Hallitus on tekemässä harmaata taloutta lisäävää lakia, jotta yrittäjät säästäisivät 1000 euroa vuodessa

Tilintarkastusvelvollisuuden alarajan nostamista vastustavat kaikki keskeiset viranomaiset.

Finanssiala ry
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Hallituksen ja ministeriön valmistelema lakiesitys tilintarkastuslain muutoksista on saanut murska-arviot kaikilta keskeisiltä viranomaisilta.

Lakiesityksessä on kyse siitä, että Sipilän hallitus haluaa poistaa tilintarkastusvelvollisuuden noin 37 000 yritykseltä. Muutoksen kohteena olevien yritysten liikevaihto on alle 700 000 euroa ja työntekijämäärä alle 10 henkeä.

Nykyisen lainsäädännön mukaan tilintarkastusvelvollisuus ei koske yritystä, jonka liikevaihto on alle 200 000 euroa vuodessa.

Hallitus perustelee muutosta norminpurkutalkoilla ja pienyrittäjien saamilla säästöillä.

Tilintarkastusvelvollisuuden poistaminen laskisi yrittäjien hallintokuluja arviolta 1000 eurolla vuodessa. Hallituksen käsityksen mukaan yritysten kilpailukyky paranisi.

 

Valtiovarainministeriön, verohallinnon ja poliisihallinon mukaan lakimuutoksella voi olla laajoja vaikutuksia harmaa talouden torjuntaan.

”Valtiovarainministeriö kannattaa tilintarkastusvelvollisuuden säilyttämistä nykyisellään”, kirjoittaa kansliapäällikkö Martti Hetemäki VM:n lausunnossa.

Verohallinto toteaa, että lakisääteinen tilintarkastus on koko yhteiskunnan etu: se parantaa tilinpäätösten laatua ja taloudellisen informaation luotettavuutta.

”Taloudellisen informaation oikeellisuudella on merkitystä esimerkiksi kuluttajan tehdessä päätöstä siitä, minkä yrityksen remonttipalveluita hän ostaa taikka kunnan suorittaessa kilpailutusta”, muistuttaa harmaan talouden yksikön johtaja Janne Marttinen.

Verohallinnon mukaan lakiuudistus lisäisi rahantarvetta harmaan talouden torjuntaan vähintään viisi miljoonaa euroa vuosittain.

Poliisihallitus muistuttaa, että hallituksen ehdotus on vastoin valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa vuosille 2016–2020.

”Jos tilintarkastusvelvollisuutta ei ole, yrityksen ulkopuolinen taho ei saa kaupparekisteristä luotettavaa tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta”, poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa kirjoittaa.

 

Ruotsi nosti tilintarkastusvelvollisuuden rajaa vuonna 2010. Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan kirjanpitorikokset ovat lisääntyneet ja tilinpäätösten laatu on heikentynyt.

Poliisihallituksen mukaan Sipilän hallituksen pitäisi huomioida Ruotsin kokemukset ja tutkimuksen tulokset.

Samaa mieltä ovat verottaja, valtiovarainministeriö ja tilintarkastusalan ammattilaiset.  Myös Finanssiala ry:n mukaan tarkastetut tilinpäätökset ovat avainasemassa, kun luottolaitokset tekevät rahoituspäätöksiä.

Lakiuudistus johtaisi myös pienten tilintarkastusyhtiöiden ahdinkoon ja alan työttömyys kasvaisi. Tilintarkastajien teettämän kyselyn mukaan yksin toimivista tilintarkastajista kolmannes arvioi lopettavansa, jos uusi laki tulee voimaan.

 

Lakiesitys sai kritiikkiä jo valmistelun alkumetreillä maaliskuussa 2018, kun työ- ja elinkeinoministeriön työryhmämietintö julkaistiin. Muun muassa valtiovarainministeriö, verohallinto ja Suomen tilintarkastajat vastustivat jo tuolloin lain muuttamista.

Suomen Kuvalehti uutisoi aiheesta 27. elokuuta, kun selvisi, ettei lainvalmistelun yhteydessä ollut tehty lainkaan ulkopuolista vaikutusten arviointia.

Hallituksen lakiesitystä ovat kannattaneet Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen perustelee näkemystä sillä, että  Suomessa yritysten tilintarkastusvelvollisuuden rajat ovat EU-jäsenmaiden matalimpien joukossa. Järjestö katsoo, ettei tilintarkastuksilla ole merkittävää vaikutusta harmaan talouden torjuntaan.

“Tälläkin hetkellä jo noin 80 prosenttia yrityksistämme on lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolella.”

Järjestö katsoo, että tilintarkastajan tehtävä ei ole toimia vero- tai talousrikostarkastajana, vaan lain noudattamisen kontrollointi kuuluu viranomaisille kuten verottajalle.

Elinkeinoelämän keskusliitto ei ottanut lakiehdotukseen kantaa, sillä sen jäsenillä on erilaiset näkemykset tilintarkastusvelvollisuuden rajojen nostosta.

Lakiesitys saapui ministeriöön lausunnoilta 3. lokakuuta. Seuraavaksi hallitus ottaa lausuntopalautteen huomioon ja tekee mahdollisesti esitykseen muutoksia. Eduskuntaan lakiesitys saadaan todennäköisesti ennen joulua 2018.

 

Juttua päivitetty 5.10. kello 15.38: Lisätty Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön kommentit.