet-kaupat ja päätyi lopulta presidentinvaalien toiselle kierrokselle.

 

Ahtaalle joutuneet poliitikot tukeutuvat puolustuksessaan lakiin. Yhteiskunnan arvot ja moraalikäsitykset eivät pakota eroon, jos lakia ei ole rikottu.

”Tutkinnan kohteeksi joutuneet ovat mielellään puolustautuneet viittaamalla siihen, että he ovat joutuneet poliittisen ajojahdin kohteeksi, jossa juridiikka sivuutetaan. Tällaisissa asioissa kuitenkin politiikan ja juridiikan rajaviiva on häilyvä. Tärkeintä on asian huolellinen tutkinta ja ratkaisujen perusteleminen pitävästi”, Kekkonen sanoo.

Railon mielestä lakipykäliin takertuminen on käyttökelpoinen puolustuskeino.

”Juridiikalla voi hämmentää tilannetta ja heikentää kohun voimaa.”

Kauko Juhantalo valtakunnanoikeudessa 1993.
Kauko Juhantalo valtakunnanoikeudessa 1993. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva © Kimmo Mäntylä / LK

 

”Minä nyt koplaan nämä kaksi asiaa”

Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo esitti 1991 historiallisen uhkauksen, joka tuhosi hänen ministeriuransa. Lounastapaamisessa SKOPin pääjohtajan Christopher Wegeliuksen kanssa oli tarkoitus puhua metallikonserni Tampellan pelastamisesta.

Tampellan valtiontukea enemmän Juhantaloa askarrutti omien yritystensä suuret vaikeudet. Wegelius kirjasi muistiin ministerin suorasukaisen ehdotuksen, jonka Juhantalo myöhemmin kiisti.

”Tämä saattaa nyt tuntua vähän kovalta. Mutta minä nyt koplaan nämä kaksi asiaa yhteen.”

Eduskunnan perustuslakivaliokunta uskoi kesäkuussa 1993 Wegeliusta, että Juhantalo kytki toisiinsa Tampellan ja omien yrityksiensä järjestelyt. Valtakunnanoikeus tuomitsi 1993 Juhantalon lahjuksen tarjoamisesta vuoden ehdolliseen vankeuteen.

Arja Alho kaatui Sundqvist-sopimukseen 1997.
Arja Alho kaatui Sundqvist-sopimukseen 1997. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva © Martti Kainulainen / LK

 

”Minun on tehtävä ratkaisu”

Väärä päätös kaatoi Lipposen ensimmäisen hallituksen toisen valtiovarainministerin Arja Alhon. Alhon ministeriura hukkui pankkikriisin jälkimaininkeihin.

Alho teki 1997 STS-pankin entisen pääjohtajan Ulf Sundqvistin kanssa sopimuksen tämän vahingonkorvauksen leikkaamisesta. Korkein oikeus oli tuominnut Sundqvistin yhteensä lähes 16 miljoonan markan korvauksiin. Alho antoi anteeksi yli 90 prosenttia ja alensi korvauksen 1,2 miljoonaan markkaan.

Sdp:n entisen puheenjohtajan Sundqvistin korvauksien alennus tärveli lopullisesti Alhon uskottavuuden, joka oli horjunut aiemminkin. Alhon epäiltiin 1996 vuotaneen Euroopan unionin komissaarille Suomen tavoitteen, millä kurssilla markka kytketään Euroopan laskennalliseen yhteisvaluuttaan Ecuun.

Matti Aura erotti Pekka Vennamon ja erosi itse 1999.
Matti Aura erotti Pekka Vennamon ja erosi itse 1999. Kuva Markku Ulander / Lehtikuva © Markku Ulander / LK

 

”Olen tehnyt väärän arvion”

Liikenneministeri Matti Auran (kok) lähtö hallituksesta on ainutlaatuinen politiikan lähihistoriassa.

”Olen valitettavasti tehnyt väärän arvion (Pekka) Vennamosta. Näin ollen katson, että minulla ei ole enää edellytyksiä liikenneministerin viran menestyksekkääseen hoitamiseen”, ministeri Aura ruoski itseään 4. tammikuuta 1999.

