Kuntaliiton johto jättää laivan

Jos maakuntauudistus syntyy, suuret kaupungit ovat valmiina jättämään Kuntaliiton. Samalla lähtisivät etujärjestön rahat.

politiikka
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kuntaliiton johtoon on tulossa muutos: toimitusjohtaja Jari Koskinen (kok) jättää Kuntaliiton.

Jari Koskinen ilmoitti elokuun lopulla irtisanoutuneensa Kuntaliiton toimitusjohtajan tehtävästä ja siirtyvänsä toisiin tehtäviin. Koskisella on johtajasopimuksessaan puolen vuoden irtisanomisaika. Hän johtaa kuntien etujärjestöä helmikuun loppuun asti.

Toimitusjohtajan irtisanoutuminen sote- ja maakuntauudistuksen kovan poliittisen väännön keskellä on herättänyt ihmettelyä ja spekulaatioita lähdön syistä. Arviot ”potkuista” kuolivat kättelyssä, kun kävi ilmi, että Koskinen jatkaa liiton johdossa irtisanomisajan.

Koskisen ero oli yllätys.

Edes kaikki Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan jäsenet eivät tienneet Koskisen eroaikeista ennen kuin hän toi ilmoituksen irtisanoutumisestaan hallitukselle. Työvaliokunta on käytännössä liiton poliittisen päätöksenteon sisäpiiri.

Sote- ja maakuntauudistuksesta taistellaan eduskunnassa kuluvan syksyn aikana. Uudistus on koetellut koko kuntakenttää, aivan erityisesti suuria kaupunkeja, joilla olisi kapasiteettia vastata edelleen palveluista, joita ollaan viemässä maakuntahallinnolle.

Jari Koskinen kiistää, että hänen lähdöllään olisi mitään tekemistä uudistuksen ristiriitojen kanssa tai minkään muunkaan ulkoisen tekijän kanssa. Hänen mukaansa syyt ovat täysin henkilökohtaisia.

”Olen 58-vuotias”, Koskinen sanoo Suomen Kuvalehdelle ja nauraa lähtöön liittyville spekulaatioille. Hän kertoo, että motivaatiota on vielä ottaa uusia haasteita vastaan ja sellainen on nyt tarjolla.

Koskinen ei kerro, mihin tehtäviin hän siirtyy, mutta pitää tulevia haasteita mielenkiintoisina. Kokoomuksen entinen kansanedustaja ja ministeri ei aio palata politiikkaan.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Koskinen olisi siirtymässä takaisin pankki- ja rahoitussektorin tehtäviin.

 

Suomen Kuvalehden haastattelemat kuntavaikuttajat luonnehtivat Koskista näkymättömäksi etujärjestöjohtajaksi.

Yksi haastatelluista arvelee, että Koskinen ei ehkä tiennyt, millainen pesti häntä etujärjestössä odotti.  Koskisen toimitusjohtajan ura jää Kuntaliitossa poikkeuksellisen lyhyeksi.

Kuntatalon johtajien ovet käyvät nyt tiuhaan, sillä Koskisen kanssa samoihin aikoihin liitosta lähtee viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Nieminen.

Kun Kuntaliitto tammikuussa 2017 tiedotti Niemisen nimityksestä, johtajatehtävän oli määrä kestää kaksi ja puoli vuotta. Niemisen mukaan etuajassa lähtemiseen ei liity dramatiikkaa. Hän kertoo, että sote- ja maakuntauudistuksen venynyt aikataulu sai muuttamaan suunnitelmia.

”On tärkeää, että uusi viestintäjohtaja pääsee ajoissa perehtymään uudistukseen ennen kuin sen toimeenpano käynnistyy kunnissa. Katsoin, että tässä on sopiva ajankohta suorittaa vaihto”, eläkkeelle jäävä Nieminen sanoo.

 

Avainhenkilöiden lähtö kuntia koetteleva uudistuksen valmisteluvaiheessa on kuitenkin uutinen.

