Kokoomuksen kansanedustaja salasi Nuorisosäätiö-sotkussa ryvettyneen rakennusyhtiön vaalituen vuosien ajan

Kansanedustaja Kalle Jokisen mukaan 4000 euron tuki laskutettiin vahingossa hänen henkilökohtaiselle tililleen.

Kalle Jokinen
Teksti
Jarno Liski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kansanedustaja Kalle Jokinen (kok) sai lahtelaiselta rakennusliike Salpausselän Rakentajilta vaalitukea 4 000 euroa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Hän jätti tuen ilmoittamatta kolmen vuoden ajan. Lain mukaan kaikki kampanjaan saadut yli 1 500 euron tuet on kerrottava vaalirahailmoituksella kahden kuukauden kuluessa vaaleista.

Salpausselän Rakentajat joutui poikkeuksellisen mittavan talousrikostutkinnan kohteeksi Ylen uutisoitua vuonna 2016 sen kiinteistökaupoista ja urakkasopimuksista. Uutisointi paljasti, että rakennusyhtiö oli vuodesta 2014 alkaen tehnyt miljoonavoittoja yleishyödyllisen Nuorisosäätiön kustannuksella.

Poliisi epäilee säätiön silloisia johtajia Aki Haaroa ja Perttu Nousiaista lahjusten ottamisesta. Jokista vaalirahoittaneen Salpausselän Rakentajien entinen toimitusjohtaja ja pääomistaja Mika Wilenius on puolestaan epäiltynä lahjusten antamisesta. Lisäksi poliisi tutkii kokonaisuuteen liittyvää miljoonien eurojen kuittikauppaepäilyä.

Vuodesta 2009 eduskuntaan noussut ja eduskuntaryhmän puheenjohtajanakin toiminut ylikonstaapeli Jokinen on virkavapaalla Hämeen poliisista.

 

Heinäkuussa 2018 Jokinen lisäsi vaalirahoitusilmoitukseensa tiedon siitä, että oli saanut vaalitukea Salpausselän Rakentajilta. Hän kirjasi tuen antajan sen uudella nimellä Pallas Rakennus Päijät-Häme Oy. Yritys oli ottanut nimen käyttöön pari viikkoa aiemmin.

Jokinen kertoo tuen jääneen ajallaan ilmoittamatta siksi, että se oli maksettu hänen henkilökohtaiselle tililleen.

Kansanedustajan mukaan hän ei ole pyrkinyt tarkoituksellisesti salaamaan tuen antajaa. Hän kertoo varainhankkijansa tai kirjanpitäjänsä vahingossa laskuttaneen Salpausselän Rakentajia hänen henkilökohtaisella tilinumerollaan.

Jokinen kertoo siirtäneensä summan kampanjatililleen ja ilmoittaneensa ne vaalirahailmoituksessa omina rahoinaan.

Kansanedustajan mukaan virhe oli tullut ilmi vasta kesällä 2018, kun hän oli suunnitellut vuoden 2019 eduskuntavaalikampanjaa ja katsonut, mistä edellisvaaleissa oli saatu tukea.

 

Jokinen oli siis käyttänyt kampanjaan omia varojaan alle 1 500 euroa, mutta ilmoittanut käyttäneensä niitä noin 6500 euroa.

Eikö jo vuonna 2015 ilmoitusta täyttäessä yhtään kelloja soittanut, että ilmoitettu omarahoitusosuus oli moninkertainen siihen nähden, mitä olit omia varojasi käyttänyt?

“Ei se siinä vaiheessa, kun se rahaliikenne kuitenkin meni sen kampanjatilin kautta, niin silloin katsottiin ne tiliotteet ja laskut ja muut. Vaalirahailmoitus on tehty sen mukaan ja sitä ei siinä vain huomattu. Kun alettiin uutta kampanjaa suunnitella ja katsottiin ilmoitusta, niin muistin heti, että sitähän tuli myös sieltä Salpausselän Rakentajilta”, Jokinen kertoo.

Eikö Salpausselän Rakentajilta tullut tuki muistunut mieleen aiemmin, jos ajattelee, millaisia otsikoita aiheesta on ollut, kun yhtiö on ollut rikostutkinnan keskellä?

“Kyllä totta kai, kun se oli julkisuudessa, niin se oli mielessä, että sieltä tuki tuli, mutta en siinä vaiheessa katsonut vaalirahoitusilmoitusta.”

Et ole poliisina nähnyt tarpeelliseksi palauttaa tuollaiselta yhtiöltä tullutta tukea missään vaiheessa?

“Jaa, no. En minä ymmärrä, että miksi pitäisi palauttaa”, Jokinen sanoo.

 

Vuosikymmenen takaisessa vaalirahakohussa monet poliitikot palauttivat tukia, joita olivat saaneet erilaisiin sotkuihin sittemmin ajautuneilta yhtiöiltä.

Jokinen katsoo, ettei tilanteita voi verrata. Tuolloin kohu liittyi hänen mielestään ainakin osin siihen, miten suuria summia oli otettu vastaan. Myöhemmin säädetyn vaalirahoituslain mukaan tukea saa ottaa yhdeltä tukijalta enintään 6 000 euroa.

“Nyt tämä ilmoitus, jonka olen tehnyt, on tehty vaalirahoituslain mukaisesti eli tässä ei ylity mitkään summat, joita ei saisi ottaa vastaan. Tämähän on minusta täysin eri asia.”

“En ainakaan koe sitä niin, että tässä olisi tehty jotain rikollista tai virheellistä – ei millään lailla. Se on erehdys, joka on tuossa omavalvonnassa tullut esille. Saman tien otin yhteyttä vaalirahoitusvalvontaan, että miten tässä tulee toimia ja sain ohjeet sieltä”, Jokinen sanoo.

 

Salpausselän Rakentajia koskeva rikostutkinta on vielä kesken, mutta se etenee syyteharkintaan mahdollisesti jo kevään 2020 aikana.

Yhtiön pääomistaja ja toimitusjohtaja Mika Wilenius antoi rahaa myös Petteri Orpon kampanjaan, kun tämä pyrki kokoomuksen puheenjohtajaksi keväällä 2016.

Miten Wilenius päätyi Orpon rahoittajaksi? Kalle Jokinen sanoo, ettei muista varmaksi, oliko hänellä osuutta asiaan.

“Muistan, että tapasin Wileniuksen jossain tilaisuudessa sinä keväänä ja hän silloin itse sanoi, että onko jotain tapaa tukea. Mutta en ainakaan sitä käytännön järjestelyä hoitanut, kun en näitä yleensä ole hoidellut.”

Kaikkiaan Jokinen arvioi tavanneensa Wileniusta eri yhteyksissä kaksi tai kolme kertaa. Jokinen sanoo, ettei ole koskaan ollut tekemässä Salpausselän Rakentajia koskevia päätöksiä esimerkiksi rakentamis-, kaavoitus- tai tonttikauppa-asioissa.

“Siinä mielessä on itsellä hyvin selkeä ja helppo tässä asiassa olla.”

Jokisen ja Orpon kampanjoiden rahoittamisen lisäksi Wileniuksella oli liikesuhde kolmanteen kokoomuspoliitikkoon.

Eduskunnasta vuoden 2019 vaaleissa pudonnut Eero Lehti (kok) sopi kesällä 2016 rakennusliikkeen miljoonakaupoista Keravalla ja Tahkolla. Kaupat peruuntuivat pian tämän jälkeen, kun Nuorisosäätiön sotkut tulivat julkisuuteen.