Aura lähti pääministeri Lipposen ensimmäisestä hallituksesta pari kuukautta ennen eduskuntavaaleja. Eroa edelsivät dramaattiset tapahtumat, jotka liittyivät Auran vastuulla olleen teleyhtiö Soneran osakeantiin. Aura tulkitsi tulleensa huijatuksi.

Soneran pääjohtaja Pekka Vennamo pimitti Auran mukaan tietoja Vennamon perheen osakekaupoista. Vennamo sai ylimerkatussa annissa haluamansa määrän osakkeita. Myöhemmin Vennamo myi ja lahjoitti osan osakkeistaan perheelleen.

Aura raivostui Vennamolle. Ministerin mielestä Vennamon olisi pitänyt tehdä kaupoistaan pörssitiedote. Ennen eroaan Aura määräsi Soneran hallituksen antamaan potkut Vennamolle.

Suvi Lindén ilmoitti eroavansa kulttuuriministerin tehtävästä eduskunnan kyselytunnilla 2002.
Suvi Lindén ilmoitti eroavansa kulttuuriministerin tehtävästä eduskunnan kyselytunnilla 2002. Kuva Tor Wennerström / Lehtikuva © TOR WENNSTRÖM / Lehtikuva

 

”Tein suuren virheen”

Kulttuuriministeri Suvi Lindén (kok) on Matti Auran lisäksi ainoa ministeri, joka on myöntänyt erheensä ja eronnut omasta aloitteestaan valtioneuvostosta. Hän erosi Lipposen toisesta hallituksesta.

Ilta-Sanomat löysi sattumalta opetusministeriön papereista Lindénin tekemän päätöksen 170 000 euron valtionavun myöntämisestä oululaiselle Sankivaaran golfkentälle. Lindénin perhe oli kentän osakkaana. Lehti julkisti löytönsä maanantaina 27. toukokuuta 2002.

Lindén ilmoitti näyttävästi erostaan eduskunnan kyselytunnilla 30. toukokuuta ja kertoi, ettei ollut pitänyt golfosaketta sijoituksena. Ilmoitus yllätti kansanedustajat, jotka kehuivat ministerin suoraselkäisyyttä.

Lehtijutun lisäksi Lindénin päätöstä saattoi vauhdittaa se, että oikeuskansleri Paavo Nikula oli pari päivää aikaisemmin ryhtynyt tutkimaan, onko ministeri syyllistynyt virkavirheeseen. Parin viikon selvittelyn jälkeen silloin jo entinen ministeri sai huomautuksen.

Anneli Jäätteenmäen ura pääministerinä jäi 69 päivään.
Anneli Jäätteenmäen ura pääministerinä jäi 69 päivään. Kuva Timo Jakonen / Lehtikuva © Timo Jakonen / LK

 

”Puhun niin totta kuin osaan”

Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki hyökkäsi vaalikamppailussa 2003 voimakkaasti pääministeri Paavo Lipposta vastaan syyttämällä tätä Suomen liittämisestä Irakin vastaiseen liittoumaan. Jäätteenmäki perusti väitteensä saamiinsa asiakirjoihin.

Vain 69 vuorokautta pääministerinä toiminut Jäätteenmäki kiisti saaneensa asiapaperit presidentin neuvonantajalta Martti Manniselta.

”Puhun niin totta kuin osaan”, Jäätteenmäki vakuutti eduskunnalle.

Jäätteenmäki väitti saaneensa paperit yllättäen ja pyytämättä. Manninen oli kuitenkin lähettänyt paperit Jäätteenmäen pyynnöstä.

Totuuden paljastuttua ja Sdp:n vaatimuksesta keskusta vaihtoi pääministeriksi Matti Vanhasen. Jäätteenmäkeä vastaan nostettu syyte yllytyksestä ja avunannosta virkasalaisuuden rikkomiseen hylättiin.

