Kuuden vuoden työlista
Tulossa on myös merkittäviä nimityksiä valtakunnansyyttäjästä puolustusvoimain komentajaan.
Sauli Niinistön toista presidenttikautta hallitsevat tutut teemat: EU, Nato ja Venäjä.
”Kaiken sen hoidan, mikä näyttää vailla hoitoa olevan”, presidentti Niinistö sanoi valintansa jälkeen, kun hän esitteli toista kautta koskevia suunnitelmiaan.
Tiedotustilaisuudessaan Niinistö muistutti, että presidentin tehtävät on tarkkaan määritelty. Hän ei voi esimerkiksi toimia ylituomarina sisäpoliittisissa kiistoissa, vaikka sellainen kuva vaalikampanjassa taas syntyi.
Presidentillä on silti edelleen merkittävä asema varsinkin ulkopolitiikassa, ja Niinistö saa varautua siihen, että seuraavatkin kuusi vuotta ovat työntäyteiset.
Euroopan unionissa koittaa heti ensi vuonna Suomen puoli vuotta kestävä puheenjohtajakausi. Virallisesti EU-politiikkaa johtaa pääministeri, mutta Niinistö on halunnut ulottaa presidentin roolin ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana myös EU-asioihin.
Suomi saa unionissa vetovastuun historiallisena aikana, sillä Ison-Britannian EU-eron on määrä tapahtua maaliskuussa 2019.
Alusta asti on ollut selvää, että brexit ei toteudu kertarytinällä. Suomen puheenjohtajuus osuu siirtymäkauteen, jolloin Britannia on vielä toinen jalka unionissa, mutta ilman äänioikeutta tai paljon muutakaan sananvaltaa.
Kun yksi jäsenmaa lähtee, jäljelle jääneet tiivistävät yhteistyötä. Talous- ja rahaliitossa otetaan kantaa yhteiseen valuuttarahastoon, budjettiin ja valtiovarainministeriin. Yhteistä puolustusta kehitetään muun muassa kasvattamalla puolustusmenojen osuutta EU:n budjetissa.
Britannian ero vaikuttaa myös neuvotteluihin EU:n tulevasta rahoituskehyksestä. Nykyinen monivuotinen kehys on voimassa vuoden 2020 loppuun. Brexitin takia Suomen maksuosuus todennäköisesti kasvaa.
Yksi jännityksen aihe on, tuleeko vielä muitakin lähtijöitä. Tšekissä presidentti Miloš Zeman on väläytellyt uutta kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Brysselissä taas mietitään, mitä pitäisi tehdä Puolan ja Unkarin kaltaisille maille, jotka polkevat jatkuvasti yhteisiä perusarvoja.
Ylipäällikkö Niinistöä työllistävät lähivuosina monet isot päätökset.
Taloudellisesti suurin on ilmavoimien 7–10 miljardin euron hävittäjähankinta. Tarjouspyynnöt lähtevät tänä keväänä, ja vastauksia odotetaan ensi vuoden alussa. Lopullinen päätös uusista koneista tehdään vuonna 2021.
Paljon huomiota on jo etukäteen saanut tuleva ”suursotaharjoitus”, jonka yhteydessä on määrä harjoitella kansainvälisen avun vastaanottamista. Puolustusvoimien harjoituksen valmistelujen on kerrottu kestävän kahdesta kolmeen vuotta, joten näillä näkymin se voitaisiin pitää aikaisintaan 2020. Mukaan odotetaan joukkoja myös Yhdysvalloista, jonne on jo mennyt alustava kutsu.
Seuraaviin hallitusneuvotteluihin saatetaan tuoda ehdotus kutsuntojen ulottamisesta naisiin. Sotilaat ovat suhtautuneet ajatukseen epäillen, mutta poliitikkojen keskuudessa sillä on jo kannatusta. Muun muassa eduskunnan puolustusvaliokunnassa on kaavailtu naisille jonkinlaista kansalaistaitokoulutusta.
Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä luultavasti jatkuu siihen asti kun se toteutuu, eli todennäköisesti Natosta puhutaan koko alkavakin presidenttikausi. Seuraavaksi odotetaan, miten Ruotsissa ensi syksynä pidettävät valtiopäivävaalit muuttavat asetelmaa.
