Kansan pulssilla
Heikentyneet kyselytulokset saivat hallituksen keskittämään viestintää pääministerin kanslialle.
Alle puolet suomalaisista pitää koronakriisiin liittyvää viranomaisviestintää hyvänä tai melko hyvänä. Vastaajat kokevat viestinnän heikentyneen alkuvuoden 2021 aikana.
Tilastokeskus on kysynyt suomalaisilta mielipiteitä jo vuoden ajan muun muassa viranomaisten koronatoimista, vastaajien mielialasta, koronaohjeiden noudattamisesta ja siitä, miten hyvin viranomaiset ovat onnistuneet viestinnässään epidemian aikana.
Kansalaispulssiksi kutsuttu verkkokysely tehtiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2020. Kyselyä on toistettu kolmen viikon välein, ja vastaajat ovat vaihtuneet joka kierroksella.
Kyselyn otos on ollut noin 2 200–3 000 henkilöä, joista noin puolet on vastannut kysymyksiin. Vastaajina on ollut 15–74-vuotiaita mannersuomalaisia.
Toimeksiannon Kansalaispulssille antoi valtioneuvoston kanslia. Kyselystä saatuja tietoja on käytetty hyväksi muun muassa covid-19-koordinaatioryhmässä, jossa muodostetaan tilannekuvaa koko koronatilanteesta.
Kyselyn tuloksista selviää, että erityisesti tiedottamiseen liittyvien viestien selkeys ja reagoinnin nopeuden puute koetaan heikentyneen koronatilanteen pitkittyessä. Myös viestinnän luotettavuus, oikeellisuus ja avoimuus ovat vastaajien mielestä heikentyneet.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus onkin päätynyt poikkeusoloissa keskittämään koronaviestinnän valtioneuvoston kanslialle, jotta koronaviestinnän selkeys paranisi.
”Olemme seuranneet tarkasti Kansalaispulssia koronakriisin alusta saakka. Kyselystä saatu tieto viestinnän suorituksen heikentymisestä oli yhtenä perusteluna valmiuslain pykälän 106 asetusten käyttöönottoon”, kertoo valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Päivi Anttikoski.
Anttikosken mukaan keskittäminen antaa paremmat mahdollisuudet johtaa viestintää valtioneuvoston sisällä ja soveltaa sitä valtionhallinnossa.
”Nyt meillä on koronaviestinnän johtoryhmä ministeriöiden ja viranomaisten kesken. Teemme yhteistä viestintätilannekuvaa ja yhteisiä viestintämateriaaleja. Saamme myös siirtää resursseja muista ministeriöistä valtioneuvoston kansliaan.”
Vaikka viestinnän luvut ovat laskeneet kyselyssä selvästi, kansalaiset näyttävät suhtautuvat suhteellisen luottavaisesti viranomaistietoihin. Vähiten vastaajat luottavat ”sosiaalisen median mielipidevaikuttajiin”.
Kansalaispulssista on saatu arvokasta tietoa myös ihmisten jaksamisesta. Muun muassa nuoret kokevat yhä enemmän stressiä.
Koronarokotehalukkuus on korkealla tasolla: 86 prosenttia vastaajista suhtautuu rokotteisiin myönteisesti.