Jyrki Katainen kertoi 1. huhtikuuta 2008 perustelut Ilkka Kanervan siirtämiseen pois ulkoministerin tehtävistä.
Jyrki Katainen kertoi 1. huhtikuuta 2008 perustelut Ilkka Kanervan siirtämiseen pois ulkoministerin tehtävistä. Kuva Marja Airio / Lehtikuva © MARJA AIRIO / Lehtikuva

 

”Olen sairauslomalla”

Luottamuksen menetys oli syy, miksi pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti aprillipäivänä 2008, että ulkoministeri Ilkka Kanerva jättää hallituksen.

Maaliskuussa 2008 julkisuudessa taivasteltiin Kanervan lähettämiä tekstiviestejä erotiikkatanssija Johanna Tukiaiselle. Viestit käsittelivät muun muassa mahdollisuuksia harrastaa seksiä sekä intiimihygieniaa.

Kanerva oli vuotta aikaisemmin keväällä 2007 luvannut hallitustunnustelija Kataiselle, ettei hänen yksityiselämästään pullahda enää kohu-uutisia. Tuleva pääministeri luotti Kanervan sanaan, ja Kanerva pääsi unelmatehtäväänsä ulkoministeriksi.

Potkut saanut Kanerva vetäytyi viikoiksi julkisuudesta ja ilmoitti Ilta Sanomissa, että hän on sairauslomalla.

Kehitysministerin paikalta eronnut Heidi Hautala (oik.) ja omistajaohjausosaston virkamiessihteeri Sallamaari Muhonen poistuivat eduskunnasta 15. lokakuuta 2013.
Kehitysministerin paikalta eronnut Heidi Hautala (oik.) ja omistajaohjausosaston virkamiessihteeri Sallamaari Muhonen poistuivat eduskunnasta 15. lokakuuta 2013. © JUSSI NUKARI / Lehtikuva

 

”Näen parhaaksi ratkaisuksi eron”

Valtion omistajaohjauksesta vastannut kehitysministeri Heidi Hautala (vihr) kompastui totuuden välttelyyn. Vuonna 2012 valtion omistama Arctia Shipping halusi nostaa kanteen ympäristöjärjestö Greenpeacea vastaan. Hautalan aiemmin tukema Greenpeace oli vallannut yhtiön jäänmurtajia keväällä 2012.

Hautala vakuutti lokakuussa 2013, että hänellä ei ole mitään roolia kanteen perumisessa. Lopulta paljastui, että hän oli ollut tietoinen yhtiölle lähetetystä uhkauksesta, jossa vaadittiin rikosilmoituksen perumista tai toimitusjohtajan ja hallituksen erottamista.

Hautala empi pari viikkoa. Vihreiden johtavien poliitikkojen patistelun ja ankaran julkisen arvostelun jälkeen hän ilmoitti 11. lokakuuta lähtevänsä hallituksesta.

Kansanedustajat Anne Berner ja Lenita Toivakka
Keskustan liikenneministeri Anne Berner (oik.) ja kokoomuksen kansanedustaja Lenita Toivakka eduskunnassa Helsingissä 14. syyskuuta. Kuva Markku Ulander © MARKKU ULANDER / Lehtikuva

 

”Edustaja Harakka valehtelee”

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok) eroon vaikutti osaltaan se, että hän jäi huhtikuussa 2016 kiinni valehtelusta eduskunnalle. Kyselytunnilla Toivakka kiisti väitteen, että hän olisi ollut mitenkään mukana perustamassa Brysseliin sijoitusyhtiötä.

Toivakka syytti Sdp:n kansanedustajaa Timo Harakkaa valehtelusta. Toivakka oli kuitenkin perheyhtiön hallituksen jäsen. Holding-yhtiötä on mahdollista käyttää veronkiertoon, jos Toivakoiden perheyhtiö myytäisiin.

Ministerin oli pakko pyytää anteeksi eduskunnalta. Kokoomuksen puheenjohtajaksi valittu Petteri Orpo kuitenkin siirsi Toivakan rivikansanedustajaksi ja nosti uudeksi ministeriksi Kai Mykkäsen.