Ruotsissa syntyy uusi tilanne, jos Natoon menemistä kannattava porvarien allianssi kukistaa vastaan haraavat demarit. Harkinta-ajasta voi kuitenkin tulla sen verran pitkä, ettei Niinistö välttämättä sen päättyessä ole enää presidentti.
Venäjällä Vladimir Putin pysyy Niinistön neuvottelukumppanina seuraavatkin kuusi vuotta. Venäläiset valitsevat presidentin maaliskuussa, mutta Putinin jatko on jo käytännössä varma.
Siitä luultavasti seuraa, ettei Krimin ja Ukrainan kriiseihin tule ainakaan nopeaa ratkaisua. Myös Itämeren alueella tilanne pysyy jännittyneenä.
Saksassa pidetään liittopäivävaalit viimeistään syksyllä 2021. Niistä on tulossa poikkeuksellisen kiinnostavat, sillä Angela Merkelin ei uskota jatkavan liittokanslerina enää niiden jälkeen. Suomelle Merkelin lähtö on huono uutinen, sillä hänen aikanaan Saksan ja Suomen tavoitteet ovat Eurooppa-asioissa käyneet usein yksiin.
Yhdysvalloissa seuraavat presidentinvaalit osuvat Niinistön toisen kauden puoliväliin. Euroopassa monet odottavat, että Donald Trumpin komento päättyisi vuoden 2021 alussa. Sen sijaan Niinistön kannalta presidentin vaihtuminen ei välttämättä olisi pelkästään myönteinen asia, sillä hän on ehtinyt jo tutustua Trumpiin ja kaikesta päätellen myös pystynyt tekemään jonkinlaisen vaikutuksen.
Koko Trumpin kausi saadaan jännittää muun muassa sitä, irtautuuko Yhdysvallat lopullisesti Pariisin ilmastosopimuksesta. Päätös on periaatteessa tehty, mutta prosessi vie aikaa niin, että lähtö voi tapahtua aikaisintaan syksyllä 2020.
Niinistön kuningasajatus on päästä isännöimään Trumpin ja Putinin huipputapaamista. Luontevat puitteet tarjoaisi Arktinen neuvosto, jonka puheenjohtajana Suomi toimii 2017–2019. Tapaamisen toteutuminen on kuitenkin hyvin epävarmaa.
YK:ssa Suomi sai viime vuonna lohdutusta siitä, että paikka turvallisuusneuvostossa meni taannoin sivu suun. Nelivuotinen kausi Unescon hallintoneuvostossa on hyvä tilaisuus profiloitua muun muassa koulutusta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevissa hankkeissa.
Tulossa on merkittäviä nimityksiä: valtakunnansyyttäjä ja puolustusvoimain komentaja.
Niinistön toisella kaudella avautuu useita presidentin nimitysvallan piiriin kuuluvia huippuvirkoja. Suomen Pankki saa uuden pääjohtajan jo tänä vuonna, kun Erkki Liikanen jää eläkkeelle. Valtakunnansyyttäjän paikka tuli puolestaan auki, kun Matti Nissinen sai potkut.
Puolustusvoimillekin Niinistö ehtii vielä nimittää uuden komentajan. Jarmo Lindbergin viisivuotiskausi päättyy 2019, ja vaihdos on edessä viimeistään syksyllä 2023, kun Lindberg tulee 64 vuoden ja 3 kuukauden eläkeikään.
Lindbergin kerrotaan olleen edellisessä komentajakilvassa juuri Niinistön suosikki. Senkin jälkeen presidentti on viimeksi oikeuskanslerinimityksen yhteydessä osoittanut, ettei hän helpolla tyydy valtaansa kuuluvissa asioissa kumileimasimen rooliin.
Ennen vuotta 2024 Suomessa ehditään järjestää kahdet eduskuntavaalit. Tiedossa on muutenkin kunnon vaalisuma ensimmäisine maakuntavaaleineen. Ne liittyvät hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen, jonka pitäisi tulla voimaan 1.1.2020.
Juttu on julkaistu 31.1.2018 klo 20.50 ja sitä on päivitetty 1.2. klo 20.47: Poistettu virheellinen sana kohdasta, jossa luki ”Trumpin toinen kausi”. Kohta viittaa Yhdysvaltain ilmastopolitiikkaan Trumpin nykyisellä kaudella.