Vielä suuremman uutisen Jari Koskisen lähdöstä tekee se, että Kuntaliiton toimitusjohtajakolmikossa on tapahtunut viime vuosina useita henkilövaihdoksia. Pysyvää on ollut johtajien poliittinen status: kuntien etujärjestössä toimitusjohtajat on valittu aina keskustan, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien piiristä.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus onnistui pakkoliitosaikeillaan nostattamaan syksyllä 2011 kuntakapinan Kuntaliittoa vastaan, kun liiton tuolloinen ykkösjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma (kok) alisti kuntien etujärjestön Kataisen hallituksen kovalle politiikalle.

Kun Kataisen hallituksen uudistus oli kaatunut, Mäki-Lohiluoma siirtyi vähin äänin Kelan varatoimitusjohtajaksi syksyllä 2015. Keväällä 2015 lähti myös toinen varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen (sd). Hän vaihtoi kuntien etujärjestön varatoimitusjohtajuuden  kansanedustajan tehtäviin.

Taloon jäi tuolloin keskustan Timo Kietäväinen. Kuntaliitolla olisi ollut tässä vaiheessa tilaisuus siirtyä yhden toimitusjohtajan malliin, mutta se ei käynyt kokoomukselle ja demareille.  Mäki-Lohiluoman tilalle valittiin Jari Koskinen (kok) ja Haataisen tilalle eduskuntavaaleissa pudonnut Hanna Tainio (sd).

Helmikuussa 2016 Kietäväinen valittiin kuntien eläkevakuuttajan Kevan toimitusjohtajaksi. Hänen paikalleen Kuntaliitossa istui Timo Reina (kesk), joka toimi aiemmin muun muassa kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk) valtiosihteerinä ja Kanta-Hämeen maakuntajohtajana.

Kolmen puoluepoliittisesti valitun toimitusjohtajan ruletti siis jatkuu. Koskisen paikalle valitaan mitä ilmeisimmin kokoomuslainen.

“Jos Kuntaliitto kaavailee maakunnista uusia jäsenmaksajia, se ottaa tietoisen riskin suurten kaupunkien lähtemisestä.”

Koskisen seuraaja joutuu tuuliseen paikkaan. Nimittäin Kuntaliiton jäsenkunnissa poreilee hiljainen kapina, vaikka liitto ei sitä tunnusta näkevänsä.

Kuntaliitto taistelee olemassaolostaan sote- ja maakuntauudistuksen varjossa. Jos uudistus toteutuu, kunnilta lähtee sote-rahojen myötä puolet budjeteistaan. On ilmeistä, että Kuntaliitto joutuisi alentamaan kuntien jäsenmaksuja.

Esimerkiksi vuonna 2016 kunnat maksoivat Kuntaliitolle jäsenmaksuja noin 17 miljoonaa euroa ja liiton sisällä toimivalle kunnalliselle työmarkkinalaitokselle Kuntatyönantajalle noin 5,5 miljoonaa euroa.

Jos kuntien budjetit puolittuvat, kunnat todennäköisesti haluavat puolittaa jäsenmaksunsakin.

Kuntaliitto on ajanut voimakkaasti uusia sote-maakuntia jäsenikseen. Liitto uskoo virallisissa puheissaan, että se kykenisi hoitamaan koko kuntakentän ja maakuntien edunvalvonnan ilman ristiriitaa.

Kuntaliitto on ainoa, joka tuntuu näin uskovan.  Suomen Kuvalehden haastattelemat kuntavaikuttajat ja asiantuntijat eivät tähän usko.

”On varmaa, että maakuntien ja suurten kaupunkien välisessä tehtäväjaossa tulee ristiriitoja, joissa liitto olisi jäsentensä välissä”, suuren keskuskaupungin johtajistossa työskentelevä virkamies sanoo.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) on kritisoinut voimakkaasti sote- ja maakuntauudistusta ja hänen näkemyksilleen ovat liputtaneet myös muut suurten kaupunkien johtajat.

