Husin johto vetosi koronaan ja mestaroi 100 miljoonan euron sopimuksen ilman kilpailutusta – ”Ongelmia on kaksi”, sanoo professori
Valtiontukikysymyksen sivuuttaminen päätöksenteon valmistelussa tarkoittaa sitä, että päätös on syntynyt kuntalain tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin tekemä yli 100 miljoonan euron sopimus laboratorioyritys Synlabin kanssa on kahdesta syystä ongelmallinen. Näin sanoo julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.
Ongelmat liittyvät hankinnan kestoon ja kuntalain valtiontukipykäliin.
Husin hallitus on päättänyt vuokrata yksityiseltä laboratorioyritys Synlabilta tiloja ja laitteistoja 100 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on nostaa koronavirusanalyysien määrää.
Vuokrauksen myötä määrä nousee 14 000 testillä päivässä. Tavoite on nostaa valtakunnallinen testauskapasiteetti yli 30 000 testiin vuorokaudessa, jotta koronaepidemia saadaan ainakin osittain taltutettua.
Hus teki hankinnan suorahankintana ilman kilpailutusta. Perusteena oli koronasta johtuva kiire.
Synlabin kilpailija Vita Laboratoriot harkitsee asian viemistä markkinaoikeuteen. Yrityksen mukaan sopimus on ylihintainen ja laiton. Hankintalaki tähtää julkisten varojen tehokkaaseen käyttöön.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on vakuuttanut julkisuudessa, että Husin sopimus kestää markkinaoikeuden tarkastelun, jos Vita toteuttaa uhkauksensa. Asiasta ovat uutisoineet muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat.
Professori Voutilainen on tutustunut Husin hallituksen päätökseen Suomen Kuvalehden pyynnöstä. Voutilaisen näkemyksen mukaan Husilla on ollut perusteet tehdä suorahankinta kiireeseen vedoten, mutta vain väliaikaisena järjestelynä. Hus on tehnyt sopimuksen kymmeneksi kuukaudeksi.
”Mitään pitkäaikaista sopimusta ei voida tehdä, koska hankinta voidaan kilpailuttaa normaalissa järjestyksessä nyt kuluvalla sopimuskaudella”, Voutilainen sanoo.
Husin edustajat ovat puhuneet julkisuudessa hankinnan tarpeesta jo elokuusta lähtien.
Husin johto on vahvasti luottanut siihen, että Sanna Marinin (sd) hallitus maksaa kaikki koronatestaukseen liittyvät kulut, joita sairaanhoitopiireille aiheutuu. Myös Synlab on luottanut hankinnan osuvan juuri heille, sillä yritys aloitti linjaston rakentamisen ennen kuin rahoituspäätöksiä oli vahvistettu.
Syyskuun budjettiriihessä asialle saatiinkin vahvistus. Ennen Marinin hallituksen päätöstä Husin hallitus oli hetkellisesti torpannut Hus-johtajien 100 miljoonan suorahankintaehdotuksen Synlabilta, sillä sataprosenttisen varmaa valtion rahoitusta ei vielä ollut olemassa.
”Eduskunnan päätöksiä odotellessa Hus olisi voinut kilpailuttaa joko laitteiston tai palveluntuottajan”, Voutilainen sanoo.
Hankinnassa on toinenkin ongelma, joka on oikeudellisesti tarkasteltuna kinkkisempi. Hus on kuntayhtymä ja sen tekemiin päätöksiin sovelletaan myös kuntalakia.
Voutilainen näkee 100 miljoonan suorahankinnassa valtiontuellisia elementtejä. Husin hankintapäätöksestä ei ilmene, että valtiontukikysymystä olisi arvioitu päätöksen valmistelussa. Pelkästään tämä on päätöksessä oleva muotovirhe, Voutilainen toteaa.
”Valtiontukikysymyksen sivuuttaminen osana päätöksenteon valmistelua tarkoittaa sitä, että päätös on syntynyt kuntalain tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä.”
Voutilainen perustelee tulkintaansa korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vuonna 2019 antamalla vuosikirjapäätöksellä, jossa käsiteltiin samankaltaista tilannetta kuin Husin tapauksessa.
Päätöksessään KHO:n kumosi kunnan tekemän hankintapäätöksen, koska se oli tehty kuntalain mukaan väärässä järjestyksessä.
Suomen Kuvalehti esitti Voutilaisen kuvaamat ongelmat Husin johdolle.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ei ota vastauksessaan suoraa kantaa päätöksenteon virheelliseen järjestykseen. Hän perustelee asiaa pelkästään hankintalakia koskevalla direktiivillä.
”Hinnoittelun osalta Husilla on laajasti tietoa vastaavien palveluiden hintatasosta niin Suomessa kuin Euroopassa”, Lehtonen toteaa.
”Emme näe, että toteutettu hankinta olisi kotimaisen tai EU-lainsäädännön vastainen.”
Pieni epävarmuus vastauksesta silti ilmenee.
”Näitä asioita varmaan selvitellään markkinaoikeudessa ja ehkä Euroopan komissiossakin. Olemme tämänkin mahdollisuuden tiedostaneet. Ennen kaikkea pyrimme varmistamaan kiihtymisvaiheessa olevan koronaepidemian hallinnan alueellamme ja potilaiden mahdollisimman hyvän hoidon.”
Husilla on ollut aiemminkin ongelmia kilpailutusten ja hankintalain noudattamisen kanssa. Markkinaoikeudessa on useita tapauksia, joissa Husia syytetään rikkomuksista.
Asia on mutkistunut niinkin hankalaksi, ettei kuntapoliitikoista koostuva Husin 55 jäseninen valtuusto pystynyt myöntämään vastuuvapautta vuoden 2019 tilikaudesta Husin hallitukselle, entiselle talousjohtajalle, logistiikan toimialajohtajalle ja hankintapäällikölle.
Valtuusto edellytti tarkastuslautakuntaa teetättämään tilikaudelta 2019 ylimääräisen tarkastuksen, jonka on määrä valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä.
Jos vastuuvapautta ei myönnetä ylimäärisen tarkastuksenkaan jälkeen, voi Husin hallitus saada virkarikossyytteitä.
Hus toteuttaa joka vuosi merkittäviä julkisia hankintoja Uudenmaan alueen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Sen vuosittainen liikevaihto on noin 2,5 miljardia euroa.