"Hallitus päätti, että nyt saa korona levitä" – Kokoomuksen uusi persutyyli jakaa puoluetta
Analyysi: Koronakriisi on paljastanut, kuinka vaikeaa kokoomukselle on löytää oppositiorooli pitkän hallituskauden jälkeen, kirjoittaa Tuomo Lappalainen.
Viime keskiviikkona, vain hetki sen jälkeen kun Uudenmaan liikkumisrajoitukset oli purettu etuajassa, kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen meni Twitteriin.
”Hallitus päätti, että nyt Korona saa levitä koko maahan. #korona, #keskusta#, #sdp, #poukkoilevaapäätöksentekoa”, Jokinen kirjoitti.
Rajoitukset oli purettu, sillä eduskunnan perustuslakivaliokunta oli edellyttänyt, että niitä pidetään yllä vain niin kauan kuin ne olivat välttämättömiä. Oikeuskansleri Tuomas Pöystin ja oikeusministeriön kansliapäällikön Pekka Timosen tulkinnan mukaan ne eivät enää olleet.
Jokisen tviittiä oli perjantaiaamuun mennessä jaettu eteenpäin 28 kertaa, ja se oli kerännyt 292 tykkäystä – mutta myös 150 kommenttia.
”Surkea kommentti. Kansanedustajalta voisi odottaa enemmän”, oikeushistorian professori Jukka Kekkonen vastasi.
”Kyse oli muuten perustuslaista, eikä mistään hallituksen päätöksestä”, Helsingin vihreiden varapuheenjohtaja Coel Thomas huomautti.
”Onko tämä parodiatili”, yrittäjä ja tietokirjailija Harto Pönkä ihmetteli.
Samanlaisia vastauksia tuli kymmenittäin – jos toki toisilta twitteristeiltä Jokinen sai myös selkääntaputuksia.
Jokisen tviitti ei olisi todennäköisesti herättänyt paljonkaan huomiota, jos kirjoittaja olisi ollut joku perussuomalaisten rivikansanedustaja.
Suurimman oppositiopuolueen eduskuntaryhmässä on useampikin kellokas, joiden kohdalla rehvakas, tosiasioista lennokkaasti irtautuva kielenkäyttö on osa henkilöbrändiä.
Jokinen ei kuitenkaan ole mikä tahansa riviedustaja, vaan kokoomuksen eduskuntaryhmän entinen puheenjohtaja, joka oli viime vaalikaudella yksi avainhenkilöistä Juha Sipilän (kesk) johtamassa porvariyhteistyössä.
Tätä taustaa vasten oli ymmärrettävää, että sosiaalisessa mediassa alkoi heti keskustelu siitä, kuvastiko Jokisen herjanheitto laajemminkin kokoomuksen piirissä vallitsevaa ajattelua.
Muun muassa kokoomusnuorten puheenjohtaja Matias Pajula sanoutuikin nopeasti irti Jokisen hallituskritiikistä.
”Itsekin annan kyllä reippaasti kritiikkiä hallitukselle, kun se sitä ansaitsee. Tässä tilanteessa se, että hallitus päätti seurata perustuslakia, on kuitenkin ainoa oikea päätös. Tämä oli kyllä todella epäonnistunut ulostulo, eikä varmasti edusta kokoomuksen kantaa.”
Mutta mitä kokoomuksen kannasta ylipäätään tiedetään?
Kaksi keskeisintä linjanvetäjää puolueessa ovat puheenjohtaja Petteri Orpo ja Jokisen seuraaja eduskuntaryhmän johdossa, Kai Mykkänen.
Orpo määritteli kokoomuksen peruslinjan jo helmikuun lopussa, kun hallitus oli informoinut eduskuntapuolueiden johtoa koronavarautumisesta. ”Tällä aiheella ei ole syytä politikoida, vaan tukea viranomaistyötä yli puoluerajojen”, hän tviittasi tapaamisen jälkeen.