Suomen 21 suurimman kaupungin verkosto C 21 ei ole katsonut Juha Sipilän (kesk) hallituksen uudistusta hiljaa nyökytellen.

Tämän verkoston piirissä suurimmissa kaupungeissa on käyty keskustelua lähdöstä. Jos maakunnat tulevat Kuntaliiton jäseniksi, suuret kaupungit saattavat lähteä liitosta.

Tähän Kuntaliitolla ei ole varaa. Yksinomaan Helsingin jäsenmaksu Kuntaliitolle ilman Kuntatyönantajien maksua oli vuonna 2016 noin 1,9 miljoonaa euroa. Suomen 25–30 suurimman kunnan jäsenmaksut ovat merkittävä osa koko liiton budjetista.

”Jos Kuntaliitto kaavailee maakunnista uusia jäsenmaksajia, se ottaa tietoisen riskin suurten kaupunkien lähtemisestä”, yksi haastatelluista kaupunginjohtajista sanoo.

Suurilla kaupungeilla on suuret asiantuntijaorganisaatiot ja esimerkiksi lakimiehiä runsaasti omasta takaa – eli siihen ne eivät Kuntaliiton apua tarvitse. Edunvalvontaa suuret kaupungit Kuntaliitolta kaipaisivat, mutta eivät välttämättä nyt koe saavansa.

 

Kukaan haastatelluista ei usko, etteikö liitossa olisi törmätty suuriin ristiriitoihin Sipilän hallituksen uudistuksen kanssa. Näin on käynyt kaikkien kuntia koskevien uudistusten kanssa.

”Jos toimitusjohtaja Koskinen ei ole havainnut näitä ristiriitoja, hän on ensimmäinen toimitusjohtaja Kuntaliiton historiassa, joka on niiltä välttynyt”, yksi haastatelluista sanoo.

Perimmäinen ja aika lailla vaiettu kysymys on, miten Kuntaliiton kaltaista etujärjestöä voisi johtaa ilman suuria ristiriitoja.

Liiton hallituksen ovat miehittäneet valtakunnan tason poliitikot ja kuntien kärkipoliitikot. Heidän tulisi edistää sekä eripuraisen kuntakentän asiaa että omien puolueidensa tavoitteita, joko maan hallituksen uudistuksien puolesta tai oppositiosta käsin niitä vastaan.

Puoluetoimistoilla on kuuma linja Kuntaliiton suuntaan. Puoluetoimistot eivät kuitenkaan tuo Kuntaliitolle rahaa. Sen sijaan Vapaavuoren johtama Helsinki on liiton suurin yksittäinen jäsenmaksujen maksaja. Tältä ristiriidalta ei välty Koskisen seuraajakaan.

Ristiriita on Kuntaliiton ytimessä: sen puoluepoliittisesti valitussa hallituksessa ja poliittisesti valitussa johtokolmikossa siitä riippumatta, kuka kulloinkin johtajan tuolille istuu.

Sipilän hallituksen jättiuudistusta Kuntaliitto on seurannut kohtuullisen varovaisesti, sivusta ja hiljaa. Suuria ulostuloja ei ole Kuntatalolta nähty.

Yksi haastatelluista arvioi, että Kataisen hallituksen kuntauudistus repi kuntakenttää ja liittoa sisältä niin vakavasti, että liiton johto ei ole uskaltanut haastaa Sipilän hallitusta kuntien puolesta riittävästi.

 

Jari Koskisen seuraaja perii Koskisen aikaa vaikeammat haasteet.

Jos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö saa eduskunnassa syksyllä siunauksen ja lait tulevat voimaan, alkavat järjestelyt kuntien tehtävien siirrosta maakunnille – ja samalla alkaa keskustelu maakuntien jäsenyydestä Kuntaliitossa.

”Silloin liiton johto vasta kovilla onkin. Apuja huudetaan vähän joka suunnalta”, kokenut kaupunginjohtaja sanoo.