Sotelle rukkaset

SK selvitti: Suuri enemmistö kunnista ei usko valinnanvapauden parantavan sote-palveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

politiikka
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen kaikkien aikojen suurin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kriittisessä vaiheessa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen esitys soten valinnanvapautta koskeva osa on saapunut lausuntokierrokselta.

Lausuntoja saapui ministeriöön 15. joulukuuta mennessä lähes 700. Lausuntoja antoivat muun muassa kunnat, kuntayhtymät, sote-alan ammattilaiset, tutkijat, ministeriöt, järjestöt ja eri viranomaiset.

Suomen Kuvalehti kävi läpi kuntien antamat lausunnot, joista koostimme kartan myönteisesti ja kielteisesti lakiesitykseen suhtautuvista kunnista.

SK keskittyi selvityksessään sosiaali- ja terveysministeriön asettamaan ensimmäiseen lausuntokysymykseen, joka kuluu näin: Voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla osaltaan kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?

Tulos on hallituksen lakiesityksen näkökulmasta katsottuna karu.

Suomen Kuvalehden tarkastelussa oli mukana 276 kuntaa. Näistä 222 vastasi kysymykseen Ei tai Ei pääosin. Kyllä tai Kyllä pääosin vastasi 51 kuntaa. Vastanneista kunnista kolme ei ottanut kysymykseen kantaa. Suomessa oli vuoden 2017 alussa 311 kuntaa, joista 16 sijaitsee Ahvenanmaalla.

Vastanneista kunnista kielteisesti ministeriön esittämään kysymykseen vastasi siis noin 80 prosenttia.

Moni kunta kannattaa sote-uudistuksen perusideaa ja sen säästötavoitteita, mutta esitetyn lain keinot eivät vakuuta kuntapäättäjiä.

Etenkin pienten paikkakuntien kohdalla toistui näkemys, että hallituksen malli lisää valinnanvapautta vain paikkakunnilla, joissa on jo nyt monipuoliset palvelut.

Silti myöskään isot kunnat, kuten Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu eivät usko siihen, että esitetty laki kaventaisi terveyseroja ja parantaisi palvelujen yhdenvertaisuutta.

Valittu valinnanvapausmalli todennäköisesti hyödyttää eniten suhteellisen terveitä ja vähemmän palveluja tarvitsevia”, kirjoitti Helsingin kaupunki lausuntoonsa.

Sipilän hallituksen lakiesityksessä myönnetään, että palveluiden saatavuus ja saavutettavuus saattaisivat heiketä harvaan asutuilla alueilla. 

Kovaa kritiikkiä esitys sai kuntien lisäksi myös monilta muilta lausunnonantajilta. Yleisen oikeustieteen ja sosiaalioikeuden professori Toomas Kotkas suhtautui lausunnossaan epäilevästi lakiesitykseen.

Professorin mukaan nyt halutaan kaventaa terveyspalveluiden saatavuuden eroja samalla myöntäen, että uusikaan malli ei välttämättä johda parempaan lopputulokseen.

Vaikutukset saattaisivat olla hyvinkin ristiriitaiset“, Kotkas kirjoittaa lausunnossaan.

Kielteisen kannan ministeriön esittämään lausuntokysymykseen ottivat myös muun muassa Kela, Lääkäriliitto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja soten asiantuntijaryhmä, johon kuului 13 sote-alan ammattilaista, pääosin professoreita.

Kritiikkiä saivat myös näkemykset valinnanvapauslakiesityksen taloudellisista vaikutuksista.

Sairaanhoitopiirien johtajat ry kirjoitti lausunnossaan, että valinnanvapauden piiriin kuuluvat asiakassetelit kattaisivat jopa yli 50 prosenttia erikoissairaanhoidon palveluista.

Se tarkoittaisi rahallisesti noin kolmen miljardin euron pottia. Sipilän hallituksen lakiesityksen vaikutusarviossa asiakasseteleiden hinnaksi erikoissairaanhoidossa laskettiin 600 miljoonaa euroa.

Huimat erot laskelmissa herättävätkin kysymyksiä valinnanvapauslain todellisista kustannuksista.

Elinkeinoelämä otti esitykseen myönteisen kannan.

Myönteisen kannan ministeriön esittämään terveysero- ja yhdenvartaisuus –kysymyksen otti 51 kunnan lisäksi elinkeinoelämä.

Vihreää lippua heiluttivat esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto, terveysyrityksiä edustava Hyvinvointialan liitto, Instru Optiikka, Lääkäripalveluyritykset, Suomen Yrittäjät, PlusTerveys, Terveystalo, Oral Hammaslääkärit ja Yhtyneet Medix Laboratoriot.

Alueellisen yhdenvertaisuuden suhteen tuleva valinnanvapausjärjestelmä vähintäänkin mahdollistaa palvelutarjonnan nykyistä tasaisemman jakautumisen“, Hyvinvointialan liitto kirjoitti lausuntoonsa.

Täydellinen yhdenvertaisuus kaikissa olosuhteissa on kuitenkin mahdoton saavuttaa“, liitto jatkoi.

Valtion virastoista myöntisesti yhdenvertaisuus -kysymykseen vastasi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka ei kuitenkaan perustellut kantaansa lausunnossaan.

 

Jopa pääministeripuolue keskusta suhtautui esitettyihin valinnanvapauspykäliin kielteisesti omassa lausunnossaan. Keskustan mukaan on tarkkaan harkittava, miten laajasti, yksityiskohtaisesti ja velvoittavasti asiakasseteli määritellään. 

Hallituspuolueista voimakkaimmin valinnanvapautta asiakasseteleineen kannattaa kokoomus.

 

Myöskään oppositio ei valinnanvapauslakeja hyväksy. 

Esimerkiksi vasemmistoliitto vaatii lausunnossaan, että koko lakiesitys on hylättävä. Lait sosiaali- ja terveyspalveluista pitäisi vasemmiston mukaan uudelleenvalmistella parlamentaarisesti asiantuntijoita tarkoin kuullen.

Vuosien 2015-2017 aikana Sipilän hallitus on käyttänyt noin 40 miljoonaa euroa soten valmisteluun ja eri selvityksiin. Vuodelle 2018 on budjetoitu esimerkiksi ICT-hankkeisiin noin 130 miljoonaa euroa.

 

Hallitus teki nopean muutosesityksen 20. joulukuuta, jossa se päätti, ettei laaja valinnanvapaus toteudu erikoissairaanhoidossa. Maakunnat saavat itse päättää asiakasseteleiden käytöstä. Lue SK:n jatkojuttu aiheesta.

 

Juttu julkaistu 18.12.2017 klo 15.26. Juttua täydennetty 21.12.2017 klo: Päivitetty juttu ajan tasalle. Lisätty tieto hallituksen 20.12. tekemästä päätöksestä, jolla luovuttiin laajasta valinnanvapaudesta erikoissairaanhoidossa ja annettiin maakunnille harkintavalta asiakasseteleiden käyttöön sekä linkki aiheesta kertovaan juttuun.