Kun Uudenmaan liikkumisrajoitus oli purettu, Orpo tunnusti heti tosiasiat ja myönsi, että sen jatkaminen ei perustuslain mukaan ollut enää mahdollista.
Myös Mykkänen sanoutui tuoreeltaan irti vaatimuksesta, että Uudenmaan sulkua olisi pitänyt jatkaa.
Kokoomuksen ykkösketju on kuitenkin arvostellut hallitusta siitä, ettei liikkumisrajoitusten poistamiseen yhdistetty uusia varotoimia, joilla viruksen leviämistä olisi padottu.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) vetoomusta, jonka mukaan ”nyt ei ole oikea aika lähteä mökille”, ei ole pidetty kokoomusjohdossa riittävänä.
Mykkänen kertoi odottaneensa ”salaman kirkkaita sääntöjä” asiointiriskien minimointiin mökkimaakunnissa: suojavälineitä muun muassa kauppohin ja kahviloihin.
Myös varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen on ihmetellyt, miksi hallitus ei esittänyt vaihtoehtoista suunnitelmaa tilalle, jos laillisia edellytyksiä Uudenmaan sulkemiselle ei enää ollut.
Virallinen kokoomus on siis käytännössä hyväksynyt hallituksen peruslinjan ja korkeintaan vaatinut sen terävöittämistä joissakin yksityiskohdissa.
Kun oikein tarkkaan katsoo, kokoomuksen sisältä erottuu myös kolmas, vielä voimakkaammin laillisuusnäkökohtia painottava linja.
Muun muassa kokoomusnuorten Pajulan Jokiselle antama ripitys edusti juuri tällaista oikeusvaltioperiaatteen ehdotonta noudattamista peräänkuuluttavaa ajattelua.
Kansanedustajista siitä muistutti Uusimaa-päätöksen jälkeen kuuluvimmin turkulainen Saara-Sofia Sirén Twitterissä:
”Erityisesti poikkeustilanteessa on tärkeä varmistaa, että oikeusvaltion toimivuudesta pidetään kaikilta osin huoli. Poikkeustilanteessa meillä on mahdollisuus rajoittaa perus- ja ihmisoikeuksia – mutta vain sen verran kuin se on välttämätöntä jonkin tavoitteen saavuttamiseksi.”
Se että kokoomuksen sisällä on jostain asiasta jyrkästikin toisistaan poikkeavia näkemyksiä ei sinänsä ole uutta. Puolueessa on koko sen olemassaolon ajan ollut konservatiivisemmin ja vapaamielisemmin ajattelevia, ja liberaalitkin ovat jakautuneet talous- ja sosiaaliliberaaleihin.
Hallitukseen kohdistunut koronakritiikki kertoo kuitenkin ennen kaikkea siitä, että kokoomuksen sopeutuminen uuteen oppositiorooliin on vielä kesken.
Ennen tätä vaalikautta kokoomus oli viimeksi oppositiossa vuosina 2003–2007. Nykyisessä eduskuntaryhmässä ei ole kuin muutamia, jotka olivat tuolloin kansanedustajia ja muistavat omakohtaisesti, miten oppositiopolitiikkaa on aikaisemmin tehty.
Lisäksi perussuomalaisten tulo samoille ääniapajille on synnyttänyt painetta tehdä politiikkaa perussuomalaisten aseilla eli populismilla ja räksytyksellä.
Ytimeltään kokoomus on kuitenkin edelleen valtionhoitajapuolue, jonka on vaikea uskottavasti osoittaa, että se olisi tehnyt jotain toisin, jos se olisi nyt hallituksessa.
Ja tavallaan se kantaakin hallitusvastuuta edelleen, sillä esimerkiksi huoltovarmuudesta paljastuneet puutteet menevät osittain kokoomuksen johdolla aikoinaan tehtyjen päätösten piikkiin.